Suomesta on muodostunut viimeisen parin vuosikymmenen aikana todellinen hevimaa. Suomessa on erään arvion mukaan hevibändejä eniten maailmassa väkilukuun suhteutettuna. Raskas metallimusiikki on osa virallista kansallismainetta jopa siinä määrin, että bändejä on viety maailmalle ministerien vientimatkoilla. On oikeastaan hieman yllättävää, ettei hevimetallin kulttuurista ja taloudellista merkitystä ole maassamme juurikaan aiemmin tutkittu. Tätä tutkimustiedon vajetta paikkaa viisivuotisessa projektissaan akatemiatutkija Toni-Matti Karjalainen Aalto-yliopistosta.

Musiikki on merkittävä suomalainen kulttuurivientituote, vaikka bisnes ei olekaan vielä kooltaan verrattavissa pelialaan. Taloudellisessa mielessä raskas metalli ja rock muodostavat suurimman musiikkivientituotteemme, vaikka Suomi toki tunnetaan myös oopperalaulajistamme ja kapellimestareistamme.

”Esimerkiksi Nightwish, HIM, Children of Bodom ja Apocalyptica ovat maailmalla hyvin menestyneitä yhtyeitä, jotka ovat avanneet tietä myös muille suomalaisbändeille”, Karjalainen kertoo. Karjalainen selvittää tutkimuksessaan, miten bändit rakentavat Suomi-kuvaa maailmalla ja miten ne hyödyntävät omassa maailmanvalloituksessaan suomalaiseen kulttuuriin liittyviä tarinoita.  Bisneksen näkökulmasta Karjalainen perehtyy yhtyeiden liiketoiminnan johtamiseen, verkostoitumiseen ja markkinointiin ulkomailla. Tutkimuksen tuloksista voi olla hyötyä laajemminkin suomalaisen kulttuuriviennin kehittämisessä.

Suomi-myytit uppoavat yleisöön

Suomalaisuuteen liittyy Karjalaisen mukaan stereotypioita, joita bändit toistavat levynkansissa, sanoituksissa ja musiikissa. Usein toistuvia teemoja ovat pitkät talvet, melankolinen luonteen laatu ja synkät kalevalaiset tarinat. ”Yksinäinen mies seisoo yksin metsässä keskellä talvea, räntää sataa vaakatasossa ja elämä potkii päähän”, kuvailee Karjalainen tyypillistä stereotypiaa.

Suomalaiset tarinat iskevät yleisöön ja niitä käytetään ulkomailla markkinointikeinona. ”Ulkomaalaiselta kun kysyy mielikuvia Suomesta, hevi nousee esiin. Fanien haastattelujen perusteella suomalainen musiikki on selkeästi tunnistettavaa ja eksoottista. Fanit kiinnostuvat yleensä ensin yhdestä bändistä, josta kiinnostus laajenee myös muihin suomalaisbändeihin. Esimerkiksi haastattelemistani Nightwish-faneista  suuri osa kuuntelee myös Apocalypticaa.”

Suomalaisen hevibändin fanittaminen on usein ensimmäinen askel laajempaan kulttuuriimme tutustumiseen. Karjalainen on törmännyt faneihin, jotka jopa opiskelevat suomen kieltä sen takia, että he tykkäävät suomalaisesta metallimusiikista. Monet tulevat käymään esimerkiksi Tuska-festareilla, mutta on tänne tultu myös opiskelemaan tai töihin hevi-innostuksen kautta.

Kuvassa metalliyhtye Viikatteen levynkansi vuodelta 2001.

”Esimerkiksi japanilaiset ovat todella omistautuneita faneja, jos he jostakin bändistä pitävät. Suomen kulttuuriviennin edistämisen kannalta on hyödyllistä tutkia, millaisia kulttuurisia merkityksiä ja tarinoita fanit löytävät suomalaisbändeistä, ja toisaalta mitä kansainvälinen musiikkimedia suomalaisuudesta kertoo.”

Maailmanvalloitus ei ole helppoa   

Musiikkiala on murroksessa levymyynnin hiipuessa ja nettistriimauksen yleistyessä. Musiikin kuluttaminen on arkipäiväistynyt, eikä kuluttamisesta suostuta enää maksamaan samalla tavalla kuin aiemmin. Keikkamyynnillä on aiempaa isompi merkitys bändien tulonmuodostuksessa. ”Ulkomailla keikkailevien bändien määrä kasvaa jatkuvasti. Tällä hetkellä 10–20 hevibändiä keikkailee aktiivisesti maailmalla. Moni bändi myös aloittaa ulkomailla sen sijaan, että testaisi menestystään ensin kotimarkkinoilla. Netti ja sosiaalinen media auttavat kansainvälisten markkinoiden avaamisessa.”

Karjalainen korostaa, että maailmanvalloitus ei kuitenkaan ole mikään läpihuutojuttu, sillä vain kourallinen bändeistä pystyy tekemään kunnon liiketoimintaa musiikillaan. ”Vientiveturi Nightwishinkin menestyksen takana on kova työ, sillä heidän ensimmäiset USA:n kiertueensa tekivät tappiota.” Tuloja toki lisää se, jos bändi tekee itse kaikki biisinsä ja saa tekijänpalkkioita muun muassa radiosoitosta.

Rahaa ei siis tule automaattisesti ovista ja ikkunoista. Karkeasti jaoteltuna kolmasosa bändien tuloista tulee levymyynnistä ja nettistriimauksesta, toinen kolmannes keikkailusta ja loput erilaisten fanituotteiden myynnistä. Useimmille bändeille keikkailu onkin enemmän harrastus ja sivutyö kuin tuottoisaa bisnestä.

”Esimerkiksi maailmalla aktiivisesti keikkailevan Insomnium-bändin kaikki jäsenet ovat päivätöissä. Taitaa muuten olla maailman koulutetuin hevibändi, sillä sen laulaja-basistikin on Kotkan kaupungin kulttuurijohtaja”, Karjalainen naurahtaa.       

Metallimusiikin tutkimus nosteessa

Metallimusiikin tutkimusalalle on muodostettu oma kansainvälinen yhteisö International Society for Metal Music Studies. Karjalaista työllistää parhaillaan Helsingissä kesäkuussa järjestettävä kansainvälinen konferenssi, joka kokoaa yhteen yli 100 metallimusiikin tutkijaa eri tieteenaloilta.

”Saimme vertaisarviointiin noin 70 tieteellistä artikkelia 20 eri maasta. Tutkijoiden lisäksi konferenssiin osallistuu myös musiikin tekijöitä ja musiikkibisneksen edustajia. Ei me kuitenkaan vain seminaarihuoneissa istuta, sillä tieteellisen sisällön lisäksi osallistujille tarjotaan toivottavasti myös monipuolinen kattaus suomalaista heviä ihan livenä”, kertoo Karjalainen.

Teksti: Risto Alatarvas
Kuvat: Risto Alatarvas, Viikate ja Pixmac.fi

Apocalyptican tuore kappale Cold Blood