Tutkimusinfrastruktuurit
Suomen tutkimusinfrastruktuurien tiekartan ja strategian väliarviointi on julkaistu.
Suomen Akatemia rahoittaa kansallisesti merkittävien ja tieteellistä tutkimusta edistävien tutkimusinfrastruktuurien hankkimista, perustamista tai olemassaolevien palvelujen vahvistamista ja laajentamista. Akatemia rahoittaa erillisen suunnatun haun kautta sellaisia infrastruktuureja, joissa Suomi on valtiojäsenenä. Akatemian rahoituksella katetaan näiden infrastruktuurien Suomen keskusten koordinaatiokuluja.
Infrastruktuurirahoituksen tavoitteena on parantaa suomalaisen tutkimuksen laatua, uudistumista, kilpailukykyä ja tieteidenvälisyyttä sekä lisätä suomalaisten tutkimusympäristöjen vetovoimaisuutta. Rahoitusta myönnetään kansallisesti merkittävien ja korkeatasoista tieteellistä tutkimusta edistävien tutkimusinfrastruktuurien perustamiseksi tai olemassa olevien infrastruktuuripalvelujen vahvistamiseksi ja laajentamiseksi. Hakemukset arvioidaan kansainvälisissä asiantuntijapaneeleissa.
Tutkimusinfrastruktuureilla tarkoitetaan välineitä, laitteistoja, tietoverkkoja, tietokantoja ja aineistoja sekä palveluita, jotka mahdollistavat eri vaiheissa tapahtuvan tutkimuksen. Ne voivat olla keskitettyjä, hajautettuja tai virtuaalisia ja ne voivat muodostaa toisiaan täydentäviä kokonaisuuksia ja verkostoja. Euroopassa on monia suuria tutkimuksen infrastruktuureja, jotka ovat monikansallisessa käytössä.
Lisätiedot:
- johtava tiedeasiantuntija Merja Särkioja, p. 029 533 5111, etunimi.sukunimi(at)aka.fi
- tiedeasiantuntija Ulla Ellmén, p. 029 533 5011, etunimi.sukunimi(at)aka.fi
- projektisihteeri Helen Gästrin, p. 029 533 5149, etunimi.sukunimi(at)aka.fi
- projektisihteeri Ritva Helle, puh. 029 533 5023, etunimi.sukunimi(at)aka.fi
Tutkimusinfrastruktuurikomitea
Komitea seuraa ja kehittää kansallista ja kansainvälistä tutkimusinfrastruktuuritoimintaa, päättää tutkimusinfrastruktuurihankkeiden valinnasta ja niiden rahoituksesta sekä vastaa hankkeiden seurannasta. Se huolehtii myös muista Akatemian hallituksen osoittamista infrastruktuuritehtävistä.
Tutkimusinfrastruktuurikomitean puheenjohtajana toimii tutkimuksen ylijohtaja Riitta Maijala Suomen Akatemiasta ja varapuheenjohtajana tiedeasiainneuvos Erja Heikkinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Komitean muut jäsenet ovat
- pääjohtaja Juhani Eskola, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
- rehtori Mikko Hupa, Åbo Akademi
- rehtori Keijo Hämäläinen, Jyväskylän yliopisto
- pääjohtaja Lea Kauppi, Suomen ympäristökeskus
- neuvotteleva virkamies Pirjo Kutinlahti, työ- ja elinkeinoministeriö
- rehtori Liisa Laakso, Tampereen yliopisto
- rehtori Markku Lahtinen, ARENE ry, Tampereen Ammattikorkeakoulu
- johtaja Teija Lahti-Nuuttila, Business Finland
- professori Reko Leino, Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta
- rehtori Jukka Mönkkönen, Itä-Suomen yliopisto
- Senior Advisor Anne-Christine Ritschkoff, VTT
- professori Mika Rämet, Terveyden tutkimuksen toimikunta
- professori Hannu Savolainen, Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta
- kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee, sosiaali- ja terveysministeriö
- professori Lea Sistonen, Biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta.
Komitean pysyvänä asiantuntijana toimii opetusneuvos Petteri Kauppinen, opetus- ja kulttuuriministeriöstä.
