Facebook Twitter LinkedIn Email
17.12.2019

Kaksikielisyyden edut eivät ulotu toiminnanohjaukseen

Minna Lehtonen selvitti akatemiatutkijakaudellaan kaksikielisyyden tuomia etuja toiminnanohjaukseen liittyen. Suomen Akatemian rahoittaman tutkimuksen mukaan henkilöiden kaksikielisyys ei lisää toiminnanohjaukseen liittyviä älyllisiä taitoja, mutta tulokset eivät poista tai vähennä kaksikielisyyden muita etuja. Usean kielen oppimisen hyödyt ovat toiminnanohjauksen sijaan muualla, kuten ihmisten välisen arkipäiväisen kommunikoinnin helpottamisessa.

Kielen oppimisen tutkimukselle kasvava tarve

Lehtosen mukaan aivokuvantamistutkimukset ovat löytäneet joitakin eroja yksi- ja kaksikielisten välillä tietyissä aivojen rakenteellisissa mittareissa. ”Jos tämänkaltaiset löydökset voidaan tulevaisuudessa toistaa ja siten havaita luotettaviksi, olisi samalla selvitettävä, liittyvätkö ne joihinkin toiminnallisiin eroihin, kuten esimerkiksi yksikielisiä suurempaan sanavaraston varhaiseen kasvuun. Näyttää kuitenkin siltä, että ne eivät liity mihinkään yleiseen, käyttäytymisen tasolla havaittavaan etuun toiminnanohjaustaidoissa,” kertoo Lehtonen.

Tulevaisuuden kannalta Lehtonen korostaa kielen oppimisen tutkimuksen jatkamista, koska se on tärkeää lisääntyvän globalisaation ja maahanmuuton myötä. ”Toisaalta tutkimuksen saralla emme myöskään ymmärrä vielä riittävästi kielen ja muiden kognitiivisten prosessien, kuten toiminnanohjauksen, yhteyksiä. Niiden tutkiminen paitsi terveissä aivoissa myös esimerkiksi afasiassa ja muissa kielellisissä vaikeuksissa on aihealue, joka itseäni kiinnostaa ja johon kaksikielisyys tarjoaa hyvän testialustan,” toteaa Lehtonen. 

Lähtökohtana kaksikielisyyden etulyöntiasema

Kaksikielisyyden edut verrattuna yksikielisyyteen ovat olleet jatkuvan tarkastelun kohteena, mutta löydöt liittyen toiminnanohjaustaitoihin ovat olleet ristiriitaisia. Toiminnanohjauksella tarkoitetaan keinoja, joilla haluttu tavoite pyritään saavuttamaan. Kyseisiä keinoja ovat esimerkiksi kyky suunnata tarkkaavaisuutta, häiritsevien ärsykkeiden pois sulkeminen ja tehtävästä toiseen vaihtaminen. Oletuksena on ollut, että kahden kielen aktiivinen käyttö harjoittaa myös kieleen liittymättömiä toiminnanohjaustaitoja.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että kaksikieliset aikuiset eivät systemaattisesti päihitä yksikielisiä millään toiminnanohjauksen osa-alueella. Tutkimus käsitti kaikkiaan 152 alkuperäistutkimusta 27 eri maasta. Siinä analysoitiin myös useita taustatekijöitä, joiden on esitetty vaikuttavan väitetyn toiminnanohjausedun suuruuteen. Tukea ei löytynyt myöskään väitteelle, että etu näkyisi tietynlaisilla kaksikielisillä, kuten varhain kaksi kieltä omaksuneilla.

Lehtosen ja tutkimusryhmän laajamittainen meta-analyysi on osa Suomen Akatemian rahoittamaa ”Bilingualism and Executive Functions: Tackling the Missing Links” tutkimusprojektia ja se julkaistiin arvostetussa Psychological Bulletin -julkaisusarjassa vuonna 2018. 

Teksti: Henri Hätönen
Kuvat: Tuula Toivio ja Pixabay

Viimeksi muokattu 20.12.2019

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:
 
Facebook logo  Twitter logo  Youtube logo

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Suomen Akatemian logo

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi

SAAVUTETTAVUUS