Kognitiotieteen tutkijatohtori Michael Laakasuo vieraili helmikuun lopussa Kulosaaren yhteiskoulun Tiede- ja teknologialinjan opiskelijoiden vieraana. Hän kävi pitämässä koululla Suomen Akatemian Tietobreikin. Laakasuon luento oli osa lukion filosofian 1. kurssia, mutta paikalle oli saapunut myös muita opiskelijoita, jotka olivat saaneet vihiä asiantuntijavierailusta.

Laakasuo kertoi tällä hetkellä olevansa erityisen kiinnostunut moraalipsykologiasta. Moraalipsykologia ei ole filosofista käsitteiden pohdintaa vaan kokeellista ja empiiristä tiedettä. Tutkittaville henkilöille annetaan tyypillisesti jokin moraalinen ongelma pohdittavaksi (tunnetuimpana ehkä ns. raitiovaunuongelma). Moraalipsykologi on kiinnostunut ongelmaan annettujen vastausten taustalla olevista oletuksista ja perusteluista. Erityisen ajankohtaiseksi tutkimusaiheen tekee robotiikan ja tekoälyn kehitys. Millaisia arvoja koneen tulisi noudattaa? Millaiseksi päätöksentekijäksi vaikkapa itseohjautuva auto tai hoivarobotti pitäisi ohjelmoida?

Eettisesti kestävän toiminnan koodaus on kuitenkin vain yksi osa tekoälyn kehittelyä. Kun robotit tulevat yhä enenevässä määrin osaksi arkipäivää, myös niiden ulkonäöllä on väliä. Ajatus saattaa ensin vaikuttaa pinnalliselta. Ihmisten suhtautuminen robotteihin ohjautuu kuitenkin vahvasti primitiivisten moraalivaistojen pohjalta. Jos robotti on ulkomuodoltaan täysin epäinhimillinen (esimerkiksi teollisuusrobotti), ei sitä kovin herkästi havaita moraalisena toimijana, eikä sitä kohtaan koeta kovin voimakkaita tunteita. Jos siis auton runkoja hitsaava robotti tekee virheen tai on erityisen toimintavarma, emme yleensä moiti tai kehu sitä.

Tunnemme varmasti aivan eri tavalla tunteita, jos keinoäly vaikuttaa inhimilliseltä. Pidämme sitä ehkä myös herkemmin inhottavana tai rakastettavana. Entä jos virheen tekijä on hotellin vastaanotossa toimiva androidi, jolla on ihmisen kasvot ja vaatetus, ja joka juttelee asiakkaan äidinkielellä?

Laakasuo esitteli luennolla tutkimusta, jossa ihmiset arvioivat pakkolääkitsemispäätöstä. Hoivarobotin tekemää pakkolääkitsemispäätöstä pidettiin huomattavasti paheksuttavampana kuin ihmishoitajien tekemää, vaikka teon seuraukset on oletettu samanlaisiksi.

Laakasuo korosti tekevänsä perustutkimusta, jonka soveltaminen käytäntöön on toinen juttu. Luento herätti kysymyksiä siitä, onko tällaista perustutkimusta tehty tarpeeksi. Kysymys moraalista ei välttämättä ole teknologisen kehityksen prioriteetti. Tällä hetkellä tuotekehittelijöitä saattaa kiinnostaa enemmän teknologian huimat mahdollisuudet ja sovellusten mahdollisimman nopea tuonti markkinoille. Koimme, että Laakasuon luennossa filosofiset kysymykset yhdistyivät erityisen kiinnostavalla tavalla tieteen ja teknologian ajankohtaisiin ilmiöihin ja käytännön suuriin ongelmiin.

Teksti: Opettaja Lassi Larjo, Kulosaaren yhteiskoulu

Kuvat:  Anastasia@FreeAndReal ja  Otto Sahlgren