Suomen tutkimusinfrastruktuurien tiekartta
- Suomen infrastruktuurien strategia ja tiekartta 2014-2020 (vuoden 2018 versio)
- Suomen infrastruktuurien strategia ja tiekartta 2014-2020 (vuoden 2014 versio)
Dokumentissa määritellään Suomen tutkimusinfrastruktuurien ekosysteemiin kuuluvat merkittävät kansalliset tutkimusinfrastruktuurit. Lisäksi dokumentissa on lueteltu suomalaisten toimijoiden kumppanuudet eurooppalaisissa infrastruktuurihankkeissa (ESFRI), kansainväliset tutkimusinfrastruktuurit, joihin Suomi on liittynyt (valtio)sopimuksin sekä paikalliset, tutkimusorganisaatioiden merkittäviksi nimeämät infrastruktuurit.
Suomen tutkimusinfrastruktuurien tietopankki
Suomen tutkimusinfrastruktuurit -palvelu on tutkijoille, tutkimusinfrastruktuuripalveluiden tarjoajille sekä niiden rahoittajille suunnattu tietopankki. Palvelu edistää tutkimusinfrastruktuurien yhteiskäyttöä ja avoimuutta kuvailemalla ja esittelemällä tutkimusinfrastruktuureja ja niiden palveluita yhtenäisellä tavalla.
Suomen jäsenyydet kansainvälisissä tutkimusinfrastruktuureissa
- BBMRI: Eurooppalainen biopankkien infrastruktuuri (ESFRI)
- CERN: Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuslaitos
- CESSDA: yhteiskuntatieteellisten data-arkistojen hajautettu infrastruktuuri (ESFRI)
- CLARIN: kielivarojen ja kieliteknologian tutkimusinfrastruktuuri (ESFRI)
- EATRIS: translationaalisen tutkimuksen infrastruktuuri (ESFRI)
- EFDA-JET: eurooppalainen fuusiokoelaitteisto (ESFRI)
- EISCAT(-3D): sirontatutkat (ESFRI)
- ELIXIR: bioinformatiikan tutkimusinfrastruktuuri (ESFRI)
- EMBL: Euroopan molekyylibiologian laboratorio
- ESA: Euroopan avaruusjärjestö
- ESO: Euroopan eteläinen observatorio; E-ELT: erittäin suuri teleskooppi
- ESS: eurooppalainen sosiaalitutkimus (ESFRI)
- ESRF: Euroopan synkrotronisäteilytutkimuslaitos
- FAIR: ydinfysiikan kansainvälinen kiihdytinlaboratorio
- GBIF: maailman lajitietokeskus
- ICDP: mantereilla tapahtuvat tutkimuskairaukset
- ICOS: kasvihuonekaasujen havaintojärjestelmä (ESFRI)
- IML - Institut Mittag Leffler: matematiikan tutkimuslaitos
- Infrafrontier: Euroopan geenimuunneltujen hiirten analysoinnin, säilyttämisen ja jakelun tutkimusinfrastruktuuri (ESFRI)
- ITER - kansainvälinen fuusiokoelaitos
- IODP: kansainvälinen merenkuorta ja -pohjaa kairaava tutkimusohjelma
- Jules Horowitz Materials Testing Reactor
- NeIC: Pohjoismaiden yhteinen laskentainfrastuktuuri
- NOT: pohjoismainen optinen teleskooppi
- MAX IV: synkrotronilähde
- PRACE: suurteholaskennan infrastruktuuri (ESFRI)
Eurooppalainen tutkimusinfrastruktuurien strategiafoorumi
Euroopan yhteisiä tutkimusinfrastruktuurikysymyksiä käsittelee strategiafoorumi European Strategy Forum on Research Infrastructures (ESFRI). ESFRI koostuu EU-jäsenmaiden ministeriöiden nimeämistä edustajista, jotka pyrkivät yhdessä edistämään eurooppalaista tutkimusinfrastruktuuripolitiikkaa. Tärkeä osa yhteistyöstä keskittyy olemassa olevien infrastruktuurien tehokkaaseen hyödyntämiseen, kehittämiseen ja uusien infrastruktuurien suunnitteluun ja rakentamiseen. ESFRIn käsittelemät hankkeet vaativat suuria investointeja rakentamisvaiheessa tai pitkäaikaista taloudellista sitoutumista jatkossa. ESFRI on laatinut tiekartan (pdf) tulevaisuuden tärkeistä tutkimuksen infrastruktuurihankkeista.Suurin osa Euroopan tutkimusinfrastruktuureista on kansallisesti rahoitettuja ja käytettyjä.
Lisätietoja:
FIRI-seminaarit
- FIRI-tiekartan 2014-2020 väliarvioinnin julkistaminen ja FIRI2018-hakuinfo (16.3.2018)
-
Finnish Research Infrastructure Policy – Past, Present and Future 3.5.2018. Programme
