Tutkimuksella vaikuttamisessa tärkeintä on tunnistaa oikeat ihmiset – Päättyvien STN-hankkeiden kokemuksia ja vinkkejä vaikuttamiseen

Mari Räsänen työskenteli Strategisen tutkimuksen vastuualueen harjoittelijana keväällä 2019.

 

Kuinka luodaan toimiva yhteistyö suuressa tutkimuskonsortiossa? Miten tutkimustieto saadaan tehokkaimmin mukaan päätöksentekoon? Kolme vuotta työskennelleiden ja pian päättyvien STN-hankkeiden Winlandin, COPE:n ja PROMEQ:n konsortiojohtajat jakoivat haastattelussa kokemuksiaan hankkeiden sisäisestä yhteistyöstä sekä yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta.

Eri alojen yhteistyön sovittaminen vaatii vahvaa vuorovaikutusta

Lähes jokainen strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama tutkimushanke tuo yhteen tieteenaloja, joiden tutkijat eivät ole tottuneet työskentelemään yhdessä. Kaikki haastatellut ovatkin yhtä mieltä siitä, että konsortion työntekijöiden kasvokkaiseen tutustumiseen, keskusteluun ja sisäisen viestinnän suunnitteluun on varattava aluksi reilusti aikaa, jotta yhteistyö saadaan toimivaksi.

”Kannustimme vuorovaikutukseen hankkeen eri tasoilla. Erityisesti osahankkeiden post doc -tutkijoiden ja väitöskirjantekijöiden oli tärkeää viettää aikaa keskenään ja sopia yhteistyöstään, sillä he käyttivät suurimman osan työajastaan hankkeessa”, kertoo Marko Keskinen ruoka-, energia- ja vesiturvallisuutta tutkivasta Winland-hankkeesta. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä tutkivan PROMEQ-hankkeen johtaja Marja Vaarama taas korostaa konsortiojohtajan roolia yhteisön rakentajana: tutkijoiden luottamuksen saavuttaminen on hänen mukaansa tärkeää, jotta osahankkeista rakentuu yhtenäinen kokonaisuus monen irrallisen hankkeen sijaan.

Konsortiojohtajien mukaan tutustumisen lisäksi on tärkeää löytää yhteinen kieli eri tieteenaloilta ja tutkimusperinteistä tulevien tutkijoiden kesken. Heidän hankkeissaan tässä on auttanut esimerkiksi keskeisten käsitteiden määrittely yhteisissä työpajoissa sekä yhteisten tutkimustyövälineiden ja julkaisujen työstäminen. ”Hankkeen yhteistä politiikkasuositusta tehdessä auttoi se, että julkaisulle oli selkeä konsepti ja tavoite sekä sidosryhmän tarve”, kertoo sosiaali- ja terveydenhuollon murrosta tutkivan COPE-hankkeen Ilmo Keskimäki.

Erityisesti tieteidenvälinen työskentely vaatii Winlandin Keskisen mukaan paljon aikaa yhteiseen keskusteluun sekä tiettyä epävarmuuden sietämistä. Sen sijaan, että jokainen tutkisi aihetta vain omasta tutkimuslähtökohdastaan, tutkimuskysymyksiä ja -menetelmiä pohditaan alusta lähtien yhdessä eri alojen tutkijoiden kesken.

Yhteiskunnallisessa vaikuttavuudessa verkostoituminen ja toiminnan ajoitus korostuvat

Tieteellisen kunnianhimon lisäksi STN-hankkeilla tulee olla yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä selkeät tavoitteet ja toteutus sen saavuttamiseksi. Vaikuttamistyö alkaa jo rahoitushakemusta tehdessä ja jatkuu hankkeen loppuun saakka. Hankkeiden alkuvaiheessa uusia tutkimustuloksia ei kuitenkaan vielä ole, joten yhteiskunnallisen vaikuttavuuden täytyy perustua silloin muuhun kuin hankkeessa saavutettuihin tuloksiin. Kaikkien kolmen hankkeen alussa vaikuttavuuteen pyrittiinkin rakentamalla kontaktiverkostoja sidosryhmiin ja keskustelemalla yhdessä heidän kanssaan hankkeen tavoitteista ja toiminnasta. Hankkeen alkuvaiheessa tutkijoiden aikaisemmalla aiheeseen liittyvällä tutkimuksella voi myös olla suuri rooli vaikuttamistyössä ja viestinnässä. Uusien tulosten julkaisemisen myötä aiemman tutkimuksen osuus yhteiskunnallisessa aktiivisuudessa kuitenkin vähenee.

Kaikkien konsortiojohtajien mielestä oikeat kontaktit ovat keskeisin väylä vaikuttavuuteen. Esimerkiksi COPE:ssa vaikuttavuutta ovat tukeneet hyvät yhteydet ministeriöihin sekä korkeakoulujen opetussisältöjen suunnittelijoihin. Winlandin Marko Keskisen mukaan yhteiskunnallista vaikuttavuutta on ylipäätään vaikea saavuttaa, jos sidosryhmistä ei ole tunnistettu vaikuttavuuden ”portinvartijoita” tai heitä ei saada osallistumaan hankkeen toimintaan, kuten työpajoihin. ”Samanmielisten sidosryhmäläisten kanssa on helppo tehdä yhteistyötä, mutta joskus tärkeämpää olisi vaikuttaa nimenomaan heihin, jotka eivät ole valmiiksi mukana hankkeen toiminnassa ja joiden fokus on muualla – heitä on kuitenkin usein vaikeampi saada mukaan yhteistyöhön ”, Keskinen toteaa.

