22.7.2014

Onko tutkittu, kuinka paljon aikuisen ihmisen elimistö "kierrättää" DNA-nukleotideja ja kuinka suuri osa niistä tulee ruoan kautta?

Luulisin, että ainakin alkiovaiheessa nukleotidit tulevat ravinnosta?

Yliopistonlehtori Marko Pietilä, Biolääketiede, Itä-Suomen yliopisto: 

Ihmisen elimistö pystyy valmistamaan nukleotideja itse aminohapoista ja sokerista. Elimistömme kuitenkin kierrättää omia nukleotidi-varantojaan hyvin tehokkaasti ja käyttää myös ravinnosta saatavia "valmiita" nukleotideja mielellään. Tutkimusten mukaan ihminen on nukleotidien suhteen silti varsin omavarainen, sillä elimistö hyödyntää ravinnon nukleotideista keskimäärin 5 prosenttia. 

Jokainen elävä solu sisältää paljon DNA- ja RNA -ribonukleiinihappoja, joten saamme niitä lähes kaikesta ruoasta. Määrät vaihtelevat. Mitä pienisoluisempaa ravinto eli mitä suurempi on syödyn ruuan solutiheys, sitä enemmän nukleotideja siinä esiintyy. Esimerkiksi hedelmissä on isoja soluja, joten nukleotideja on vähemmän. Lihasmassa on hyvin tiheäsoluista, joten lihasta saa todella paljon nukleotideja, samoin sisäelimistä. 

Solujen perimäaines eli DNA on kestävää, joten myös valmisruoissa on yhä tallella nukleotideja. 

Sikiö saa nukleotideja sekä niiden rakennusaineita äidiltään, kuten kaiken muunkin ravinnon. Äidinmaidossa on enemmän nukleotidejä kuin lehmänmaidossa, ja siksi äidinmaitovastikkeisiin on usein lisätty nukleotideja. On ajateltu, että nopeasti kasvava lapsi voisi hyötyä tästäkin ravinnelisästä, eikä tästä lisästä ole haittaakaan. Ihminen tarvitsee nukleotideja monesta syystä. Käytämme nukleotideja DNA:n ja RNA:n valmistamiseen. Nukleotideja tarvitaan myös energia-aineenvaihdunnassa. Valmistamme nukleotideista adenosiinitrifosfaattia (ATP), joka toimii energian välittäjänä kaikissa soluissa. Nukleotidit toimivat myös solun sisäisinä lähettimolekyyleinä, jotka välittävät viestejä solun ulkopinnalta sisäosiin. Monet proteiinit tarvitsevat toimiakseen nukleotideja sisältäviä kofaktoreita. Myös metylaatioon tarvitaan nukleotideja. Metylaatiolla säädellään esimerkiksi geenien aktivoitumista päälle tai sammumista lepoasentoon.

Elimistö hajottaa ylimääräiset nukleotidit ureaksi ja ureahapoksi, ja poistaa ne munuaisten ja virtsarakon kautta. Kihti johtuu siitä, että ureahappoa alkaakin kiteytyä niveliin. Sairauden syitä ei tarkoin tunneta, mutta sitäkin epäillään, että vanhemmiten kehon kyky poistaa ureahappoa heikentyy. Myös runsas alkoholin käyttö lisää riskiä sairastua kihtiin - ei siksi että alkoholijuomissa olisi erityisen paljon nukleotidejä vaan siksi että alkoholi lisää ureahapon muodostumista elimistössä. Myös yksilöiden perinnöllisessä alttiudessa sairastua kihtiin on eroja. Siksi esimerkiksi paljon lihaa syövä voi saada liikaa nukleotideja ja sairastua kihtiin. Suurien nukleotidimäärien syömisessä voi siis olla riskinsä. 

 

Viimeksi muokattu 19.4.2023

AKA_FI_vaaka_sininen_RGB.svg

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, jolla esitellään yleistajuisesti tutkimusta ja tutkitun tiedon merkitystä. Suomen Akatemia on tieteen ja tutkimusrahoituksen asiantuntija, joka edistää tutkimuksen asemaa yhteiskunnassa.

Seuraa meitä:
facebook.svg youtube.svglinkedin.svg

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
viestinta@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta
www.aka.fi

SAAVUTETTAVUUS

Kysy tieteestä tietosuojaseloste (pdf)

Tietoja evästeistä