Ohjelmajohtajilta: Tutkimushankkeiden kokeilujen jatkuvuus tulee turvata

Ohjelmajohtajilta: Tutkimushankkeiden kokeilujen jatkuvuus tulee turvata

 

Eveliina Saari on johtava tutkija Työterveyslaitoksella ja Riitta Kosonen professori Aalto-yliopistossa. Kirjoittajat toimivat ohjelmajohtajina vuosina 2016-2019 strategisen tutkimuksen neljässä tutkimusohjelmassa: Saari koordinoi Osaavat työntekijät – Menestyvät työmarkkinat sekä Terveys, hyvinvointi ja elämäntavat ohjelmia ja Kosonen koordinoi Turvallisuus verkottuneessa maailmassa – ja Kaupungistuva yhteiskunta ohjelmia.

Strategisessa tutkimuksessa tavoitellaan vahvaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja vuorovaikutteisuutta läpi hankkeiden elinkaaren. Tiedolla vaikuttamisen lisäksi ohjelmissa on kehitetty kokeiluja, joissa päästään etsimään ja testaamaan uudenlaisia ratkaisumalleja yhteiskunnallisiin kysymyksiin sekä tutkimaan niiden aikaansaamia muutoksia. Tämä on ajan hengen mukaista, sillä Suomessa on edistetty kokeilukulttuuria uudistamisen keinona jo edellisenä hallituskautena.

Kesällä 2019 päättyvissä kolmivuotisissa tutkimushankkeissa on kehitetty uusia digisovelluksia ja ryhmämenetelmiä 2. tyypin diabeteksen ehkäisyyn, parempaan työstä palautumiseen, mielenterveyden häiriöiden ennaltaehkäisyyn ja eri ihmisryhmien syrjäytymisen ehkäisyyn. Maahanmuuttoa käsittelevissä hankkeissa on hyvin tuloksin toteutettu erilaisia maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä tukevia mentorointi- ja henkilökohtaisen aktivoinnin malleja.  Kaupunkitutkijat ovat puolestaan luoneet kokeilevia asukastyöpajoja Tampereen Hiedanrannan suunnitteluun.

Tutkimushankkeissa kokeilut ovat saaneet parhaan mahdollisen tuen ja kehitysalustan. Uutta palvelua on voitu kokeilla aidoilla käyttäjillä rajatun ajan ja oppia mikä kokeilussa toimi ja mikä ei. Kokeilujen systemaattinen arviointi on tapahtunut luontevasti tutkimushankkeessa. Tutkimushankkeissa on opittu, että resursseista päättävät toimijat kannattaa ottaa mukaan kokeilujen arviointiin, jotta he ymmärtävät uuden kokeilun potentiaalin ja sitoutuvat niiden levittämistoimenpiteisiin. Hankkeiden rahoituksen päättyminen pysäyttää silti liian helposti hyvänkin vaikuttavuuden omaavan kokeilun leviämisen laajemmin yhteiskuntaan. Kokeilua tutkivan tutkimushankkeen rahoituksen päättyminen voi tulla kokeilun jatkuvuuden kannalta yllätyksenä käytännön toimijoille.  

Mikä siis neuvoksi kokeilujen katkeamiseen? Mikäli kokeiluilla on näköpiirissä liiketoimintapotentiaalia, niiden levittämiseen on haettavissa kaupallistamisrahaa mm. Business Finlandista. Tähän tarvitaan tutkija, joka on valmis muuttumaan tutkijasta yrittäjäksi. Usein tutkijat haluavat jatkaa mieluummin tutkimista ja kokeilun levittämiseen sitoutunutta toimijaa ei näin löydy. Yhteiskunnallisten toimintamallien levittäminen on puolestaan kiinni poliittisesta tahdosta ja yhteisten resurssien suuntaamisesta kokeilujen levittämiseen. Järjestötoimijat ovat viime aikoina nostaneet esiin tarpeen rahoittaa jatkossa vahvemmin näitä ns. sosiaalisia innovaatioita. Myös kokeilujen levittämisvaihe hyötyisi niiden rinnalla kulkevasta vaikuttavuustutkimuksesta.