Toinen tärkeä tekijä on vaikuttamisen oikea-aikaisuus. ”Tutkijoiden kannattaisi olla perillä siitä, missä ja minkälaista päätöksentekoa oman tutkimusaiheen ympärillä tehdään. Hyvät politiikkasuositukset eivät auta, jos ne eivät ole ajankohtaisia ja resonoi päätöksentekijöiden tarpeiden kanssa ”, COPE:n Keskimäki sanoo. Winlandin Keskinen painottaa, että hankkeen vahvin vaikuttavuus syntyi silloin, kun omien työpajojen pitämisen sijaan osallistuttiin aktiivisesti sidosryhmien omiin prosesseihin. Winlandin tutkimusteemoja saatiin nostettua mukaan esimerkiksi päivitettyyn yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan. Strategian päivitys ei ollut tiedossa hanketta suunniteltaessa, mutta siihen osallistuminen oli lopulta hankkeen tärkeimpiä vaikuttavuustekoja.

”Tällaisessa hankkeessa olisi hyvä varata riittävästi resursseja sidosryhmien pyyntöihin ja muihin mahdollisuuksiin reagoimista varten sen sijaan, että jäisi ikään kuin hankesuunnitelman vangiksi”, Keskinen sanoo. Hänen mukaansa vaikuttamistoimintaan voisi ottaa mukaan jopa tietynlaista palveluasennetta ja valmiutta tutkimustiedon yhteiseen hyödyntämiseen, luopumatta kuitenkaan tieteen integriteetistä.

STN-hankkeet vaikuttavat julkiseen keskusteluun

Kaikki konsortiojohtajat korostavat STN-hankkeiden mahdollisuutta vaikuttaa tutkimusaiheista käytyyn julkiseen keskusteluun. Se, mitä asioita julkiseen keskusteluun nousee ja millä tavalla niitä julkisuudessa jäsennetään voi vaikuttaa lopulta myös päätöksentekoon. Erityisesti pidemmät STN-hankkeet voivat vaikuttaa verkostojensa ja toimintansa kautta tutkimusteemasta käytyihin keskusteluihin ja jopa määritellä niitä uudelleen.

Vaaraman mukaan PROMEQ onnistui tässä hyvin: ”Olemme mielestäni onnistuneet muuttamaan ajattelutapaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kokonaisvaltaisemmaksi: se ei ole vain yksilön käyttäytymistä, vaan rakenteilla kuten sosiaali- ja terveyspolitiikalla on merkitystä. Olemme tuoneet esiin, että myös vaikeasti saavutettavien ryhmien kanssa kannattaa tehdä yhteistyötä, sillä ylhäältä alaspäin suuntautuva terveyskasvatus ei vie eteenpäin.”

Hankkeen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointi lyhyellä aikavälillä on konsortiojohtajien mielestä aina haastavaa, sillä yksittäisen hankkeen vaikutusmahdollisuudet ovat lopulta melko rajalliset. Päätöksenteon prosessit ovat pitkiä ja niiden lopputulokseen vaikuttavat monet eri tekijät. Tämä asettaa haasteita myös hankkeiden vaikuttavuuden arvioinnille. Arvioinnissa hyödyllisimpänä konsortiojohtajat pitävät erityisesti vaikuttavuuskertomuksia, joissa voi omin sanoin kuvata hankkeessa tehtyä vaikuttamistoimintaa ja sen tuloksia.

Kaikkien kolmen hankkeen rahoituskausi päättyy syksyyn 2019 mennessä, mutta useat niiden tutkimusteemoista jatkuvat muissa STN-hankkeissa. Esimerkiksi Winlandin tutkimista teemoista jatkavat hieman eri näkökulmista mm. WISE, CORE, SET ja BlueAdapt. PROMEQ:lla ja COPE:lla taas on suunnitelmia tutkimuksensa jatkamiseen muulla rahoituksella.

STN avaa vuosittain uusia strategisen tutkimuksen ohjelmahakuja, joiden myötä kuva tutkimuksen kohteena olevista ilmiöistä monipuolistuu jatkuvasti. Lue täältä lisää uusimmista teemaehdotuksista.

Mari Räsäsen kuva: Suomen Akatemia/Marjo Aaltomaa

STN-blogeissa strategisen tutkimuksen ohjelmissa työskentelevät tutkijat ja ohjelmajohtajat kirjoittavat ajankohtaisista tutkimusaiheistaan, tutkimustiedon hyödyntämisestä ja vuorovaikutuksesta sekä tutkimuksen tarjoamista ratkaisuista yhteiskunnan polttaviin kysymyksiin. Kirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan.

 

Viimeksi muokattu 22.8.2019
Seuraa meitä:
FacebookTwitterYoutubeLinkedInSlideShare
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
TIETOSUOJA »
YHTEYSTIEDOT JA LASKUTUS »
KYSYMYKSET JA PALAUTE »