Facebook Twitter LinkedIn Email
13.8.2020

Jos kaikki suomalaiset siirtyisivät luomuruokaan, miten se vaikuttaisi maaperän ja vesistöjen tilaan?

Kysymys: Jos kaikki suomalaiset siirtyisivät luomuruokaan, miten se vaikuttaisi maaperän ja vesistöjen tilaan?

Luomuinstituutin johtaja Sari Iivonen, Luonnonvarakeskus:

Kysymykseen ei ole valmista vastausta, sillä luomutuotannon ympäristövaikutuksia on tutkittu Suomessa vähän. Tätä tutkimuksen aukkoa olisi tärkeä jatkossa paikata, varsinkin jos kuluttajien kiinnostus luomua kohtaan jatkaa kasvuaan.

Jotta luomuruoan ympäristövaikutuksia voidaan tarkastella, on rajattava, mitä suomalaisten siirtymisellä luomuruokaan tarkoitetaan. Olisiko kyse nykyisestä ruokavaliosta? Se sisältää paljon tuontituotteita, joten luomuun siirtymisen ympäristövaikutuksia olisi arvioitava myös Suomen ulkopuolella. Vai tarkoitetaanko, että suomalaiset söisivät vain kotimaista luomuruokaa ja ruokatuotanto siirtyisi Suomessa sataprosenttisesti luomuun? Silloin pitäisi pohtia, miten kotimainen tuotantokasvivalikoima muuttuisi luomuviljelyn myötä ja mitä vaikutuksia tällä olisi.

On myös mietittävä ruoan tuotantomääriä. Tuotettaisiinko luomuruokaa nykyiseen ruoan kulutukseen Suomessa? Vai siirryttäisiinkö määriin, jotka takaavat riittävän päivittäisen ravitsemuksen kaikille, mutta ilman nykyistä ruokahävikkiä ja ylensyöntiä.

Voidaan myös tyytyä pohtimaan, mitä nykyisen peltopinta-alan siirtäminen sataprosenttisesti luomuun merkitsisi. Selvää on, että kemikaalikuorma vähenisi maaperässä ja vesistöissä, sillä kemialliset kasvinsuojeluaineet on luomussa kielletty. Biologiset kasvinsuojeluaineet ovat sallittuja ja nekin saattavat olla vahingollisia vesieliöille. Toistaiseksi näitä aineita on käytetty vähän. Muuttuisiko tilanne, jos kaikki tuottajat olisivat luomussa? Joka tapauksessa kemikaalikuormituksen väheneminen saattaisi vaikuttaa positiivisesti pinta- ja pohjavesiin sekä maaperäeliöstöön.

Laajassa kansainvälisessä tutkimuksessa luomuviljelyn todettiin monipuolistavan viljelykiertoa eli kasvilajeja viljellään monipuolisemmin kuin tavanomaisilla pelloilla (Barbieri, Pellerin & Nesme; Nature 2017). Esimerkiksi palkokasveilla ja viherlannoitusnurmikasveilla huolehditaan maaperän ravintotaloudesta. Viljojen alle kylvetään aluskasveja, jotka myös estävät typen huuhtoutumista pois sekä eroosiota. Luomumenetelmien on havaittu edistävän muun muassa hiilen kertymistä maaperään ja parantavan maaperän viljelyominaisuuksia.

Kasviksia

Miten kävisi Suomessa? Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkijan Tuomas Mattilan mukaan luomuviljelyyn siirtyminen tarkoittaisi viljamonokulttuurin (pellot, joilla viljellään viljaa vuodesta toiseen) loppumista, koska luomussa se on mahdotonta. Maan kasvukunnon ongelmat ovat yleisiä, mutta luomussa ne tulevat selkeämmin esiin satotappioina. Siksi luomuviljelyssä on kannusteita korjata niitä. Viherlannoitukset lisäävät hajoavan orgaanisen aineksen määrää maassa nopeastikin, mikä kasvattaa maan hiilivarastoja. Hitaammin hajoava orgaaninen aines kasvaisi maaperässä hitaammin ja vaihtelevammin.

Kansainvälisissä tutkimuksissa vesistöihin kohdistuva typpikuormitus on osoittautunut luomutuotannossa matalammaksi kuin tavanomaisessa tuotannossa pinta-alaa kohden tarkasteltuna. Suomessa Luonnonvarakeskuksen tutkija Riitta Lemola on raportoinut samansuuntaisista tutkimustuloksista. Se tarkoittaisi etenkin peltojen lähivesistöjen tilanteen parantumista.

Jos vesistöjen ravinnekuormitusta tarkastellaan tuotettua satokiloa kohden, luomuviljelystä aiheutuva ravinnekuormitus riippuu paljolti saavutetuista satotasoista ja tuotantosuunnista. Typen lisäksi tulee tarkastella myös fosforikuormitusta. Tästä aihepiiristä on kuitenkin toistaiseksi vähän tutkimustietoa.

Tuomas Mattilan mukaan luomuviljelyn vesistövaikutuksien kokonaistilannetta tulisi tarkastella valuma-alue kerrallaan keskeisimmät päästölähteet tunnistaen.

Viimeksi muokattu 13.10.2020

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:
 
Facebook logo  Twitter logo  Youtube logo

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Suomen Akatemian logo

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi

SAAVUTETTAVUUS