Mitä etätyöpakko opettaa meille työnteosta?

Mitä etätyöpakko opettaa meille työnteosta?

Tutkija Mira Karjalainen Mira Karjalainen on johtamisen dosentti Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa ja työskentelee tutkimuskoordinaattorina WeAll-hankkeessa Helsingin yliopistossa.

Käynnissä on valtaisa etätyön ihmiskoe, jolla on luultavasti seurauksia tulevaan työelämäämme. Jo ennen epidemiaa vajaa kolmasosa suomalaisista teki etätöitä ja ylemmillä toimihenkilöillä osuus oli liki 60%. Etätyö on kasvanut voimakkaasti viimeisen 10 vuoden aikana, vaikkei se suorittavaa työtä tekevien kohdalla näykään. (Tilastokeskus).

Etätöihin liitetään edelleen harhaluuloja laiskottelusta. Tällä viikolla uutisoitiin, että Helsinki ei salli perhetyöntekijöiden tehdä toimistotöitä etänä, mutta esihenkilöille tämä sallitaan (HS 23.3.2020). Työnantajilla tuntuu edelleen olevan luottamuspula muiden kuin johtotason työntekijöiden työmoraalin suhteen. Kuitenkin tutkimuksessa on huomattu, myös meidän WeAll-konsortiossamme tekemässämme, että etätöissä ollaan usein tehokkaampia kuin konttorilla ja että monet työntekijät hakeutuvat etätöihin saadakseen tehdä töitä keskeytyksettä. Nykyinen monitoimitila-nimellä mainostettu avokonttoribuumi tuntuu voimistavan tarvetta vetäytyä kotiin keskittymään töihin, koska työpaikalla on työrauha usein saavuttamattomissa.

Etätyössä työn rajat hämärtyvät. Kun töitä tehdään kotona, voi monella työpäivän aloittaminen ja etenkin lopettaminen sumentua. Työposteja ei malteta laittaa kiinni ja konetta sulkea, vaikka töitä on jo paiskittu enemmän kuin normipäivänä ja kellokin jo näyttää iltaseitsemää. Koska työn rajat lipsuvat etätöissä tavallista helpommin, vaatii se meiltä uusien taitojen ja käytäntöjen opettelemista. Monet tulevat nyt ehkä ensimmäistä kertaa ajatelleeksi työnsä rajoja ja niiden hallitsemista.

Miltä työn ja etätyön tulevaisuus näyttää? Työyhteisöt tuskin tulevat katoamaan, sillä ihminen sosiaalisena eläimenä tarvitsee yhteisöjä ja kuuluvuuden tunnetta, myös työnteolle. Työyhteisöä voi kuitenkin jossain määrin pitää yllä myös virtuaalisesti ja tulevaisuudessa yhä useampi saattaa löytää itselleen työyhteisön muualta kuin työnantajansa konttorista: yhteisölliset työtilat ja -kahvilat saattavat kutsua monia sitten, kun sosiaalisesta eristäytymisestä on päästy ja etätyöhanat on jo avattu.

Monessa organisaatiossa tullaan huomaamaan, että työt, joita vielä hetki sitten pidettiin välttämättöminä toimittaa työpaikalla, eivät sitä olekaan. Etätyöoikeudet tulevat laajenemaan useammalle työntekijäryhmälle ja niitä saa tehdä enemmän. Virtuaaliset kokoukset valtavirtaistuvat viimein, vaikka teknologia niiden järjestämiselle on ollut olemassa jo pitkään. Palataanko enää oletukseen, että osallistujat tulevat fyysisesti paikanpäälle aina kun se vain on mahdollista? Toivottavasti sekä suomalainen että globaali työelämä oppii bisneksen pyörivän, vaikkei viikoittain lennetäkään kokoustamaan toiselle puolelle maapalloa. Ilmasto kiittää ja työ järkeistyy.

Jos etätyöstä tulee pikemminkin sääntö kuin poikkeus, antaa se meille joustaviin työaikoihin yhdistettynä mahdollisuuden muovata elämäämme haluamaamme suuntaan. Entä jos paiskin kolme viikkoa enemmän töitä ja suuntaan neljänneksi viikoksi erämaahan vaeltamaan? Tai kenties siirrän nyt kevään korvilla konttorini kodin parvekkeelle.

Kuuntele myös YleX: Suuri DUUNIT POIKKEUSOLOISSA -lähetys, jossa Mira Karjalainen kertoo koronatilanteen käynnistämästä työelämän muutoksesta 25.3.2020. Kuuntele läheys tästä.

 

Lisäluettavaa:

Hanna Sutela – Anna Pärnänen – Marianne Keyriläinen (2019). DIGIAJAN TYÖELÄMÄ – TYÖOLOTUTKIMUKSEN TULOKSIA 1977–2018. Helsinki: Tilastokeskus. http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/ytym_1977-2018_2019_21473_net.pdf?_ga=2.180252455.202272827.1575965627-1809327973.1574686842

Karjalainen, Mira, Charlotta Niemistö & Jeff Hearn (2016). Tietotyöalan voittajan tyyli. Teoksessa T. Kinnunen, I. Korte-lainen ja J. Parviainen (toim.). Ruumiillisuus ja työelämä. Tampere: Vastapaino. 165-181.

Niemistö Charlotta, Karjalainen Mira ja Hearn Jeff (2017). “Pakko painaa pitkää päivää”: Työn ja muun elämän väliset hämärtyvät rajat tietotyössä. Teoksessa Työaikakirja. Mika Helander, Ilkka Levä ja Sanna Saksela-Bergholm (toim.) Helsinki: Into Kustannus. 147-170.


Yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti kestävä tulevaisuuden työelämä: politiikat ja toimintakäytännöt, tasa-arvo ja risteävät erot Suomessa (WeAll)
-hanke tuo uutta tietoa kestävän ja tasa-arvoisen työelämän kehittämiseen maaseudulla ja kaupungeissa, kehittää keinoja ihmisten moninaisuuden tunnistamiseen ja yhdenvertaisuuden  edistämiseen sekä selvittää työhön pääsyn esteitä sekä työn ja perheen yhteensovittamista.

WeAll-hanke startegisen tutkimuksen verkkosivuilla
WeAll-hankkeen verkkosivut

WeAll-hankkeen logo

Viimeksi muokattu 27.3.2020
Seuraa meitä:
FacebookTwitterYoutubeLinkedInSlideShare
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
TIETOSUOJA »
YHTEYSTIEDOT JA LASKUTUS »
KYSYMYKSET JA PALAUTE »