Ohjelmat 2018-

Suomalainen yhteiskunta ei kykene hyödyntämään globaalien muutosten tuomia mahdollisuuksia niin hyvin kuin se voisi. Muutosten hyödyntäminen edellyttää yhteiskunnan, yhteisöjen ja yksilöiden kykyä uudistumiseen. Erityisesti tulisi kehittää yritystoiminnan uudistumista, innovaatioiden viemistä käytäntöön ja tiedon, tietovarantojen ja osaamisen käyttöä. Uudistumisen lähtökohtana ovat hyvät resurssit. Suomessa on uudistumisen kannalta hyvät resurssit: vakaa yhteiskunta, toimivat instituutiot, osaamista, tutkimusta ja tietovarantoja, sivistystä sekä runsaat luonnonvarat.

STN-ohjelmassa Kestävän kasvun avaimet kehitetään ratkaisuja siihen, miten yhteiskunta, yhteisöt ja yksilöt pystyvät entistä paremmin hyödyntämään, kehittämään ja yhdistämään resurssejaan ja voimavarojaan uusilla ja kestävillä tavoilla. Resurssien uudenlainen käyttö edellyttää sekä teknologisia valmiuksia ja osaamista että etenkin muutoshaluista ja uudistusmyönteistä kulttuuria. Tutkimusohjelmassa kehitetään kestävän kasvun ja uudistumiskyvyn tueksi monipuolista tietopohjaa ja ennakointia. Tutkimuskokonaisuuksilta odotetaan muutosten tuomien mahdollisuuksien tunnistamista sekä uudistumisen edellytyksien ja esteiden analyyseja yhteiskunnan, yhteisöjen ja yksilön tasoilla.

Hankkeet:

Kasvava mieli: Koulutukselliset transformaatiot kestävän yksilöllisen, sosiaalisen ja institutionaalisen uudistumisen tueksi (Growing Mind) 
Kai Hakkarainen, Helsingin yliopisto, konsortion johtaja
Kirsti Lonka, Helsingin yliopisto, vuorovaikutusvastaava
Kimmo Alho, Helsingin yliopisto
Erno Lehtinen, Turun yliopisto
Tapio Salakoski, Turun yliopisto
Jari Lavonen, Helsingin yliopisto

Kaikki nuoret haluavat määrätä elämästään (ALL-YOUTH)
Reetta Toivanen, Helsingin yliopisto, konsortion johtaja
Irmeli Mustalahti, Itä-Suomen yliopisto, vuorovaikutusvastaava
Päivi Honkatukia, Tampereen yliopisto
Jukka Viljanen, Tampereen yliopisto
Kaisa Väänänen, Tampereen teknillinen yliopisto

Suomalaiseen yhteiskuntaan vaikuttavat syvällisesti monet globaalit muutostrendit. Esimerkiksi talouskasvun hidastuminen ja epävarmuus, ilmastonmuutos ja muut ympäristöuhat sekä pandemiat ja erilaiset uudet terveysuhat sekä demografiset siirtymät ovat muutoksia, joihin suomalaisen yhteiskunnan on osattava sopeutua. Osa muutoksista on ennakoitavissa, mutta samalla on kyettävä reagoimaan myös epätodennäköisiin ja täysin ennakoimattomiin muutoksiin. Sopeutumiskyky on keskeinen osa yhteiskunnan, yhteisöjen ja yksilöiden toimintakykyä. Se luo mahdollisuuksia kestävälle kasvulle ja resurssien tehokkaalle hyödyntämiselle.

STN-ohjelma Sopeutuminen kestävän kasvun edellytyksenä kehittää ratkaisuja siihen, miten yhteiskunnan, yhteisöjen ja yksilöiden voimavarat ja resurssit sekä niiden uudet yhdistelmät parhaiten tukisivat kokonaisvaltaista sopeutumiskykyä. Tutkimuskokonaisuuksien odotetaan tuottavan sopeutumiskyvyn kehittämisen perustaksi monipuolista tietopohjaa ja siihen perustuvaa ennakointia ja ratkaisuja, joiden avulla ymmärretään paremmin muutoksia ja saadaan välineitä varautua niihin yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tasoilla. Tutkimusryhmät tunnistavat kokonaisvaltaisen sopeutumisen esteitä, kuten institutionaalisia polkuriippuvuuksia ja sosiaalisia ja kulttuurisia käytäntöjä, sekä kehittävät ratkaisuja, joilla näitä esteitä puretaan.

Hankkeet:

Luova sopeutuminen viheliäisiin ekososiaalisiin murroksiin (WISE)  
Janne Hukkinen, Helsingin yliopisto, konsortion johtaja
Paavo Järvensivu, BIOS-tutkimusyksikkö, vuorovaikutusvastaava
Sakari Kuikka, Helsingin yliopisto
Turo-Kimmo Lehtonen, Tampereen yliopisto
Peter Lund, Aalto-yliopisto
Markku Wilenius, Turun yliopisto

Sopeutuminen sinisen kasvun avaimena (BlueAdapt) 
Anna-Stiina Heiskanen, Suomen ympäristökeskus, konsortion johtaja
Mikael Sokero, Demos Helsinki, vuorovaikutusvastaava
Markku Ollikainen, Helsingin yliopisto
Otso Ovaskainen, Helsingin yliopisto
Jukka Similä, Lapin yliopisto
Niko Soininen, Itä-Suomen yliopisto
Laura Tuomi, Ilmatieteen laitos