SV EN

Kestävämpää tulevaisuutta strategisen tutkimuksen keinoin

blogi

 

kyösti husso

 

joona

 

Kyösti Husso on harjoittelija ja Joona Lehtomäki tiedeasiantuntija strategisen tutkimuksen vastuualueella.

 

 YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 ja strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittama tutkimus tavoittelevat samaa päämäärää: suurten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisua. Strategisen tutkimuksen neuvosto rahoittaa pitkäjänteistä, ongelmakeskeistä ja tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, joka tukee suomalaisen yhteiskunnan kohtaamien merkittävien ongelmien ratkaisemista. YK:n Agenda 2030 puolestaan velvoittaa allekirjoittajamaat, Suomi mukaan luettuna, saavuttamaan Agendan 17 globaalisti keskeistä ja kunnianhimoista tavoitetta vuoteen 2030 mennessä. Sekä strateginen tutkimus että Agenda 2030 käsittelevät laajoja ilmiöitä kuten ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista, yhteiskunnan eriarvoistumisen estämistä sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä.

Strategisen tutkimuksen hankkeet kattavat hyvin kansallisen kestävän kehityksen painopisteet

Mitkä sitten ovat suomalaisen yhteiskunnan näkökulmasta keskeisimmät kestävään kehitykseen liittyvät haasteet? Kysymykseen tarjoaa tuoreen vastauksen valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (VN-TEAS) teettämä POLKU2030-hanke, jossa arvioidaan suomalaisen kestävän kehityksen politiikan tilaa Agenda2030 tavoitteiden voimaanastumisen jälkeen. Ilmastonmuutos, ympäristön tila ja kulutus sekä yhteiskunnan eriarvoistuminen tunnistettiin hankkeen tuottamassa arvioinnissa alueiksi, joihin suomalaisessa kestävän kehityksen politiikassa tulisi keskittyä. Lisäksi arvioinnin mukaan laaja osallistaminen on ollut Suomen kestävän kehityksen politiikan vahvuus, minkä johdosta kestävän kehityksen tavoitteen hyväksytään Suomessa laajasti. Arvioinnissa tunnistettiin myös lukuisa joukko erityisiä tarpeita, joista strategisen tutkimuksen näkökulmasta erityisen kiinnostava on tarve riippumattomalle, monialaiselle ja syntetisoivalle tutkimustiedolle sekä sen vuorovaikutteiselle tuottamiselle.

Näkemyksemme mukaan strategisen tutkimuksen hankkeet kattavat POLKU2030-arvioinnissa keskeisiksi tunnistettuja suomalaisen kestävän kehityksen politiikan painopistealueita hyvin. Esimerkkejä ovat IBC-CARBON-, SOMPA- ja WISE hankkeiden julkaisema Miksi hiilinielut ovat yhteiskuntapolitiikkaa -julkilausuma (ilmastonmuutos), Closeloop-hankkeen politiikkasuositus Yleinen talouskehitys ohjaa kiertotalousinvestointien painotuksia (ympäristön tila ja kulutus) sekä GLASE-hankkeen politiikkasuositus Parempia kotoutumisvalmiuksia turvapaikanhakijoille (yhteiskunnan eriarvoistuminen). Edellä mainittujen hankkeiden julkilausumat ovat vain muutamia esimerkkejä STN-hankkeiden toiminnasta, joiden ohella hankkeet ja ohjelmat ovat luoneet lukuisia muitakin tapoja edistää tutkimuksensa yhteiskunnallista vaikuttavuutta Agenda2030:n tavoitteiden saralla. Ne ovat järjestäneet tilaisuuksia, osallistuneet yhteiskunnan eri tasoilla päätöksentekoa tukeviin ja ohjaaviin työryhmiin, tilaisuuksiin ja neuvonantoon, sekä osallistuneet aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Strateginen tutkimus käsittelee monia Agenda 2030:n tavoitteita

Strategista tutkimusta ohjaavat sille laissa asetetut tavoitteet, avoin teemavalmistelu, valtioneuvoston teemapäätökset sekä STN:n ohjelma- ja rahoituspäätökset. Strategisen tutkimuksen ei siten voida katsoa perustuvan suoraan YK:n asettamiin kestävän kehityksen tavoitteisiin, mutta strateginen tutkimus on silti hyvin linjassa Agenda2030 tavoitteiden kanssa (kuva 1). Erityisesti Agenda2030-tavoitteiden 3 (terveyttä ja hyvinvointia), 8 (ihmisarvoista työtä ja talouskasvua), 9 (kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria), 10 (rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto) sekä 16 (eriarvoisuuden vähentäminen) ja strategisen tutkimuksen hankkeiden välillä on nähtävissä paljon yhteyksiä. Lisäksi strategisen tutkimuksen teemavalmisteluprosessissa hyödynnetään laajasti tutkimusyhteisön, eri yhteiskunnallisten toimijoiden ja ministeriöiden tietoja ja aineistoja, mukaan lukien Agenda2030. Kestävän kehityksen tavoitteet ovat siten olleet käytössä teema-aloitteiden valmistelussa.

agenda2030

Kuva 1. Strategisen tutkimuksen ohjelmien (kuvassa vasemmalla) tutkimusaiheiden sekä Agenda2030:n tavoitteiden (1-17, kuvassa ylhäällä) yhteydet. Agenda2030-tavoitteet järjestyvät painottumisen mukaan (vasemmalla eniten yhteyksiä, oikealla vähiten). Kuva perustuu strategisen tutkimuksen vastuualueen virkamiesten näkemyksiin. Ohjelmien lyhenteet: EQUA: Tasa-arvoinen yhteiskunta, PIHI: Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi, TECH: Teknologiamurrokset ja muuttuvat instituutiot, HEALTH: Terveys, hyvinvointi ja elämäntavat, SECURITY: Turvallisuus verkottuneessa maailmassa, URBAN: Kaupungistuva yhteiskunta, WORK: Osaavat työntekijät – menestyvät työmarkkinat, CITIZEN: Muuttuvat hallinnan tavat ja aktiivinen kansalaisuus, ADAPT: Sopeutuminen kestävän kasvun edellytyksenä, GROWTH: Kestävän kasvun avaimet, CULT: Kulttuuri teknologisoituvassa yhteiskunnassa, FOOD: Kohti kestävää, terveellistä ja ilmastoneutraalia ruokajärjestelmää, IMPRES: Innovatiiviset materiaalit ja palvelut resurssiviisauden ja kestävän kehityksen edistäjinä, STEER: Julkisen vallan muuttuva rooli ja yhteiskunnan ohjaamisen mahdollisuudet.

Agenda2030-tavoitteiden saavuttaminen vaati paljon työtä ja strateginen tutkimus voi auttaa

Strategisella tutkimuksella on jatkossakin paljon annettavaa, kun Suomi ja koko maailma ponnistelevat kohti Agedan2030:n tavoitteita. Hiljattain YK:n julkaiseman globaali kestävän kehityksen raportti (GSDR) on viimeisin merkittävä yhteenveto siitä, miten tieteellä ja sen rahoittamisella on olennainen merkitys kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanossa. Strateginen tutkimuksella on jälleen paljon yhteneväisyyksiä raportissa esitettyihin toimenpiteisiin. GSDR-raportin mukaan tehokas vuorovaikutus sidosryhmien välillä edistää tiedon leviämistä ja sitä kautta kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Strategisen tutkimuksen hankkeiden sidosryhmäverkostot ulottuvat laajasti eri yhteiskunnan osa-alueille kuten yrityksiin, kansalaisjärjestöihin, työmarkkinajärjestöihin ja kansallisen tason julkisiin organisaatioihin sekä Suomessa että valtion rajojen ulkopuolella. Tätä kautta strateginen tutkimus rahoitusinstrumenttina luo edellytyksiä tutkitun tiedon leviämiselle ja yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle sekä Agenda2030 tavoitteiden toteutumiselle.

GSDR peräänkuuluttaa tavoite- ja ratkaisukeskeisen tutkimuksen rahoittamista Agenda2030-tavoitteiden saavuttamiseksi. STN rahoittaa ilmiölähtöistä ja ratkaisukeskeistä tutkimusta, jolla pyritään luomaan tietoa ja ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Ratkaisukeskeisessä tutkimuksessa on olennaista kiinnittää huomio tutkimuksen ja päätöksenteon väliseen suhteeseen, mikä merkittävissä määrin korostuu myös Agenda2030 tavoitteiden toteuttamisessa. Tiedon tuottajan ja käyttäjän välinen suhde korostuu yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tarkastelussa, joka on yksi strategisen tutkimuksen perusteista. Strategisen tutkimus ei ole ainutlaatuista koko maailman mittakaavassa, mutta täysin vastaavanlaisia rahoitusinstrumenttia ei tietääksemme löydy. Siksi jatkossa saattaisi olla hyödyllistä entisestään vahvistaa strategisen tutkimuksen kansainvälistä ulottuvuutta sekä tutkimuksen että vuorovaikutuksen näkökulmasta. Kuten Agenda2030-tavoitteetkin, monet strategisen tutkimuksen käsittelemistä suomalaisen yhteiskunnan kohtaamista haasteista on mahdollista ratkaista vain kansainvälisessä viitekehyksessä.

Agenda2030:n tavoitteet ovat kunnianhimoisia. Tavoitteet pureutuvat kompleksisiin haasteisiin, kuten eriarvoistuminen ja ilmastonmuutos. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii poikkitieteellistä tutkimusta, joka on yhteiskunnallisesti vaikuttavaa, ja STN:n rahoittama pitkäjänteinen tutkimus vastaa osaltaan kompleksisuuden luomiin haasteisiin. Tätä kautta strateginen tutkimus on merkittävässä roolissa YK:n kestävän kehityksen Agenda2030 tavoitteiden toimeenpanossa.

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta pyysi strategisen tutkimuksen neuvostolta selvitystä Agenda2030-tavoitteiden näkymisestä STN:n ohjelmatoiminnassa. 11.9.2019 STN:n puheenjohtaja Kimmo Nuotio oli valiokunnan kuultavana Agenda2030:stä ja sen näkymisestä rahoitusinstrumentissa. STN:n lausunto tulevaisuusvaliokunnalle on luettavissa täältä.

STN-blogeissa strategisen tutkimuksen ohjelmissa työskentelevät tutkijat ja ohjelmajohtajat kirjoittavat ajankohtaisista tutkimusaiheistaan, tutkimustiedon hyödyntämisestä ja vuorovaikutuksesta sekä tutkimuksen tarjoamista ratkaisuista yhteiskunnan polttaviin kysymyksiin. Kirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan.

Viimeksi muokattu 18.10.2019
Seuraa meitä:
FacebookTwitterYoutubeLinkedInSlideShare
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
TIETOSUOJA »
YHTEYSTIEDOT JA LASKUTUS »
KYSYMYKSET JA PALAUTE »