Tieteen tila
Suomen Akatemian tieteen tila -työssä tuotetaan materiaalia, joka tukee yliopistojen ja tutkimuslaitosten omaa kehitystyötä ja vahvistaa tiedepolitiikan toimijoiden käytössä olevaa tietopohjaa. Suomen Akatemia on tarkastellut tieteen tilaa 1990-luvun lopulta alkaen määräajoin, vuodesta 2012 alkaen kahden vuoden välein. Täydentäviä tarkasteluja toteutetaan julkaisuvuosien välillä. Sidosryhmäyhteistyöllä on keskeinen rooli hankkeiden valmistelussa ja tulosten hyödyntämisessä.
Suomen Akatemian Tieteen tila 2016 -katsauksessa tarkastellaan tutkimuksen henkilöstöä ja rahoitusta sekä julkaisutoimintaa, tieteellistä vaikuttavuutta ja julkaisuyhteistyötä. Katsaus sisältää tarkasteluja tieteenalaryhmittäin ja organisaatioittain. Bibliometrisissä analyyseissä Suomea vertaillaan 12 tutkimusintensiiviseen maahan. Katsausta varten tehtiin erillinen, laadullisia ja määrällisiä menetelmiä yhdistävä tarkastelu tutkimuksen laajemmasta vaikuttavuudesta yhteiskunnassa.
Katsausta täydentävää materiaalia:
- Bibliometriset analyysit
- Tutkimuksen laajempi vaikuttavuus yhteiskunnassa
- Tieteen tila 2016 -katsauksen julkistamistilaisuus 19.12.2016. Esitykset videotallenteina.
Tieteenala- ja organisaatiokohtainen tilastoaineisto
Tieteenala- ja organisaatiokohtainen tilastoaineisto tutkimuksen henkilöstöstä, rahoituksesta, julkaisutoiminnasta, tohtorintutkinnoista sekä tohtoreiden sijoittumisesta työelämässä on saatavilla opetushallinnon tilastopalvelu Vipusesta vipunen.fi. Tilastopalvelu sisältää esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistotiedonkeruun aineistoa, Tilastokeskuksen t&k-tilastoja sekä Web of Science -pohjaiseen aineistoon perustuvia bibliometrisiä analyysejä.
- Yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstö
- Yliopistojen tutkimusrahoitus rahoituslähteittäin
- Valtion tutkimuslaitosten t&k-toiminta organisaatioittain
- Web of Science -pohjaiset bibliometriset analyysit
- Tohtorintutkinnot
- Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä
- Tilastokeskus, Tutkimus- ja kehittämistoiminta
Suositukset
Tieteen tila 2016 -katsauksessa esitetään seuraavat suositukset:
Korkeatasoinen tutkimus, laadukas opetus ja tutkimuksen monipuolinen vaikuttavuus tukevat toisiaan, ja tämä kokonaisuus tulee ottaa huomioon tutkimus- ja innovaatiopoliittisissa ratkaisuissa.
- Tieteellä on itseisarvo ja tieteellä on merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia.
- Tutkimuksen monimuotoista vaikuttavuutta tulee tukea, seurata ja arvioida yliopistoissa ja muissa tutkimusorganisaatioissa.
- Tutkimuksen vaikuttavuus tapahtuu erilaisia reittejä pitkin: vaikutus voi syntyä osaavien ihmisten kautta, yhdessä tekemisen ja vuorovaikutuksen kautta tai tutkimustulosten kautta. Vaikuttavuuden eri reitit ja tieteen erilaiset yhteiskunnalliset roolit tulee ottaa huomioon vaikuttavuutta edistettäessä.
Korkeakoulujen profiloitumista tulee jatkaa.
- Korkeakoulujen tutkimuksen profiloituminen on käynnissä ja lupaavia esimerkkejä hyvästä työnjaosta ja yhteistyöstä sekä profiloitumisalueista nousevista uusista avauksista on meneillään. Samoin tutkimuslaitosten toiminnan profiloituminen osana tutkimusympäristöjä kehittyy lupaavasti.
- Keskeistä on saman teeman tai ilmiön ympärillä samassa osaamiskeskittymässä työskentelevien asiantuntijoiden riittävä osaaminen, ei niinkään yliopiston tai yksikön koko.
- Profiloituminen tukee myös uusien avausten syntymistä ja tiedeyhteisön ulkopuolelle ulottuvaa vaikuttavuutta.
Ihmiset tekevät tuloksen: rekrytoinnit ja tutkijankoulutus.
- Osaavien tutkijoiden, opettajien ja opiskelijoiden rekrytointi on yliopistojen ja tutkimuslaitosten tärkein päätös.
- Rekrytoinneissa tulee tarkastella määrällisten indikaattorien sijasta laveasti tieteellistä laatua, uudistumiskykyä ja vaikuttavuutta.
- Tutkijankoulutusta tulee kehittää määrätietoisesti niin, että se antaa hyvät valmiudet vaativiin laaja-alaisiin tutkimus- ja asiantuntijatehtäviin yhteiskunnan eri sektoreilla. Koulutuksessa tulee painottaa myös kykyä suuntautua uusille alueille ja synnyttää uutta osaamista. Yliopistojen on kehitettävä tutkijankoulutuksen sisältöjä aktiivisesti myös yhdessä muun työelämän kanssa.
Ohjausryhmän kokoonpano
- pääjohtaja, professori Heikki Mannila, puheenjohtaja
- tiedeasiainneuvos, ryhmän päällikkö Erja Heikkinen, opetus- ja kulttuuriministeriö, varapuheenjohtaja
- teknologiajohtaja, dosentti Heidi Fagerholm, Kemira ja Suomen Akatemian hallitus
- rehtori, professori Liisa Laakso, Tampereen yliopisto
- rehtori, professori Jukka Mönkkönen, Itä-Suomen yliopisto
- rehtori, professori Jouko Niinimäki, Oulun yliopisto
- professori Heikki Ruskoaho, Helsingin yliopisto ja Suomen Akatemian hallitus
- pääjohtaja, professori Mari Walls, Luonnonvarakeskus
