3.5.2019

Sukellus myrkkyjen maailmaan

Biokemian emeritusprofessori Matti Vuennon teoksessa ​Myrkkyjen maailma - nuolimyrkystä sariiniin​ (Gaudeamus, 2017) kerrotaan yksityiskohtaisesti myrkyllisistä aineista, niiden esiintymisestä luonnossa sekä valmistusprosesseista. Vuento paneutuu hyvin aiheeseensa myös historiallisessa mielessä tuoden aiheeseen yhteiskunnallistakin näkökulmaa. 

Jo teoksen alkupuolella saa hyvän käsityksen kirjailijan tyylistä, joka pysyy hyvin samantyyppisenä koko kirjan 400 sivun ajan. Teos on tarkoitettu kaikille aiheesta kiinnostuneille, mutta valmis kemian ja biologian termistön tuntemus auttaa huomattavasti tekstin ymmärtämistä ja sujuvoittaa täten lukemista. Ensimmäistä kertaa aiheeseen tutustuville lukukokemus voi olla aika raskas, mutta sitä saa hyvin kevennettyä loppuun kerätyn lyhenne- ja sanasto-osion avulla. Myös navigointi kirjan sisällä on tehty helpommaksi takaa löytyvällä hakemistolla.

Kiinnostuin kirjasta luettuani sen esittelytekstin, jossa tekstistä poimitussa kappaleessa käsiteltiin muun muassa mikromuovien esiintymistä luonnossa. Aiheena myrkyt ovat ajaton ja hyvin mielenkiintoinen. Niitä on aina esiintynyt ja niitä on aina käytetty, mutta vasta viimeisten vuosikymmenten aikana niiden tutkimisessa on päästy eteenpäin. Kirja vastasi osaavasti moniin kysymyksiini, vaikka välillä koinkin hieman vaikeuksia pysyä mukana.

Teos on hieman erilainen kuin aikaisemmin lukemani tietokirjat, sillä se on visuaalisesti muodoltaan hyvin romaanimainen. Vaikka kansi omalla tavallaan kuvaa sisältöä erinomaisesti, se voisi myös johdatella jonkinlaiseen nuorille suunnattuun fantasiamaailmaan. Sisällön pitkät kappaleet luvuittain tuovat hieman tarinankerronnan tunnelmaa, vaikka todellisuudessa ovatkin täyttä asiatekstiä. Kuitenkin lajityypillensä uskollisesti ​Myrkkyjen maailma​a varten on kahlattu läpi uskomaton määrä tietoa, mikä paistaa tekstistä ja ilmenee konkreettisemmin selkeästi jäsennellystä, hyvin pitkästä lähdeluettelosta. 

Kirja on jaettu pienempiin osa-alueisiin, jotka eroavat toisistaan täysin. Tämä ei kuitenkaan häiritse lukijaa, vaan pikemminkin palauttelee mielenkiintoa. Esimerkiksi kappaleet, joissa kerrotaan myrkkyjen hyödyntämisestä metsästyksestä, on kirjoitettu hyvin elävästi ja voisi melkein kuvitella kirjailijan itse matkustaneen ympäri maailmaa tarkoituksenaan ottaa selvää, miten valmistaa tehokkaita nuolimyrkkyjä. Vaikka varsinkin kirjan ensimmäisissä osissa onkin jonkin verran kuvia, voisi niitä puhtaan mielenkiinnon tyydyttämiseksi ja lukemisen helpottamiseksi olla myös reilusti enemmän.

Kaiken kaikkiaan teos antaa jokaiselle lukijalle varmasti paljon uutta tietoa ja erittäin kattavan kuvan siitä, mitä myrkyt ovat ja missä niitä voi esiintyä. 

Viivi Laine, Kulosaaren yhteiskoulun lukio

Viimeksi muokattu 3.5.2019

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi