27.12.2019

Tieteeseen luotetaan mutta ilmastoskeptisyys kasvaa

Viime vuosina on usein varoiteltu tieteenvastaisuuden ja pseudotieteiden suosion kasvusta. Esimerkkejä on haettu muodikkaiden huuhaa -ilmiöiden yleistymisestä, rokotuskritiikistä tai politiikkojen tutkijoita vähättelevistä kommenteista.

Marraskuussa julkaistu Tiedebarometri 2019 ei anna tukea näille väitteille Suomessa. Tieteen arvostus ja luottamus yliopistoihin on pikemminkin nousussa. Samaan aikaan myös niin sanotun humpuukin tai luontaishoitojen suosio laskee.

Tulokset eivät yllätä. Myös viime kesänä julkaistussa brittiläisen Wellcome Trustin kansainvälisessä mielipidetutkimuksessa suomalaiset erottuivat tiedemyönteisinä. Tärkein selitys lienee se, että suomalaiset ylipäätään luottavat vahvasti kansallisiin instituutioihin ja että koulutuksella ja tieteellä on ollut tärkeä rooli kansallisen itseymmärryksen rakentamisessa. Tieteen arvostuksen kasvua puolestaan selittää yleinen koulutason nousu.

Tiedebarometrin tuloksiin kannattaa silti suhtautua tietyllä varauksella. On mahdollista, että vastaajat esittävät mielellään ’kunnon kansalaista’, jonka kuuluu arvostaa tiedettä. Lisäksi kyselytutkimusten mahdollisuus selvittää ihmisten asenteita on aina rajallinen ja tuloksissa onkin kyse aika lailla abstraktista luottamuksesta ja yleisistä mielikuvista.

On myös havaittu, että vaikka ihmiset yleisellä tasolla luottavat vahvasti tieteeseen, yksittäisissä asioissa turvaudutaan helposti myös vähemmän koeteltuihin selityksiin. Tulevaisuudessa tämä valikoiva suhtautuminen tieteeseen ja sen tuloksiin tulee todennäköisesti yleistymään. Yksilöllistyvässä kulttuurissa ihmisen shoppailevat monenlaista tietoa ja mielipiteitä vakaumuksensa tai mielihalujensa mukaan, vaikka luottavatkin periaatteessa tieteeseen.

Ilmiö on tuttu poliittisesta päätöksenteosta: poliitikot perustelevat päätöksiään valikoimalla tutkimustietoa omien intressiensä tueksi ja tarpeen tullen hylkäävät tutkijoiden enemmistön näkemyksen.

Tästä kertoo Tiedebarometrin tulos suhtautumisesta ilmastonmuutokseen. Ilmastoskeptisyys on lisääntynyt melko selvästi edellisestä, kolme vuotta sitten julkaistusta barometristä. Tässä tapauksessa kyse on tosin enemmän politiikasta kuin tieteestä. Tiedebarometrissa kysyttiin vastaajien mielipidettä väitteeseen ”ilmastonmuutoksen eteneminen on todellinen ja vakava uhka, joka vaatii poliittisilta päättäjiltä tehokkaita toimia." Täysin tai jokseenkin samaa mieltä oli 73 prosenttia vastaajista. Se oli kuitenkin vähemmän kuin kertaakaan vuoden 2004 jälkeen kun tätä on kysytty Tiedebarometrissä. Viime kerralla vuonna 2016 samaa mieltä oli 84 prosenttia. 

Muutos ei ole suuri, mutta silti merkittävä. Varsinkin kun ottaa huomioon, että viime vuosina on paljastunut entistä karumpi totuus ilmastonmuutoksen vauhdista ja riskeistä. Tulos kertoo siitä, että ilmastonmuutos on uudelleen politisoitunut. 

Tiedebarometrissä oli nyt ensimmäistä kertaa tarkasteltu suhtautumista tieteeseen puoluekannan mukaan. Ei ole yllättävää, että vähiten tieteeseen luottivat perussuomalaisten kannattajat ja seuraavaksi vähiten keskustan kannattajat. Sama ilmiö on havaittu aiemminkin. Yhdysvalloissa konservatiivien luottamus tieteeseen on hitaasti laskenut jo 1980-luvulta lähtien. Tämä poikkeaa valtavirrasta, sillä kyselytutkimusten mukaan luottamus tieteeseen on trendinomaisesti noussut eri puolilla maailmaa viime vuosikymmeninä. 

Amerikkalaisten konservatiivien tai perussuomalaisten tiedekriittisyyttä ei pidä tulkita yleiseksi tieteenvastaisuudeksi. Sitä paitsi perussuomalaiset olivat barometrin mukaan toiseksi kiinnostuneimpia tieteestä heti vihreiden jälkeen. Kyse on pikemminkin juuri valikoivasta suhtautumisesta tieteeseen. Tieteen tulokset hylätään silloin, kun ne ovat ristiriidassa oman maailmankuvan kanssa. Useimmin tämä näkyy ympäristöön ja terveyteen liittyvissä kysymyksissä kuten vaikkapa suhtautumisessa ilmastonmuutokseen tai rokotuksiin. Tai suhtautumisessa yhteiskuntatieteisiin. Tutkijat koetaan uhkaksi, kun heidän sanomansa kyseenalaistaa perinteisiä arvoja ja moraalikäsityksiä. 

Teksti: Esa Väliverronen
Kuvat: Esa Väliverrosen arkisto

Kirjoittaja työskentelee viestinnän professorina Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa ja on Tieteen tiedotus ry:n hallituksen jäsen.

Viimeksi muokattu 27.12.2019

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi