Onko neljä promillea liikaa?

Onko neljä promillea liikaa?

Eliisa Malin Laura Höijer

Eliisa Malin toimii suunnittelijana BSAG:ssa sekä Carbon Actionin hiilipilottiviljelijänä

Laura Höijer toimii sisältöjohtajana BSAG:ssa sekä vastaa MULTA-hankkeen vuorovaikutuksesta

Hallitusohjelmassa todetaan, että Suomi edistää kansainvälistä 4/1000-aloitetta maatalouden hiilensidonnan lisäämiseksi. Miten tämä tehdään ja onko se edes mahdollista? Ei hätää, Carbon Action alusta, kansainvälinen yhteistyö ja strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama MULTA-hanke auttavat.

Pariisin ilmastokokouksessa 2015 Ranska esitteli 4/1000- aloitteen, jonka tavoite on lisätä maaperän hiilen määrää vuosittain 0,4 prosentilla eli 4 promillella. Laskelmien mukaan tämä vähentäisi merkittävästi ihmisten aiheuttamia vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä. Tavoite on kunnianhimoinen ja vaatii toteutuakseen luotettavaa tutkimusta ja käytännön kokemusta.

Maatalouden toimintaympäristö muuttuu

Monen suomalaisenkin viljelijän todellisuutta ovat viime vuosina olleet äärimmäisyydestä toiseen vaihtelevat sääilmiöt. Suomessa ruokamultakerros on vielä olemassa, mutta se on paljaana altis etenkin vesieroosiolle ja valumille. Kovalla rahalla ja työllä rakennettu, hyvin lannoitettu ruokamulta valuu ojiin. Siellä se ei kasvata satoa kenellekään vaan lisää vesistöjen rehevöitymistä paikallisesti ja lopulta Itämeressä asti.

Maan viljelykelpoisen kerroksen lisäksi uhattuna on myös viljelijöiden toimeentulo ja ennen kaikkea ruokahuolto. Viljelijöillä on kuitenkin vielä kaikki mahdollisuudet kehittää maataloutta siten, että tuotanto tulevaisuudessakin turvataan. Sen takia tarvitaan tavoitteita, kuten 4/1000.

4/1000 aloite ja tiede sen takana

Tällä hetkellä viljelymaat ovat yksi ilmakehää kuormittavista hiilidioksidin lähteistä. 4/1000 aloite kokoaa yhteen toimijat lisäämään maan orgaanista ainesta ja sen kautta maan hiilivarantoja. Sen sijaan, että pellot ovat hiilipäästöjen lähde, ne voivatkin sitoa hiiltä jopa pysyvään muotoon. Niillä alueilla, joilla hiilipitoisuus on lähtötilanteessa hyvin pieni, se saadaan nousemaan nopeastikin. Suomessa tämä lähtötilanne ei ole heikoin mahdollinen. Meillä hiilensidonnasta tekee tehokasta pieni ja ammattitaitoinen viljelijäväestö, joka voi nopeastikin omaksua uusia tuotantotapoja ja siten tehdä Suomesta positiivisen esimerkin maatalouden hiilensidonnan kehittämisessä.

Osa hiiltä sitovien viljelytoimien hyödyistä tulee pellon paranevan kasvukunnon kautta. Hyvärakenteinen maa pidättää vettä ja ravinteita, maan mikrobiaktiivisuus vahvistuu ja hiiltä sitoutuu. Ilmastotyön lisäksi näillä toimilla voidaan vaikuttaa positiivisesti myös luonnon monimuotoisuuteen. Maan käytöllä ja viljelytekniikoilla voidaan siis tehdä hyvää monella osa-alueella.

4/1000 aloitteen isänä pidetty Jean-Franćois Soussana vieraili Suomessa syksyllä. Soussana on ranskalaisen tutkimuslaitoksen INRA:n kansainvälisen tutkimuksen johtaja, IPCC maankäyttöä tarkastelevan raportin johtava kirjoittaja sekä mukana MULTA-hankkeessa.

Soussana opasti meitä aloitteen edistämisessä. Hän korosti, että kysymys on uusien toimintamallien käyttöönotosta. Menetelmät ovat jo tiedossa. Tarvitaan enemmän hiilisyötteitä maaperään ja hiilipäästöjen määrää täytyy vähentää. Soussanan mukaan tämä ei ole rakettitiedettä vaan tutkijat voivat tehdä töitä yhdessä maatilojen kanssa.

Suomalainen Carbon Action hankealusta ja MULTA-hanke ovatkin hyvä esimerkki toimivasta yhteistyöstä, jota Soussana vertasi esimerkilliseen elävään laboratorioon. Toimenpiteiden skaalaaminen hankkeista suurempaan mittakaavaan on tärkeää.

Soussana korosti viljelijöiden tukemista ja kannustamista hiilensidontaan. Millä keinoin voitaisiin tiloja auttaa? Politiikalta Soussana peräänkuuluttaakin tavoitteellisuutta. CAP reformin uudistuksessa pitäisi huomioida viljelyn perusvaatimuksissa tietyt maan kasvukuntoon ja hiilen vapautumisen minimointiin tähtäävät toimenpiteet sekä turvemaiden ennallistaminen. Lisäksi voitaisiin määrittää vapaaehtoisia toimia, joita tuettaisiin erikseen. Koko ruokaketjun tulee sitoutua toimiin omalta osaltaan ja huomioida tuotteen lisäarvon tärkeys. 

Soussanan mukaan muutokset viljelymaan hiilensidonnassa saadaan aikaiseksi jo pienillä tuotantotavan muutoksilla ja kevyillä investoinneilla. Ranskalaisessa kansallisessa tutkimuksessa todettiin, että nurmet viljelykierrossa, aluskasvit ja muokkauksen vähentäminen johtivat 0,5 % nousuun maan orgaanisen hiilen määrässä vuositasolla. Tiloja tuettiin taloudellisesti, jotta näitä muutoksia pystyttiin tekemään.

Jotta tiloja voitaisiin tukea kohti uudistavaa, regeneratiivista maataloutta, pitäisi hiilen määrä pystyä todentamaan. Tutkimuksella on suuri vastuu ja kiire kehittää kansainvälisesti käyttökelpoinen ja vertailtava mittari hiilensidonnalle. Tosiasia on, että maapallon ja ilmaston tilanne on nyt jo vakava ja riskit suuria. Ruuantuotanto kohtaa suuria haasteita tulevina vuosina, Soussana muistuttaa. Tämän haasteen selättäminen vaatii tiivistä yhteistyötä tutkimuksen, tilojen, yritysten ja päätöksentekijöiden välille.

Tämän lisäksi tarvitaan myös vahvaa kansainvälistä yhteistyötä. Sen lisäksi että opimme muilta, voimme olla myös ylpeitä omasta tekemisestämme. Suomalainen malli toimii hyvänä esimerkkinä EU:ssa ja kansainvälisillä areenoilla. YK:n tulevassa ilmastokokouksessa Madridissa (COP25, Time for Action), Carbon Action ja MULTA-hanke ovat vahvasti esillä 4/1000 aloitteen järjestämässä tapahtumassa: ’’move from pilot project to large-scale change’’; skaalaus on MULTA-hankkeen ytimessä.

Onhan neljä promillea aika tuhti. MULTA-hankkeen tuottamaa tietoa ja vuorovaikutusta todella tarvitaan, jotta Suomi pystyy osana kansainvälistä verkostoa edistämään 4/1000 aloitetta.

Maan hyvä mururakenne

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuva 1. Hyvä maan mururakenne on ammattitaitoisen viljelijän ja mikrobien yhteistyötä. (Kuva: Eliisa Malin)

 

Lähteet:

Jean-Franćois Soussana haastattelu 30.9.2019 Helsinki

J.F. Soussana, S. Lutfalla, F. Ehrhardt, T. Rosenstock, C. Lamanna, P. Havlík, M. Richerds, E. Wollenberg, J-L. Chotte, E. Torquebiau, P. Chiais, P. Smith, R. Lal 2019. Matching policy and science: Rationale for the ‘4 per 1000 – soils for food security and climate’ initiative

B. Minasny, B. Malone, A. McBratney, D. Angers, D. Arrouays, A. Chambers, V. Chaplot, Z.-S. Chen, K. Cheng, B. Das, D. Field, A. Gimona, C. Hedley, S. Young Hong, B. Mandal, B. Marchant, M. Martin, B. McConkey, V. Mulder, S. O’Rourke, A. Richer-de-Forges, I. Odeh, J. Padarian, K. Paustian, G. Pan, L. Poggio, I. Savin, V. Stolbovoy, U. Stockmann, Y. Sulaeman, C.-C. Tsui, T.-G. Vågen, B. vas Wesemael, L. Winowiecki 2017. Soil carbon 4 per mille

https://www.4p1000.org/

Soussanan vierailu eduskunnassa: https://www.bsag.fi/fi/tutkimustietoa-eduskuntaan-maatalouden-ratkaisuista-ilmastonmuutoksen-hillinnassa-ja-sopeutumisessa/

Rinteen hallituksen hallistusohjelma: 3.1 Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi

 

Maanviljelyn monihyötyiset ratkaisut ilmastokestävään ruokajärjestelmään (MULTA)

Strategisen tutkimuksen neuvoston Kohti kestävää, terveellistä ja ilmastoneutraalia ruokajärjestelmää (FOOD) -ohjelman MULTA-hanke tutkii ja kehittää keinoja, joilla maaperän hiilen varastointia voidaan nopeuttaa ja tieteellisesti todentaa. Lisäksi hanke edistää ja kokeilee maan kasvukuntoa parantavia, monihyötyisiä regeneratiivisia viljelytoimenpiteitä maatiloilla sekä kehittää taloudellisia ja muita ohjauskeinoja, jotta näitä ratkaisuja otetaan laajasti käyttöön Suomessa ja muualla. Kokonaisvaltaista systeemistä muutosta kehitetään ja viedään eteenpäin yhdessä viljelijöiden, yritysten ja päättäjien kanssa. MULTA-tutkimuskonsortion rahoituskausi on 2019-2025.

https://carbonaction.org/stn-multa/

Kirjoittajien kuvat: Laura Oja

 

STN-blogeissa strategisen tutkimuksen ohjelmissa työskentelevät tutkijat ja ohjelmajohtajat kirjoittavat ajankohtaisista tutkimusaiheistaan, tutkimustiedon hyödyntämisestä ja vuorovaikutuksesta sekä tutkimuksen tarjoamista ratkaisuista yhteiskunnan polttaviin kysymyksiin. Kirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan.

Viimeksi muokattu 3.12.2019
Seuraa meitä:
FacebookTwitterYoutubeLinkedInSlideShare
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
TIETOSUOJA »
YHTEYSTIEDOT JA LASKUTUS »
KYSYMYKSET JA PALAUTE »