Hyvä esimerkki toimintamallin lupaavasta jatkumisesta Strategisen tutkimushankkeen jälkeen on StopDia-hankkeen yhdessä terveydenhuollon organisaatioiden kanssa rakentama toimintamalli. Se koostuu sähköisestä diabetesriskin arvioinnista, pienet teot sovelluksen tarjoamisesta elintapamuutoksiin sekä sen rinnalla tarjottavasta ryhmäohjauksesta. StopDia-mallin vaikuttavuustutkimukseen on osallistunut n. 3000 diabetesriskiryhmään kuuluvaa henkilöä. On selvää, että myönteiset vaikutukset ja niiden näkyväksi tekeminen edistävät mallin juurtumista osallistuneiden maakuntien vakiintuneeksi toiminnaksi. Toimintamallin valtakunnallinen levittäminen voi silti olla haasteellista ilman uuden tutkimushankkeen tukea.

Kaupunkisuunnittelukontekstissa hyvänä esimerkkinä toimii Tampereen Hiedanrannan alue, jossa Ketterä kaupunki -hankkeen tutkijat ovat tehneet useita erilaisia kokeilevia työpajoja edeten aina julkisen saunan rakentamiseen asti yhteistyössä kaupungin ja kaupunkilaisten kanssa. Kokeilut voivat olla nopeita työpajoja, mutta usein ne ovat pidempiä kaupunkikehittämiseen liittyviä prosesseja, joissa tutkijoilla on ollut keskeinen rooli uudenlaisen tiedon tuottajana sekä sen eteenpäin välittäjänä. Hiedanranta kaupunkikehityksen kokeilualustana jatkuu strategisen tutkimuksen ORSI ja CICAT2025 -hankkeissa, mutta hieman eri kohdennuksella.

Strategisen tutkimuksen hankkeista saatu kokemus osoittaa, että Suomeen olisi hyvä luoda rahoitusmuotoja vaikuttaviksi todettujen yhteiskunnallisten kokeilujen levitysvaiheen tukemiseen ja tutkimiseen. Kokeilua kehittävät käytännön toimijat saavat tutkimushankkeissa tapahtuvasta systemaattisesta arvioinnista kokeilujen levittämisen rinnalla myös huomattavaa pontta kehitystyölleen. Tutkijoilla on yleensä ollut tehtävä sekä uuden toimintamallin yhteiskehittelyssä että siihen liittyvän osaamisen jalkauttamisessa käytännön toimijoille. Kokeiluista saataisiin suurempi yhteiskunnallinen vaikuttavuus irti, kun tutkijoilla olisi resursseja seurata kokeilujen jatkumista ja edesauttaa niiden leviämistä käytännöiksi muuallakin kuin vain yksittäisillä kokeilualustoilla.

Yhdistämällä kokeilujen tukemista ja niiden systemaattista arviointia ja tutkimista Suomi voisi nousta yhteiskunnallisten rakenteiden uudistajien kärkijoukkoon.

Riitta Kososen kuva: Janne Lehtinen

Eveliina Saaren kuva: Maarit Kytöharju

 

STN-blogeissa strategisen tutkimuksen ohjelmissa työskentelevät tutkijat ja ohjelmajohtajat kirjoittavat ajankohtaisista tutkimusaiheistaan, tutkimustiedon hyödyntämisestä ja vuorovaikutuksesta sekä tutkimuksen tarjoamista ratkaisuista yhteiskunnan polttaviin kysymyksiin. Kirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan.

Viimeksi muokattu 26.8.2019
Seuraa meitä:
FacebookTwitterYoutubeLinkedInSlideShare
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
TIETOSUOJA »
YHTEYSTIEDOT JA LASKUTUS »
KYSYMYKSET JA PALAUTE »