Tutkijoiden politiikkasuositus: Pandemian jälkihoidon tulee olla kestävän kehityksen mukaista

Politiikkasuositus – tutkimuksen kannanotto

Koronaviruksen aiheuttaman pandemian jälkihoito tulee vaatimaan kauaskantoisia päätöksiä, jotka vaikuttavat talouteen ja laajempaan yhteiskunnalliseen kehitykseen. Hallitusohjelmassa on jo tunnistettu keskeisiä kestävän kehityksen mukaisia tavoitteita, joista tulee pitää kiinni. Suuntaamalla pandemian jälkihoito oikein voidaan varmistaa nopea palautuminen kriisistä, edistää oikeudenmukaista siirtymää kohti kestävää kehitystä, ratkaista edessä olevia ongelmia ja parantaa edellytyksiä vastata myös tulevaisuudessa esiin nouseviin ääritilanteisiin.

Tämän kannanoton allekirjoittaneet strategisen tutkimuksen ohjelmajohtajat, hankkeet ja tutkijat haluavat nostaa esille seuraavat tavoitteet, joista tulisi pitää kiinni kestävän tulevaisuuden turvaamiseksi ja joiden saavuttamiseen tutkimuksella on tarjota ratkaisuja.

Ilmastotavoitteet - Suomen asettamat omat ja EU:n komission esittämät ilmastotavoitteet eivät toteudu jo tehtyjen päätösten avulla. Hallituksen tiekartta hiilineutraaliin yhteiskuntaan 2020 esittää suuntaviivoja tavoitteiden saavuttamiseksi. Koronaviruspandemian jälkihoidossa investoinneille ja tuille tulee asettaa ehtoja, jotka varmistavat, että ne tukevat hiilineutraalin yhteiskunnan luomista, eivätkä sido kehitystä fossiilitalouden rakenteisiin. Tutkimus on luonut tietoperustan siitä, miten taloudellisten toimien ilmastovaikutusten etukäteisarviointi voidaan toteuttaa.

Energiajärjestelmän murros - energiajärjestelmän murrosta vähähiiliseen suuntaan voidaan edistää tukemalla samalla suomalaisen liiketoiminnan elinvoimaisuutta. Tuulivoiman rakentaminen koko Suomeen tulee varmistaa ratkaisemalla Puolustusvoimien tutkaongelma ja kaavoituksen jäykkyydetLisäksi energiayhteisölainsäädännön voimaantuloa on kiirehdittävä ja uusien teknologioiden kehitystä on tuettava sekä synteettisten polttoaineiden lainsäädäntöä kehitettävä. Jätteitä ja eläinten lantaa hyödyntävän biokaasun tuotantokapasiteetin rakentaminen vähentää maatalouden ympäristökuormitusta ja edistää kierrätyslannoitteiden markkinoille tuloa.  Kulutusjouston palveluliiketoiminnalle tulee luoda laajat ja avoimet markkinat.

Liikenne  - Liikkumisrajoitukset ovat vähentäneet liikenteen päästöjä ja puhdistaneet ilmaa erityisesti suurkaupungeissa, mikä osoittaa, että vähentämällä fossiilisia polttoaineita käyttävää liikennettä voidaan saavuttaa sekä terveys- että ilmastohyötyjä. Varmistamalla, että erityisesti maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksessa nostetaan kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edellytysten parantaminen keskeiseksi suunnittelun periaatteeksi, voidaan alentaa liikenteen päästöjä sekä luoda edellytyksiä kansalaisten fyysisen kunnon kohenemiselle.

Ruuantuotanto - Käynnissä oleva poikkeustila on osoittanut ruuantuotannon omavaraisuuden kriittisen merkityksen. Maatalouden selviytymistä erilaisissa shokkitilanteissa voidaan parantaa lisäämällä viljelykasvien monimuotoisuutta ja vähentämällä riippuvuutta tuontipanoksista, mm. suosimalla typpeä sitovien kasvien viljelyä ja kiertotaloutta. Monipuolinen maataloustuotanto ja ruokaketju tukee tuottajien mahdollisuutta sopeutua erilaisiin kysyntätilanteisiin. Monipuolinen kotimainen maatalous voi tarjota kuluttajille  laajan kirjon tuotteita, ja on vähemmän herkkä esimerkiksi säiden ja hintojen vaihtelulle tai kansainvälisille konflikteille kuin yksipuolinen tuotanto. Koko ruokajärjestelmän monipuolisuuden, ravinteiden kiertotalouden ja energiaitsenäisyyden merkitys on tunnistettava ja huomioitava vahvemmin tulevaisuuden politiikkatoimenpiteitä suunniteltaessa.

Turvemaat - Turvemaiden osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on 15%. Turvepeltojen päästöt kasvavat edelleen, sillä uusien peltojen raivaus jatkuu, vaikka maatalousmaata on enemmän kuin maataloustuotantoon tarvitaan.  Viljelijät voivat siirtyä tuottamaan turvepelloilla kohtuullisen edullisia päästövähennyksiä, jos niiden tuottamiselle luodaan toimivat markkinat. Maanomistajalle on annettava mahdollisuus peltojen taloudellisesti ja ilmastoystävällisesti optimaaliseen käyttöön maatalouspolitiikkaa uudelleen suuntaamalla ja tukipolitiikkaa uudistamalla, siten että ne tukevat turvepeltojen aktiivisia päästövähennystoimia.

