Muutoksen veistäjät porautuvat puun käytön historiaan

Puu on vuosituhansien saatossa vakiinnuttanut paikkansa yhtenä monipuolisimmista ja käytännöllisimmistä ihmisen käyttämistä materiaaleista. Sitä on hyödynnetty paitsi rakentamiseen, myös esimerkiksi aseiden, työkalujen ja kuljetusvälineiden valmistamiseen sekä puupolttoaineena. Erityisen tärkeää se oli esimodernin ajan havumetsävyöhykkeen väestölle. Suomen Akatemian rahoittama Muutoksen veistäjät -tutkimushanke Turun yliopistossa tarkastelee puun käyttöä Koillis-Euroopassa 1100-luvulta 1600-luvulle. 

Arkeologian professori Visa Immosen johtama tutkimusryhmä pyrkii selvittämään, millaisia puulajeja aikakaudella käytettiin ja mistä puu kulkeutui alueelle. Heitä kiinnostavat myös puun merkityksessä tapahtuneet muutokset. Puulajeja valittiin eri käyttötarkoituksiin riippuen muun muassa siitä, miten lujaa, tiheää tai joustavaa kukin niistä on. Muutokset puolestaan näkyvät esimerkiksi puumateriaalin ja -esineiden liikkeissä metsän raaka-aineesta kotitalouksien ja markkinoiden tuotteeksi ja puupölkystä kirkolliseksi veistokseksi. 

”Pohdimme, kuinka nämä liikkeet ja muutokset kytkeytyivät muinaisiin elämäntapoihin ja ihmisten, eläinten ja ympäristön sekä yliluonnollisen välisiin suhteisiin”, Immonen kertoo.

Puun monet merkitykset

Immosen mukaan puun tutkimus tarjoaa kiinnostavan aihepiirin, sillä arkeologiassa puuta on tutkittu varsin vähän. ”Hopeiset ja kultaiset esineet ovat luonnollisesti kiinnostaneet tutkijoita kautta aikain, mutta puun merkitystä on jopa laiminlyöty. Puun kiinnostavuutta tutkimuskohteena lisää juuri sen arkisuus.” 

Toisin kuin esimerkiksi kulta, puu oli läsnä tavallisten ihmisten jokapäiväisessä elämässä ja lähes jokaisella oli jonkintasoiset puuntyöstätaidot. Puuta käytettiin ja hyödynnettiin monipuolisesti, sillä puulla pystyttiin myös korvaamaan muita raaka-aineita. Puu oli elintärkeä raaka-aine, mutta toisaalta sen merkitys ulottui myös arjen ulkopuolelle, sillä puusta työstettiin usein pyhiä esineitä. 

Takarajana vuosi 1600 

Koillinen Eurooppa tarjoaa erityisen hedelmällisen alueen puun käytön tutkimukselle, sillä puuta oli laajalti saatavilla niin havu- kuin lehtimetsistä ja se oli olennainen osa alueen väestön arkea. Alue oli myös liitoskohta, jossa kaupungit kohtasivat pohjoisen laajat metsät. 

”1100–1600-luku oli muutosten aikaa Koillis-Euroopassa: ensimmäiset laajat kuningaskunnat syntyivät sinne 1100-luvulta lähtien. Kristillistymisprosessi kiihtyi, mikä puolestaan vaikutti sosiaalisiin rakenteisiin, kauppasuhteisiin ja aineelliseen kulttuuriin”, kuvailee Immonen. 

Poikkitieteellisyys hankkeen avaintekijä 

Hankkeen tutkijat analysoivat Immosen johdolla monimutkaisia aineellisia ja sosiaalisia verkostoja, jotka puussa materiaalina ja puun käytössä yhdistävät paikallisia ja globaaleja ilmiöitä, taloutta ja sosiaalisia käytäntöjä. Tutkimus vaatii laajuutensa vuoksi poikkitieteisyyttä, joten myös luonnontieteellinen ulottuvuus on hankkeessa vahvasti läsnä. 

”Ryhmäämme kuuluu kasvitutkijoita, arkeologeja, taidehistorioitsijoita ja historioitsijoita. Analysoimme aineistoja muun muassa botanististen menetelmien avulla. Lisäksi testaamme ensimmäisinä puulajien tunnistamiseen ZoomMS-metodia, jota on käytetty alun perin arkeologisessa eläinten luiden tutkimuksessa”, Immonen kertoo.

