Viheliäisten ongelmien ratkaiseminen edellyttää uudenlaista dialogia

Viheliäisten ongelmien ratkaiseminen edellyttää uudenlaista dialogia

 

Kaisa Korhonen-Kurki toimii ohjelmajohtajana Muuttuvan hallinnan tavat ja osallistuva kansalaisuus, Kestävän kasvun avaimet ja Sopeutuminen kestävän kasvun lähteenä- ohjelmissa. Korhonen-Kurki on ympäristöpolitiikan dosentti ja työskentelee kestävyystieteen tutkijana ja tutkimuskoordinaattorina Helsingin yliopistossa kestävyystieteen instituutissa HELSUSissa.

Viheliäisillä ongelmilla tarkoitetaan monimutkaisia, epävarmoja, ristiriitaisia ja komplekseja ongelmia, joiden ratkaisuilla on kiire. Kestävyystiede on uusi tieteenala, joka pyrkii löytämään ratkaisuja viheliäisiin kestävyysongelmiin.  Johtamani strategisen tutkimuksen ohjelmat Muuttuvan hallinnan tavat ja osallistuva kansalaisuus, Kestävän kasvun avaimet  ja Sopeutuminen kestävän kasvun lähteenä pureutuvat viheliäisiin ongelmiin useista eri näkökulmista. Strategisen tutkimuksen Ratkaisukorttien Osallistuva kansalaisuus -maan kortti 2 pureutuu kysymykseen, joka yhdistää kaikkia yllämainittujen ohjelmien hankkeita ja on oleellinen myös kestävyystieteessä - Viheliäisten ongelmien ratkaiseminen edellyttää uudenlaista dialogia.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Mitä tällainen uudenlainen dialogi sitten voisi olla? PALO-hanke ehdottaa yhdeksi vastaukseksi puntaroivia (deliberatiivisia) kansalaiskeskusteluja, joiden avulla tuetaan päätöksenteon oikeudenmukaisuutta ja kauaskantoisuutta. Puntaroivilla kansalaiskeskusteluilla voidaan hakea ratkaisuja esimerkiksi siihen, miten eri väestöryhmät ja tulevat sukupolvet otetaan huomioon ilmastonmuutokseen liittyvässä keskustelussa. Tämä kysymys on noussut hyvinkin ajankohtaiseksi nyt eduskuntavaalien alla, kun nuoret ovat kampanjoineet vaatien päättäjiltä ilmastotoimia ja päätöksiä, jotka turvaavat heidän ja tulevien sukupolvien tulevaisuuden. Nuorten vaikutusmahdollisuudet ovat keskiössä ALL-YOUTH-hankkeessa, jossa pohditaan esimerkiksi sitä, miten yhteiskuntamme rakenteelliset olosuhteet vaikuttavat nuorten luottamukseen, turhautumiseen ja osallistumiseen. ALL-YOUTH:n tutkimuksessa on jo tullut selväksi, että nuoret haluava vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon. Äänestämisen lisäksi muutkin vaikuttamiskeinot kiinnostavat nuoria, kuten esimerkiksi yhdistys- ja opiskelijakuntatoiminta sekä some-vaikuttaminen.

Pitkäjänteisyyden problematiikka on keskiössä kaikissa viheliäisissä ongelmissa. Käytännön päätöksissä ja toimissa tämä näkökulma jää kuitenkin useimmiten huomioimatta, kun lyhyen aikavälin tavoitteiden saavuttaminen ajaa pitkäjänteisyyden edelle. Yksi kiinnostava toimintamalli pitkäjänteisyyden lisäämiseksi päätöksenteossa, on WISE-hankkeessa käytetty ja kokeiltu Politiikkapäämaja -harjoitus (Policy Operations Room, POR). POR tarjoaa nopeaa, laaja-alaista ja tutkimustietoon perustuvaa tukea monimutkaisiin päätöksenteon haasteisiin, ja siitä voidaan kehittää pysyvä alusta politiikkamekanismiksi. Erityisen mielenkiintoinen on ” polku-POR”, joka on päätösten pitkän aikavälin polkuriippuvuuksiin keskittyvä harjoitus. Tällaiseen harjoitukseen osallistumista voisi suositella uusille tuleville kansanedustajille, joiden tehtävänä on lähivuosina luoda pitkäjänteisyyden huomioivia suuntaviivoja useiden viheliästen ongelmien ratkaisemiseksi.

Dialogia viheliäisten ongelmien ratkaisemiksi voidaan edistää myös yhteistoiminnallisin käytännöin, joiden avulla on mahdollista ratkaista mutkikkaita ongelmia, joita mikään taho ei pysty ratkaisemaan yksin. Yhteistoiminnalliset käytännöt ovat yhteiskunnallisen suunnittelun ja päätöksenteon prosesseja ja muotoja, joissa julkisen sektorin, kansalaisyhteiskunnan ja yksityisen sektorin toimijat tekevät tavoitteellista yhteistyötä yhteisten ongelmien ratkaisemiseksi. Näitä käytänteitä tutkii ja kokeilee CORE-hanke. Yksi esimerkki yhteistoiminnallisista käytännöistä on mm. Kumppanuuspöytä, jonka avulla voidaan tuoda yhteen erilaisia toimijoita pohtimaan ja etsimään ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin. Kumppanuuspöytiä on käytetty mm. maakuntatasaolla, ja pöydät ovat mukana kuntien siirtymässä kohti avointa keskustelua ja kansalaisosallistumista.

Kaikki yllämainitut uudet osallistumisen käytännöt kumpuavat osin siitä, että kansalaiset kokevat länsimaisen edustuksellisen demokratian riittämättömäksi. BIBU-hankkeen tuoreessa tutkimuksessa (ks. Vaalinavigaattori) todetaankin, että joka kolmas jätti käyttämättä äänioikeuttaan edellisissä eduskuntavaaleissa ja että äänestämättä jättäneet olivat etupäässä pienituloisia, ruumiillista työtä tekeviä, nuoria, itäsuomalaisia, asuinpaikkaa vaihtaneita ja ulkomailla asuvia.  Osallistumattomuutta eivät kuitenkaan selitä vain äänestyskäyttäytymiseen vaikuttavat tekijät, vaan se liittyy yksilön elämäntilanteen monimuotoisuuteen, sosiaalisiin suhteisiin ja kokemukseen yhteiskunnan jäsenyydestä.

Monet osallistumattomat ryhmät kokevat useiden viheliäisten ongelmien vaikutukset ensimmäisinä.  Kysymys kuuluukin, miten näiden ryhmien ääni saadaan kuuluville ja mukaan päätöksentekoon? Tavoittavatko uudet osallistumisen muodot näitä ryhmiä? Tai kuten kysytään PALO-hankkeessa: viheliäisiä ongelmia voitaisiin ratkaista paremmin asiantuntijavoimin, mutta kuinka tällöin käy demokratian? Näihin kysymyksiin etsitään vastausta strategisessa tutkimuksessa.

STN-blogeissa strategisen tutkimuksen ohjelmissa työskentelevät tutkijat ja ohjelmajohtajat kirjoittavat ajankohtaisista tutkimusaiheistaan, tutkimustiedon hyödyntämisestä ja vuorovaikutuksesta sekä tutkimuksen tarjoamista ratkaisuista yhteiskunnan polttaviin kysymyksiin. Kirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan.

Viimeksi muokattu 11.4.2019
Seuraa meitä:
FacebookTwitterYoutubeLinkedInSlideShare
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
TIETOSUOJA »
YHTEYSTIEDOT JA LASKUTUS »
KYSYMYKSET JA PALAUTE »