28.1.2019

Mikromuovityöpaja yhdisti tutkijan ja oppilaat antoisalla tavalla

Joulukuun alkupuolella Suomen Akatemian järjestämä Tietobreikki ja samalla Lapin yliopistossa meneillään oleva Opendigi -hanke rantautuivat yhteistyön merkeissä Kilpisjärven kouluun 4.-9.-luokkalaisten pariin. Tällä vierailulla Tietobreikki keskittyi mikromuoveihin työpajatyöskentelyn muodossa. Matkaan lähdettiin Rovaniemeltä ja reissuseurueeseen kuului Tietobreikin asiantuntija Samuel Hartikainen, muoveihin perehtynyt tutkija Itä-Suomen yliopistosta, OpenDigi -projektin edustaja ja Lapin yliopiston kasvatustieteen tutkija Satu-Maarit Frangou, sekä minä, luokanopettajaopiskelija Anna Temonen. Suoritan tulevana keväänä Kilpisjärvellä opetusharjoittelun. Samalla toteutan monialaisen opetuskokeilun osana OpenDigi -hanketta ja kerään graduaineistoa monilukutaitoon liittyen. Mikromuovityöpajaan osallistuminen oli tulevaa projektiani ajatellen mainio paikka kohdata oppilaita: havainnoin paitsi työskentelyä, myös oppilaiden käsityksiä kestävän kehityksen teemoihin liittyen. Pääsin seuraamaan aitiopaikalta pajatyöskentelyä ajankohtaisen aiheen tiimoilta. Oma tutkimukseni sijoittuu oppilaiden kriittisen ajattelun kehittämiseen monilukutaidon näkökulmasta.

Samuel Hartikainen kertoo erilaisia esimerkkejä mikromuoveista

Oli erityisen ilahduttavaa huomata, miten kiinnostuneita oppilaat olivat näin ajankohtaisesta aiheesta. Asiantuntijayhteistyönä toteutettu työpaja vei oppilaiden huomion niin tehokkaasti, että edes välitunnille ei kukaan hoksannut kesken työskentelyn lähteä. Oppilaiden kysymykset ja näkemykset aiheeseen liittyen olivat varsin valveutuneita ja kiinnitin huomiota siihen, että oppilailla oli selvästi vahvaa kiinnostusta kestävään kehitykseen. Tutkijayhteistyö jo peruskoulussa osoittautui inspiroivaksi ja todellakin toimivaksi tavaksi oppia ja opettaa globaaleja ilmiöitä. Tämä kokeilu oli oiva osoitus opettajaopiskelijan, opettajankoulutuksen, perusasteen opettajien ja tutkijan muodostaman yhteistyön toimivuudesta. Monialaisen yhteistyön tuloksena muodostuneen kehittäjäyhteisön työskentelyssä yhdistyvät opettajankoulutuksen sisällöt ja koulujen käytännöistä esiin nousevat osaamisen kehittämistarpeet.

Oppilaat tutkivat näytteitä mikroskoopilla

Kilpisjärven koulun oppilaat olivat kiinnostuneita muoveista. Niinpä Samuel toi mukanaan erilaisia esimerkkejä mikromuoveista sekä saavillisen Kallaveden rannalta kerättyjä näytteitä, joiden seasta erilaisia muoveja oli tarkoitus etsiä. Kallaveden näytteiden lisäksi Kilpisjärven koulun opettaja Sirpa Keskitalo oli käynyt ennen rantojen jäätymistä ottamassa näytteitä Kilpisjärven rannalta pajatyöskentelyssä vertailtavaksi. Konkreettisen tekemisen kautta pyrittiin tuomaan aihe mahdollisimman lähelle oppilaita ja herättämään ajatuksia muovien vaikutuksesta luonnossa.

Koululla oli valmiina luokka, joka oli järjestetty työtilaksemme. Samuel kertoi aluksi mikromuovista ja sen synnystä, esimerkkeinä luontoon heitetyt roskat ja auton renkaiden kulutus. Työpajassa oppilailla oli käytössään stereomikroskoopit ja erilaisia työvälineitä näytteiden käsittelyyn liittyen. Oppilaiden tehtävänä oli erotella rantanäytteistä muoveja ja muita luontoon kuulumattomia partikkeleita. Kallaveden rannalta kerätyssä näytteessä ei varsinaisesti ollut haasteita muovin löytymisen suhteen, sillä muovia todellakin oli silmin nähden paljon. Oppilaat pystyivät helposti erottelemaan näytteestä irrallisia muoviroskia, joista osan iän pystyi määrittämään esimerkiksi parasta ennen päivämäärien perusteella. Vanhin määriteltävissä oleva muovinkappale oli 1989 vuodelta oleva kalastusmerkki. Myös 1999 vuoden Da Capo -suklaan käärepaperi herätti oppilaissa suurta hämmästystä ja kysymyksiä: ”Onko tää todella ollut niin kauan siellä rannalla”, sekä ”Tämähän on vielä ihan oikean värinenkin”. Kyseisen käärepaperin kohdalla todellisuus todella tuli oppilaille käsin kosketeltavaksi: se muovi minkä luontoon heittää, todellakin jää luontoon. Oppilaiden näkökulmasta lähes 20 vuotta vanha karkkipaperi tuntui olevan kuin viesti kaukaa menneisyydestä. Kilpisjärven rannalta kerätyistä näytteistä muovin löytäminen olikin jo työläämpää, eikä etenkään isoja roskia löytynyt. Oppilaat kertoivat kyläläisten siistivän Kilpisjärven rantoja roskista ja arvelivat, että siistimisellä on suuri vaikutus järven puhtauteen.

Oppilaat tutkivat jätettä

Mikromuovityöpajan yhteistyössä heräsi oleellinen ajatus siitä, että muuttuvassa maailmassa tutkijoiden ja opettajien yhteistyö on tärkeä osa oppimista ja kasvatusta sekä tärkeä toimi kestävämmän maailman puolesta. Jotta jokin asia muuttuisi, muutoksen tulee lähteä heistä, joita muutos todella tulee koskemaan. Yhteistyö kasvatusalalla toimivien ja esimerkiksi ympäristötietelijöiden välillä voisi olla tehokas väylä levittää tuoreinta tietoa maailmaa muuttavista ilmiöistä. Samuel Hartikaisen mukaan mikromuoveihin liittyvistä haitoista olisi tärkeää puhua, vaikka tutkimusta aiheeseen liittyen ei vielä toistaiseksi ole kovin paljoa.

Niin OpenDigi -hankkeessa kuin Tietobreikeissä yhdessä tekemisen kulttuuri korostuu varsin positiivisella ja ennen kaikkea konkreettisella tavalla. Oppilaiden oppimistaitojen kehittymisen kannalta kokemus kehittäjäyhteisön hyödyistä motivoi ainakin minua jatkamaan monipuolisten ja yhteisöllisten toimintatapojen hyödyntämistä opettamisessa.

 

Teksti: Luokanopettajaopiskelija Anna Temonen, Lapin yliopisto

Kuvat: Satu-Maarit Frangou ja Anna Temonen

Viimeksi muokattu 28.1.2019

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi