Facebook Twitter LinkedIn Email
2.9.2020

Satelliittikuvat viitoittavat maankäyttöä Tansanian kylissä

SUSLAND-kehitystutkimushanke vei akateemisen tiedon kirjaimellisesti avaruuden mittakaavasta ruohonjuuritasolle. Suomen Akatemian vuosina 2014–2019 rahoittamassa hankkeessa hyödynnettiin digitaalista paikkatietoa maankäytön suunnittelun apuna Tansaniassa.

Tavoitteena oli muun muassa kehittää satelliittikuviin perustuvia menetelmiä maankäytön kartoitukseen sekä kestävään ja kokonaisvaltaiseen suunnitteluun.

”Osallistavia menetelmiä on käytetty Tansaniassa kylätason maankäytön suunnittelussa 1990-luvulta asti. Vain harvoin on kuitenkin hyödynnetty paikkatietoa, eikä sitä ole aina ollut edes saatavilla”, kertoo tutkijatohtori Salla Eilola hanketta hallinnoineelta Turun yliopiston maantieteen ja geologian laitokselta.

Satelliittikuvia kuitenkin löytyy runsaasti, ja yhä useammin ne ovat laadultaan riittävän tarkkoja, jotta niitä voidaan aidosti hyödyntää keskustelun ja suunnittelun pohjana myös paikallistasolla.

”Kehittämämme menetelmä on yksinkertainen, ja sitä voidaan resurssien mukaan soveltaa moniin erilaisiin tarpeisiin. Satelliittikuvan avulla asukkaat voivat aktiivisemmin osallistua kartoitukseen, mikä rikastuttaa suunnittelua”, Eilola toteaa.

Kylän asukkaita sateliittikuvan ympärillä

Kylän asukkaat keskustelevat satelliittikuvan avulla tulevaisuuden maankäytöstä kylässä. Kuva: Salla Eilola

Käyttöönoton apuna toimii paikalliseen toimintakulttuuriin sovitettu ohjeistus, joka on laadittu yhteistyössä Tansanian valtakunnallisen maankäytön suunnittelukomission kanssa. Myös menetelmän kehittämiseen on osallistunut SUSLAND-hankkeen lisäksi useita tahoja, kuten Suomen ja Tansanian välinen kehitysyhteistyöhanke, Private Forestry Programme (PFP) sekä paikallisia yliopistoja.

Maankäyttöä suunnitellaan kylätasolla

Maankäytön suunnittelu on Tansaniassa lakisääteinen prosessi. Maanläheisimmillään se on kylätasolla, missä asukkailla on oikeus laatia suunnitelmat oman kylänsä alueelle. Suunnittelu alkaa kylän yleiskokouksella, jossa kaikki 18 vuotta täyttäneet saavat äänestää. Kyläkokous valitsee edustajat varsinaiseen suunnitteluprosessiin.

Kylän asukkaita ja sateliittikuva

Kylän asukkaat ovat rajaamassa asutusaluetta satelliittikuvalta maankäytönkarttaa varten. Kuva: Salla Eilola

”Lakisääteisesti edustajia täytyy olla 6–8, mutta olemme edistäneet käytäntöä, jossa valitaan niin monta edustajaa, että eri sosioekonomiset ryhmät ovat edustettuina, eli käytännössä 20–25 henkeä”, Eilola selittää.

Nämä edustajat pohtivat yhdessä aluehallintotason suunnittelijoiden kanssa kylän maankäyttöä erilaiset tarpeet huomioon ottaen. Tarvitaanko maanviljelylle lisää pinta-alaa, tai täytyykö maata kohdentaa esimerkiksi uutta bussipysäkkiä tai opettajien asuntolaa varten?

Satelliittikuvien hyödyntäminen on Eilolan mukaan muuttanut prosessia merkittävästi.

”Ennen niitä suunnittelutyön apuna oli käytössä pelkkä valkoinen paperi. Siinä on suuri ero, miten tarkkaan maankäytön voi kuvien avulla kartoittaa ja suunnitella.”

Sateliittikuva ja maankäytön rajaukset

Maankäytön rajaukset tehdään niin yksityiskohtaisesti kuin se on satelliittikuvan avulla mahdollista. 1:7500-mittakaavaisesta satellittikuvasta voi nähdä muun muassa talot ja jopa yksittäiset puut, jotka auttavat aluerajausten määrittelyssä. Kuva: Salla Eilola

Käyttöönoton pullonkaulana on koulutus

Menetelmäosaamista on tähän mennessä viety koulutuksen kautta 15:lle aluehallintotason alueelle sekä maankäytön suunnittelukomission virkamiehille, kertoo menetelmäkehityksessä vahvasti mukana ollut tansanialainen paikkatietosuunnittelija Andrew Ferdinands.

Hänen mukaansa menetelmä on komissiossa laajalti käytössä, ja he kouluttavat sen käyttöä edelleen maankäytön suunnittelijoille koko maassa. Koulutuksen avulla yhä useammat kylät saavat satelliittikuvan käyttöönsä suunnitteluprosessissa.

Suurimmat ongelmat liittyvät koulutuksen ja menetelmän jatkokehityksen edistämiseen.

”Pohja ja tahtotilaa on, mutta ei ihmisresursseja. On helppo luoda ohjeistuksia, mutta eri asia on, miten uusia menetelmiä jalkautetaan käytännön tasolle”, Salla Eilola tiivistää.

Tarvetta on hänen mukaansa etenkin nykyisten aluehallinnon viranhaltijoiden jatkokoulutukselle. Vaikka menetelmä on yksinkertainen, siinä tarvitaan paikkatiedon käyttöosaamista, jota harvalla tansanialaisella aluetason suunnittelijalla toistaiseksi on.

Aluetason suunnitelijat

Aluetason suunnittelijat digitoivat kylän asukkaiden piirtämät kartat, minkä jälkeen ne ratifioidaan kansallisella tasolla lainvoimaisiksi maankäytönsuunnitelmiksi. Kuva: Andrew Ferdinands

Myös koronavirus on jo osaltaan ehtinyt sotkea suunnitelmia. Matkustusrajoitukset peruivat tältä keväältä esimerkiksi Eilolan oman Tansanian-matkan, jolla oli tarkoitus edistää menetelmän jatkokehitystä.

Ilmastonmuutos ja väestönkasvu haasteina

Tulevaisuutta ajatellen Salla Eilola näkee, että Tansanian maankäytön suunnittelussa pitäisi tähdätä vielä pidemmälle tulevaan. Samaa mieltä ovat myös suunnittelukomissio sekä prosesseihin osallistuvat luonnonsuojelujärjestöt.

Kartta kylässä

Kartat ovat kylissä näkyvällä paikalla. Kylävaltuusto käyttää niitä apuna valvoessaan kylän maankäyttöä ja kohdentaessaan maata esimerkiksi maanostajille ja investoreille. Kuva: Salla Eilola

”Nykyiset suunnitelmat perustuvat pääosin nykyhetkeen ja lähitulevaisuuteen, mutta esimerkiksi ilmastonmuutoksesta ja väestönkasvusta seuraa uusia haasteita. Pitää miettiä esimerkiksi uusia työpaikkoja ja kestävämpää maanviljelyä. Tärkeitä ovat myös sellaiset luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävät suojelukohteet, joita paikalliset eivät aina itse edes tunnista”, Eilola luettelee.

Satelliittikuvat ja paikkatieto antavatkin mahdollisuuden kehittää maankäyttöä taloudellisesti sekä ympäristön kannalta kestävällä tavalla huomattavasti nykyistä pidemmälle tulevaisuuteen.

 Tutkimustiimi

Tutkimustiimi järjesti projektin lopussa intensiivikurssin menetelmän käytöstä kaikille kiinnostuneille Dar es Salaamissa Tansaniassa. Osallistujina oli muun muassa tansanialaisista yliopistoista, paikkatietoalan yrityksistä sekä maankäyttövirastoista. Kuvassa ovat myös SUSLAND-projektin johtaja Niina Käyhkö ja tohtoriopiskelijat Salla Eilola ja Joni Koskikala sekä Andrew Ferdinands. Kuva: Msilikale Msilanga

Teksti: Anna Dannenberg
Kuvat: Salla Eilola, Andrew Ferdinands, Msilikale Msilanga ja Elizabeth Kahurani

Viimeksi muokattu 22.9.2020

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:
 
Facebook logo  Twitter logo  Youtube logo

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Suomen Akatemian logo

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi

SAAVUTETTAVUUS