Luonnon monimuotoisuus - Monimuotoinen luonto puskuroi ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja vaikuttaa myönteisesti ihmisten hyvinvointiin. Suomessa suuri osa uhanalaisista lajeista tarvitsee metsäisiä elinympäristöjä. Uusiin tutkimustuloksiin ja tekniikkoihin perustuvan alueellisen suunnittelun avulla voidaan tunnistaa metsäalueita, jotka ovat tärkeitä sekä monimuotoisuuden että hiilen varastoinnin ja sidonnan kannalta. Tieto ja menetelmät tukevat metsien vapaaehtoista suojelua, vahvistavat edellytyksiä kehittää hiilivarastoja ja -nieluja ylläpitäviä kannustinjärjestelmiä ja parantavat luonnonsuojelun kustannustehokkuutta.

Kansalaisten osallisuus - Ääritilanteissa sopeutuvan demokraattisen päätöksenteon haaste on säilyttää kansalaisyhteiskunnan vaikuttamismahdollisuudet ja luottamus. Puntaroivan kansalaiskeskustelun menettelytapojen (esimerkiksi kansalaisraadit) avulla voidaan tuoda päätöksentekoon laajasti eri väestöryhmien näkemykset ja kokemukset, ja tunnistaa pitkäjänteisiä ja kestäviä ratkaisuja.  Tutkimuksen piirissä on myös kehitetty nuorten osallisuuden parantamiseksi ja tiedon tueksi virtuaalineuvosto sekä nuorten ja aikuisten ilmastohuolen lieventämiseen tähtäävä Tieto kiertoon-ohjelma. Tämän tapaisia osallistavia keinoja käyttäen ja kansalaisten osallisuutta ja tiedon saatavuutta edistämällä vähennetään eriarvoisuutta ja helpotetaan yhteiskunnan palautumista kriisitilanteesta.

Päätöksenteko - Kestävyyskriisit kytkeytyvät toisiinsa monimutkaisesti; yksi kriisi laukaisee useita erilaisia kriisejä. Niiden hallintaan on luotava selkeät mutta joustavat komentoketjut, joissa kriittinen päätösvastuu vaihtelee riippuen tilanteen edellyttämästä erityisasiantuntemuksesta.  Kriisitilanteiden edellyttämien uusien päätöksentekotapojen täytyy perustua laajapohjaiseen demokraattiseen harkintaan. Poikkileikkaavat haasteet korostavat hallinnon ja organisaatioiden rajoista riippumatonta ongelmanratkaisukykyä, mikä edellyttää uudenlaista monenvälisen yhteistoiminnan osaamista sekä uusia vallan jakamisen ja vastuunoton käytäntöjä.

Pandemian jälkihoito on suunnattava tukemaan kestävää kehitystä. Näin voidaan varmistaa nopea palautuminen kriisistä, ratkaista edessä olevia ongelmia ja parantaa edellytyksiä vastata myös tulevaisuudessa esiin nouseviin ääritilanteisiin.


Kaisa Korhonen-Kurki
, strategisen tutkimuksen ohjelmajohtaja, Helsingin yliopisto
Mikael Hildén, strategisen tutkimuksen ohjelmajohtaja, Suomen ympäristökeskus
Helen Kahiluoto, strategisen tutkimuksen ohjelmajohtaja, LUT-yliopisto
Martin Forsius, IBC-Carbon-tutkimushankkeen johtaja, Suomen ympäristökeskus
Janne Hukkinen, WISE- tutkimushankkeen johtaja, Helsingin yliopisto
Irmeli Mustalahti, ALL-YOUTH-tutkimushankkeen vuorovaikutusvastaava, Itä-Suomen yliopisto
Raisa Mäkipää, SOMPA-tutkimushankkeen johtaja, Luke
Lasse Peltonen, CORE -tutkimushankkeen johtaja, Itä-Suomen yliopisto
Mikko Peltoniemi, SOMPA-tutkimushankkeen koordinaattori, Luke
Anne Pihlanto, ScenoProt-tutkimushankkeen johtaja, Luke
Maija Setälä, PALO-tutkimushankkeen johtaja, Turun yliopisto
Petri Tapio, STYLE-tutkimushankkeen johtaja, Turun yliopisto
Armi Temmes, SET-tutkimushankkeen johtaja, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Nina Tokola, ALL-YOUTH-tutkimushankkeen tutkijatohtori, Itä-Suomen yliopisto


Lisätietoja - strategisen tutkimuksen hankkeet:

Liikenne: STYLE www.styletutkimus.fi/
Energia: SET www.smartenergytransition.fi/
Ruuantuotanto: ScenoProt www.luke.fi/scenoprot/etusivu/
Turvemaat: SOMPA www.luke.fi/sompa
Monimuotoisuus ja hiilen sitominen: IBC-CARBON www.ibccarbon.fi/
Luova sopeutuminen: WISE wiseproject.fi/
Nuorten osallistuminen: ALL-YOUTH www.allyouthstn.fi/
Kansalaisten osallistuminen: PALO paloresearch.fi/hanke/
Yhteistoiminnallinen ympäristöpäätöksenteko: CORE www.collaboration.fi

Viimeksi muokattu 8.4.2020
Seuraa meitä:
FacebookTwitterYoutubeLinkedInSlideShare
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
TIETOSUOJA »
YHTEYSTIEDOT JA LASKUTUS »
KYSYMYKSET JA PALAUTE »