Facebook Twitter LinkedIn Email
26.5.2020

Matematiikkakilpailuista haasteita ja kavereita

Ensimmäiset kansainväliset matematiikkaolympialaiset järjestettiin Romaniassa vuonna 1959. Kilpailuun osallistui seitsemän Itä-Euroopan maata. Kilpailijoiden joukossa oli esimerkiksi silloin 15-vuotias Bela Bollobas Unkarista, taitava matemaatikko, joka kirjoitti ensimmäisen tieteellisen artikkelinsa lukiolaisena Paul Erdösin kanssa. Nykyään kansainväliset matematiikkaolympialaiset ovat melko eri mittakaavan tapahtuma, viime kesänä olympialaisiin osallistui 112 maata eri puolilta maailmaa.

Jokin ei muutu: vuodesta toiseen kilpailuissa on osallistujia, joista myöhemmin tulee loistavia matematiikan tutkijoita. Tämä ei varmasti ole yllättävää. Kilpailumatematiikka on loistava motivaattori ja erinomainen alkuaskel tiellä matemaatikoksi.Matematiikkakilpailun tehtävä

Osaatko ratkaista vuoden 2020 matematiikkakilpailun Helsingin alkukilpailun tehtävän? Oikea vastaus löytyy tekstin lopusta.

Vaikka ensimmäiset kansainväliset matematiikkaolympialaiset järjestettiinkin vasta noin 60 vuotta sitten, on idea matematiikassa kilpailemisesta paljon varhaisempi. Maailmanhistorian ehkä tunnetuimmassa matematiikkakilpailussa oli kaksi osallistujaa. Vuonna 1535 Tartaglia ja Fior kisasivat siitä, kumpi heistä osaa ratkaista kolmannen asteen yhtälön. Lopputulos oli harvinaisen selvä: Tartaglia ratkaisi kaikki tehtävät, Fior ei edennyt alkua pidemmälle.

Matematiikkakilpailujen suuri merkitys ei ole se, että saataisiin poimittua ikäluokan paras vaan se, että niiden avulla voidaan innostaa suuria massoja ja tarjota haasteita myös niille, joille koulutehtävät ovat liian helppoja. Kilpailuissa pärjätäkseen joutuu opiskelemaan oikeaa matematiikkaa, siis sellaisia ideoita, menetelmiä ja lauseita, joista on hyötyä myöhemmin. Matematiikkakilpailuharrastus antaa loistavan pohjan matemaattisten aineiden opiskelulle. Itse pidän hyvin arvokkaana myös sitä, että kilpailuihin valmentautuminen opettaa työntekoa. Jos normaali koulumatematiikka on liian helppoa, ei ennen yliopistoa välttämättä edes tajua, että matematiikkaa oppiakseen on ihan oikeasti tehtävä töitä - tämä kostautuu väistämättä.

Meillä Suomessa kilpailuvalmennuksesta vastaa Suomen matemaattisen yhdistyksen valmennusjaosto. Järjestämme leirejä ja viikonlopputapaamisia, annamme tehtäviä ja organisoimme joukkuevalinnat sekä teemme yhteistyötä MAOL:n kanssa neljän tieteen kisojen järjestelyissä. Lisäksi järjestämme alueellista matematiikkakilpailua 7.-luokkalaisille Helsingin, Turun ja Oulun alueella sekä Satakunnassa yhteistyössä korkeakoulujen kanssa. Suomi osallistuu kansainvälisten matematiikkakilpailujen lisäksi Euroopan tyttöjen matematiikkaolympialaisiin, Pohjoismaiseen matematiikkakilpailuun ja Baltian tie -matematiikkakilpailuun.

Kansainvälisissä kilpailuissa menestymisen vuoksi on tärkeää aloittaa valmentautuminen jo nuorena. Siksi järjestämme seitsemäsluokkalaisille omaa kilpailua keväisin. Tilannetta voi verrata urheiluun, jossa kukaan ei kilpaile esimerkiksi olympialaisissa 100 metrin juoksussa ilman vuosien harjoittelua. Seitsemäsluokkalaisten tehtävät ovat kannustavia ja ikätasolle sopivia. Tärkeää onkin löytää sopiva balanssi helppojen tehtävien ja riittävän hankalien välillä, jotta kilpailu myös erottelee.

Urheilu tarjoaa myös toisen hyvän vertauskohdan: toisinaan kuulen opettajien olevan hiukan huolissaan siitä mitä voi tehdä, jos luokassa
on tosi hyvä oppilas. Oppilas voi olla jopa opettajaa parempi ja tarvita huomattavasti normaalin kouluopetuksen ylittäviä haasteita. Silloin kannattaa kääntyä matematiikan olympiavalmennuksen puoleen. Meiltä löytyy materiaaleja, myös sellaisia, mitkä sopivat luokassa oppilaille annettaviksi. Kannattaa muistaa, että Usain Boltin valmentaja oli parhaimmillaankin Boltia hitaampi juoksija. Tämä onneksi ei estänyt häntä valmentamasta.

Matematiikkakilpailut ja valmennus tarjoavat sosiaalisen yhteisön matematiikkaa harrastavalle nuorelle. Moni valmennettavista on kovin yksin harrastuksensa kanssa. Valmennustapaamisissa he tutustuvat muihin harrastajiin ja luovat sosiaalisia suhteita, jotka kantavat pitkään.

Turun alueen seitsemäsluokkalaisten finaali käytiin tänä keväänä etänä. Se meni erinomaisesti, mutta pyrimme järjestämään muut finaalit perinteiseen tyyliin syksyyn siirrettynä, jos se on mahdollista. Lue lisää matematiikkakilpailujen verkkosivuilta

Anne-Maria Ernvall-Hytönen

Kirjoittaja työskentelee apulaisprofessorina Helsingin yliopistossa ja on matematiikan olympiavalmennuksen johtoryhmän jäsen sekä ylioppilastutkintolautakunnan jäsen.

Kuva: Susan Heikkinen

Tehtävän oikea vastaus on keskimmäinen vaihtoehto.

Viimeksi muokattu 22.9.2020

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:
 
Facebook logo  Twitter logo  Youtube logo

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Suomen Akatemian logo

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi

SAAVUTETTAVUUS