 Elina Räsänen ja Visa Immonen keskustelemassa

Muutoksen veistäjät-tutkimushanke tekee alansa pioneerityötä. Kuvassa hankkeen johtaja Visa Immonen sekä Elina Räsänen.

Puuta tarkastellaan tutkimalla materiaalien ja puuesineiden reittejä metsän raaka-aineesta kotitalouksien ja markkinoiden tuotteeksi ja puupölkystä kirkolliseksi veistokseksi. Immonen ryhmineen selvittää, miten puun liikkeet kytkeytyivät keskiaikaiseen arkeen ja elämäntapoihin sekä ihmisten, eläinten ja ympäristön sekä yliluonnollisen välisiin suhteisiin. Tutkimuksen keskiössä ovatkin esineiden aineellisuuden ja elinkaaren käsitteet. 

”Aineellisuudellaei tarkoiteta vain esineiden ja ympäristön aineellisuutta, vaan se käsittää myös merkitysten antamisen sekä puun käytön kulttuurisen ja sosiaalisen viitekehyksen eli sen, miten asiat miellettiin aineellisina. Aineellisuutta ryhmä jäsentää elinkaarenkäsitteellä. Elinkaari on työkalu, jolla tutkitaan esineiden eri käyttövaiheissaan kokemia muutoksia”, luonnehtii Immonen.  

Tarkastelussa kolmenlaiset aineistot 

Hankkeessa tutkitut puuaineistot on jaoteltu kolmeen kategoriaan. Ensimmäisen ryhmän muodostavat kaupunkien arkeologisissa kaivauksissa löydetyt puiset esineet. Esimerkkinä kaupunkilöydöistä Immonen esittelee Turussa ojankaivuun yhteydessä löydettyä taskuviulua, joka on ainutlaatuinen Suomessa. Kaupunkilöydöt ovat tärkeitä, sillä ne avaavat ikkunan asutusalueen historiaan. 

Suomessa ainutlaatuinen taskuviulu on yksi kaupunkien kaivauksista löytyneistä puuesineistä.

Toista aineistoryhmää edustavat Koillis-Euroopan suoalueilta löydetyt puuesineet. Soiden ominaisuudet tekevät niistä ihanteellisen ympäristön orgaanisten materiaalien säilymiselle. Useimmiten tällaiset löydöt ovat liikkumiseen liittyvää esineistöä, kuten suksia ja reenjalaksia. Toisaalta suoesineistöön voi liittyä myös halua uhrata esineitä soille. Suolöydöt ovat levinneet maantieteellisesti laajoille alueille, mikä tekee niistä Immosen mukaan tärkeän tutkimusaineiston verrattuna maantieteellisesti suppeille kaupunkilöydöille. 

Hankkeen kolmannen tutkimusaineiston muodostavat kirkoissa säilyneet keskiaikaiset puuveistokset. Suomessa keskiaikaisia veistoksia on säilynyt noin 800. Puuveistokset tarjosivat keinon päästä yhteyteen veistoksen esikuvana toimineen henkilön kanssa. Näin ne vaikuttivat katsojien tunteisiin. Tämä teki puusta hyvin merkityksellisen materiaalin. Immonen kertoo, että puuveistosten puumateriaalia pyrittiin keskiajalla peittämään pukemalla, maalaamalla ja koruilla, joten puumaisuus on tullut enemmän esiin vasta ajan kuluessa. 

Tulevaisuudennäkymistä Immonen toteaa: "Meille on ollut yllätys, kuinka monet työryhmämme ideoimista asioista ovatkin pioneerityötä. Samaan aikaan ympäristötietoisuuden kasvu on tehnyt puusta ja eri puulajien käytöstä tärkeän ja kiinnostavan aihepiirin. Projektimme ansiosta suomalaisella muinaisen puun käytön tutkimus nousee kansainväliseen kärkeen." 

Tutustu tarkemmin hankkeeseen ja tutkimusryhmään hankkeen sivuilta.

 

Teksti: Henri Hätönen
Kuvat: Henri Hätönen ja Katri Vuola

Viimeksi muokattu 7.10.2019

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi