30.8.2018

Tampereen tiedekahvila on tarjonnut elämyksiä menestyksekkäästi jo 10 vuotta

Café Scientifique -idea on lähtöisin Leedsista, Englannista, jossa ensimmäinen tiedekahvila perustettiin vuonna 1998. Suomeen tiedekahvilatoiminnan toi British Council, joka yhdessä Ranskan instituutin kanssa järjesti kahviloita ensin Helsingissä. Osallistuimme Tampereen lyseon opiskelijoiden kanssa pariin tilaisuuteen, ensimmäinen taisi olla ravintola Kappelissa ja toinen Kansallisteatterin Morkussa. Tästä virisi ajatus tiedekahvilatoiminnasta Tampereella - ja ajatuksen asteelle se olisi saattanut jäädäkin, ellei energinen ja idearikas professori Howy Jacobs olisi innostunut asiasta. 

Mutta mistä tilat? Tieteen viimeisimpien saavutusten seuraaminen sujuu parhaiten kahvikupin ja pullanpalan ääressä, sopisipa lasi viiniäkin seuraksi. Tiloja etsittiin hartaasti ja lopulta päädyimme Finlaysonin tehdaskiinteistöön: paikka sijaitsee keskellä Tamperetta, sen läpi kulkee paljon ihmisiä ja sen kahvilat ovat houkuttelevia. Kummisedäksi ryhtyi Mikko Närhi, jonka toiveesta nimesimme kahvilat Finlaysonin tiedekahviloiksi.

Kuva: Historian havinaa. Tampereen tiedekahvilan ensimmäisen mainoksen suunnitteli graafikko Nalle Ritvola, joka löytyi tekijäksi Mikko Närhen ansiosta.

Ensimmäinen virallinen tiedekahvila järjestettiin Finlaysonin Siperian aukiolla 19.9.2008. Puhujanamme oli turkulais-australialainen Dr Christopher Flynn ja aiheena “Dark Matter, Dark Energy.” Aukio oli täpötäynnä väkeä, kaikenikäisiä kuulijoita. Ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua! Aamulehti uutisoi tapahtumastamme. Pääsimmepä myös newyorkilaiseen Seed-verkkojulkaisuun edustamaan suomalaisia tiedekahviloita, jutun otsikkona “Humanising Science, one person at a time.”  Näytin vuosikausia opiskelijoille tuota juttua, jossa edetään tiedekahvila tiedekahvilalta: USA, Unkari, Pakistan, Saksa, Filippiinit, Kenia, Kroatia, Italia - ja lopulta Suomi, Tampere!

Syksyn 2008 toinen puhuja oli Dr Bambos Kyriacou Leicesterista, aiheenaan “Genes and biorhythms.” Seuraavana keväänä aiheet vaihtelivat lääketeollisuuden etiikasta genetiikkaan ja ihmisten muuttoliikkeisiin, banaanikärpästen sukupuolielämästä Downin syndrooman mallintamiseen. Puhujat olivat enimmäkseen vierailevia tutkijoita Tampereen yliopiston lääketieteellisen teknologian laitokselta, mutta toki muiltakin aloilta.

Kahviloiden pyörittäminen vaati melkoista pioneerihenkeä ja tunteja laskematonta vapaaehtoistyötä. Saimme Tampereen ammattiopistosta äänisuunnittelijan lisäksi vahvistimet, joiden roudaaminen ja kokoaminen olikin melkoinen urakka. Finlaysonin Siperian aukio oli keskeinen paikka, mutta myös varsin levoton ja meluisa, kahviot joutuivat kilpailemaan ihmisten mielenkiinnosta monien muiden houkutusten kanssa. 

Aito Enigma kotoisasti keittiön pöydällä

Hyvästä alusta rohkaistuneina jatkoimme tiedekahviloita syksyllä 2009, aiheina mm. kantasolut eturauhassyövän hoidossa, epidemiologia ja Cambridgen yliopiston tiedefestivaalit. Finnish-British Society oli mukana kahviloiden järjestämisessä ja avusti Britanniasta tulevien tutkijoiden kustannuksissa. 

Vuoden 2010 aiheista mainittakoon “Top women in top science”, “Digital Forensics” ja “Genes, culture and human evolution”. Unohtamatta matemaatikko James Grimen suurta kiinnostusta herättänyttä “Enigma”-luentoa, joka oli osa hänen Suomen-kiertuettaan. James kuljetti mukanaan ainutlaatuisen arvokasta Enigmaa, saksalaisten salakirjoituslaitetta, joita ei maailmassa ole kovin monta jäljellä. James kertoi, ettei laitetta saa jättää yksin hotellihuoneeseen eikä missään nimessä sulloa lentokoneen tavarahyllylle. Olinkin aika otettu, kun aito Enigma lepäsi keittiön pöydällämme Jamesin selvittäessä sen saloja meidän nuorisolle.

Yksi tiedekahvilatoiminnan hienouksista on sen antamat raamit: on olemassa “tila”, jonne puhuja kutsutaan, joskus hyvinkin lyhyellä varoitusajalla. Onnistuimme esimerkiksi saamaan Tampereen teknillisellä yliopistolla vierailleen, maailmankuulun tutkijan, professori Stuart Kauffmanin puhumaan myös tiedekahvilaamme aiheesta “Current Status of Work on the Origin of Life.”

Vuonna 2011 aiheitamme olivat mm. astrobiologia, 3D-teknologia, “Fat, flies and videotape” ja syöpäsolujen akilleenkantapää.

Kuva: Finlaysonin tiedekahvilan ensimmäinen luento 19.9.2008, puhujana Dr Christopher Flynn.

Tiedekahviloiden vetovastuu Tampereen LUMATE-keskukselle

Tiedekahvilatoiminnan pyörittäminen pelkin vapaaehtoisvoimin ja ilman budjettia kävi kovin raskaaksi. Niinpä vuoden 2011 lopulla Tampereen LUMATE-keskus (linkki) lupasi ottaa vetovastuun kahviloista. Professori Markku Kulomaa (LUMATE) onkin ollut mestari houkuttelemaan puhujia ympäri Suomea - Markulle ei varmasti kukaan ole koskaan sanonut “ei.” Toiminnanjohtaja Susanna Petäjistö (LUMATE) taas on huolehtinut kaikista kahviloihin liittyvistä käytännön asioista.

Vuoden 2012 alusta tiedekahvilatoiminta muuttui pääosin suomenkieliseksi, mutta mukana oli edelleen Finnish-British Societyn ja LUMATEn kustantamia brittipuhujia: James Grime palasi Suomeen kertomaan Alan Turingista, stand up -matemaatikko Matt Parker on hauskuttanut yleisöä jo kolme kertaa, Julia Collins houkutteli paikalle aivan uutta yleisöä aiheellaan ”Knitting and mathematics” ja matematiikan tohtori Katie Steckles Manchesterista on luennoinut arjen matematiikasta.

Tiedekahvilatoiminta siirtyi Finlaysonilta Tampereen kaupunginkirjastoon. Paikka on edelleen keskeinen ja houkuttelee väkeä paikalle. Suosituista aiheista mainittakoon rikostutkimus, ihmisen varaosat, migreeni, satelliittipaikannus, aurinkokennot, eläinten äly ja robotiikka.

Kuva: Upea brittiläinen stand up -matemaatikko Matt Parker tiedekahvilan vieraana.

Nuoret saavat henkilökohtaisen kontaktin tutkijoihin

Jo ensimmäisestä tiedekahvilasta lähtien yksi periaate on säilynyt: kunkin puhujan esittelee yksi tai kaksi opiskelijaa. Tapahtuman jälkeen esittelijät ruokailevat illan puhujan kanssa. Monelle nuorelle nämä yhteiset illalliset ovat olleet tärkeitä. He ovat saaneet kaikessa rauhassa kysellä puhujalta aiheesta kuin aiheesta ja ovat saaneet vahvistusta omille jatko-opiskelusuunnitelmilleen.

Tiedekahvilatoiminnan hienous on siinä, että tutkimuksen osuutta korostetaan. Mututiedolla ei pääse pitkälle, vaan tarvitaan tieteellisiä tuloksia. James Grime kiteyttää asian kertoessaan Enigma-koodin purkamisen merkityksestä toisessa maailmansodassa. Ihmishenkiä eivät pelastaneet sotilaat vaan matemaatikot: “It is an example of using your brains to save people’s lives. It’s brains over bullets.” 

Finlaysonin aukiolta alkanut pioneerityö on kestänyt jo kymmenen vuotta. Lokakuussa juhlimme Howy Jacobsin esitelmän merkeissä, syömme kakkua ja lähdemme seuraavalle vuosikymmenelle!

Kuva: Dr James Grime Lumaten ja Finn-Brittien luentokiertueella



Lisätietoja matemaatikko James Grimen tulevasta Suomen kiertueesta

 

Teksti: Kaarina Ojasti
Kuvat: Kaarina Ojastin arkisto

 

Viimeksi muokattu 30.8.2018

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi