24.5.2019

Maailmanjärjestys murroksessa

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Katja Creutz vieraili 17.5.2019 Brändö gymnasiumissa pitämässä Suomen Akatemian Tietobreikin maailmanjärjestyksen murroksesta ja sen vaikutuksesta Euroopan Unioniin. Ulkopoliittisessa instituutissa kuusi vuotta työskennellyt Creutz on kouluttautunut valtiotieteiden maisteriksi Turusta, sekä oikeustieteen tohtoriksi Helsingin yliopistosta. Hänen aihealueitaan ovat kansainvälinen oikeus, ihmisoikeudet ja globaali hallinta. Creutz ei ikinä ajatellut ryhtyvänsä tutkijaksi ja sanookin nuorille, ettei heidän tarvitse liikaa stressata sitä, mitä haluavat tehdä ’isona’. Tietobreikin yleisö koostui EU-kurssin opiskelijoista, jotka olivat lähinnä toisen vuosikurssin opiskelijoita.

Kuka johtaa maailmaa?

Creutz pyrki jo heti alussa aktivoimaan opiskelijoita leikkimielisellä ”Kumpi maa” -tietovisalla, jossa heidän piti valita kättä nostamalla, onko oikea vastaus kysymykseen Kiina vai Yhdysvallat: ”Kumpi maa on ollut johtava suurvalta vuodesta 1991?” ”Kumpi maa käyttää enemmän rahaa armeijaan?” ”Kumpi maa on demokratia?” ”Kumpi maa on johtava suurvalta vuonna 2049?” Tämä oli erinomainen aloitus ja herätteli kuulijoiden kiinnostusta tulevaan esitykseen.

Creutz kertoi esityksessään, että Yhdysvallat on tällä hetkellä johtava suurvalta, mutta seuraavina vuosikymmeninä tilanne saattaa muuttua rajusti. Kiina on jatkuvassa nousussa ja vuonna 2049 jo johtava suurvalta. Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump pitää Kiinaa uhkana sen autoritarismin ja armeijan jatkuvan laajentumisen takia, mutta haluaa myös pitää Kiinan markkinat avoinna itselleen vaarantamatta omaa johtajuuttaan.

Creutz kysyi opiskelijoilta, mitkä maat heidän mielestään voisivat olla seuraavia johtavia suurvaltoja. Ensimmäisenä mainittiin Brasilia, johon Creutz lisäsi myös mm. Intian, Indonesian, Nigerian, Etelä-Afrikan ja Turkin. Creutz uskoo, että tulevaisuudessa eri aihealueilla saattaa olla omat johtavat maansa. Kiina haluaa EU:n tavoin johtaa esimerkiksi ympäristökysymyksissä ja Yhdysvallat taas turvallisuuskysymyksissä.

Maailmanjärjestykseen ja valtaan vaikuttavat muutkin tekijät kuin valtiot. Kaupungeilla, yrityksillä, asiantuntijoilla, kansalaisjärjestöillä, vaikutusvaltaisilla henkilöillä, mafialla ja terroristijärjestöillä on koko ajan enemmän vaikutusta maailman tapahtumiin. Valta liikkuu jatkuvasti maalta toiselle, mutta myös mailta pois.

Mitä tapahtuu ihmisoikeuksille?

Opiskelijat esittivät ahkerasti kysymyksiä. Heitä mietitytti mm. se, miten Yhdysvallat voi olla johtava suurvalta, vaikka heillä on paljon vaikeuksia esimerkiksi ihmisoikeuksien kanssa. Creutz vastasi, että koska Yhdysvallat on johtava suurvalta, heillä ei ole mitään pakotteita korjata sisäisiä ongelmiaan. On pelottavaa ajatella, että maailmaa saattavat tulevaisuudessa johtaa maat, joiden ihmisoikeuksissa on paljon enemmän puutteita kuin Yhdysvalloissa: Kiina menee koko ajan autoritäärisempään suuntaan, Indonesiassa taas käytetään lapsityövoimaa ja kuolemanrangaistuksia. EU:lla on tarkat määräykset ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskien, mutta muualla maailmassa ei välttämättä tunnusteta samoja sääntöjä kuin meillä.

EU globaalissa kokonaisuudessa

Creutzin esitys oli EU-kurssin puitteissa erittäin toimiva, sillä se asetti EU:n ja Suomen toiminnan globaaliin eli maailmanlaajuiseen kokonaisuuteen. EU on menettämässä valtaansa. Niinpä sen on tehtävä kompromisseja ja yhteistyötä muiden maiden kanssa, jotta se voi säilyttää asemansa. Muuttuva maailmanjärjestys vaikuttaa EU:n toimintaan ja aiheuttaa erimielisyyksiä sen sisällä. Tämä näkyy Euroopassa erilaisten kriisien kautta, kuten esimerkiksi Brexit, populistit ja pakolaiset.

Muuttuvassa maailmassa mielipiteet kärjistyvät ja EU:n on pakko valita, minkä asioiden suhteen he ovat valmiita tekemään kompromisseja, jotta voivat tehdä yhteistyötä muun maailman kanssa. Myös Suomen on tärkeää pitää suhteensa hyvinä niin EU:hun, Venäjään, Yhdysvaltoihin kuin Kiinaankin. Jos maailma alkaa vahvasti alueellistumaan, Suomi jää ikään kuin ristituleen Euroopan ja Venäjän väliin. Maailmanjärjestyksen murroksessa on entistä tärkeämpää panostaa suhteisiin ja yrittää nähdä ison kuvan taakse.

 

Teksti ja kuvat: Stina Virkamäki, Suomen Akatemian viestintä

Viimeksi muokattu 26.5.2019

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi