Ohjelmajohtajalta: Arvonluonti teknologiamurroksissa edellyttää pitkäjänteistä tutkimusta

Ohjelmajohtajalta: Arvonluonti teknologiamurroksissa edellyttää pitkäjänteistä tutkimusta

heli

 

 

Heli Koski on ETLA:n tutkimusjohtaja ja toimii ohjelmajohtajana strategisen tutkimuksen Teknologiamurrokset ja muuttuvat instituutiot (TECH) -ohjelmassa

 

 

Teknologiamurrokset tarjoavat uusia arvonluontimahdollisuuksia. Teknologiamurroksiin liittyvä tutkimus- ja kehitystyö on hidasta eikä useinkaan mediaseksikästä - pitkän aikavälin hyvinvointivaikutukset voivat kuitenkin olla huomattavia. Esimerkiksi se, kuinka pystymme vastaamaan ilmastonmuutoksen haasteisiin, riippuu ratkaisujen kehittämiseksi tehdyistä t&k-investoinneista.

Teknologiamurrokset mylläävät markkinoita, automatisoivat työtehtäviä ja luovat uudenlaisia työnkuvia. Muutokset ovat monin paikoin huomattavia, mutta kuva teknologisen kehityksen vauhdista saattaa vääristyä klikkauksia maksimoivia uutisotsikkoja seuraavan silmissä. Teknologiamurrosten lyhyen aikavälin tipunaskeleetkin kasvavat lööppilinssin läpi katsottuna jättiläisen harppauksiksi. Esimerkiksi hoivapalveluiden robotisaatio näyttää edistyvän huimaa vauhtia: ”Robotit saattavat syrjäyttää pian lähes kaikki vanhustenhoitajat Japanissa” (https://yle.fi/uutiset/3-10060546). ROSE -hankkeen tutkijoiden työ osoittaa, että tästä visiosta ollaan vielä kaukana. [i] Robottien teknologia (mm. konenäkö) on vielä aivan liian kehittymätöntä laaja-alaisten hoivatehtävien suorittamiseen. Kustannustehokkaiden hoivarobottien kehittämisen jälkeenkin sekä työtekijöiden että palveluiden käyttäjien mieltymykset voivat rajoittaa niiden laajamittaista hyödyntämistä.

Teknologiamurroksiin liittyvä tutkimus- ja kehitystyö on hidasta eikä useinkaan mediaseksikästä - pitkän aikavälin hyvinvointivaikutukset voivat kuitenkin olla huomattavia. Esimerkiksi se, kuinka pystymme vastaamaan ilmastonmuutoksen haasteisiin, riippuu ratkaisujen kehittämiseksi tehdyistä t&k-investoinneista. COMBAT -hankkeessa kehitettäviä pistepilvimittaustekniikoita voidaan käyttää muun muassa metsän kasvun tarkkaan laskemiseen ja tätä kautta luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. SET -hankkeen tutkijat korostavat, että puhtaiden energiaratkaisujen kehittämisellä rakennustoiminnassa on huomattava potentiaali vähentää kasvihuonepäästöjä. Noin kolmasosa Suomen kasvihuonepäästöistä liittyy rakentamiseen, rakennusten käyttöön ja rakennusmateriaalien valmistamiseen. [ii] Rakennusten sisätiloihin kehitetty 3D-mittaus ja -mallinnus lisäävät rakennusten huollettavuutta ja turvallisuutta ja tukevat kestävää rakentamista. [iii]

Teknologiamurrokset tarjoavat uusia arvonluontimahdollisuuksia. Datan valtava potentiaali tuottavuuden kasvun lähteenä on tunnistettu, mutta Suomessa data on yhä alihyödynnetty resurssi. Dataan perustuvaa arvonluontia syntyy verrattain pienessä joukossa yrityksiä. Data on poikkeuksellinen tuotannontekijä ja hyödyke: sitä voi käyttää moni yhtä aikaa, eikä se kulu. Datan jakamisen edistäminen on oleellista. Organisaatiorajat ylittävään datanjakamiseen liittyy yhä monia ongelmia, joita pyritään ratkomaan PVN ja DDI -hankkeissa. [iv] 

Tutkimuksesta nousevan uuden tiedon ja osaamisen leviämisellä on merkittävä rooli uusien teknologioiden käyttöönotossa ja hyödyntämisessä. Tarvitaan koulutusta eri alojen asiantuntijoille. BCDC Energia -hankkeen tulokset osoittavat, että tarvitaan myös kuluttajille suunnattua tietoa saatavilla olevista ratkaisuista. [v] Kuluttajien vertaisavulla ja verkon keskustelufoorumeilla jakamalla tiedolla voi olla suuri merkitys esimerkiksi kotitalouksien puhtaita energiateknologioita koskevissa päätöksissä.[vi] Teknologiamurrosten laajempien yhteiskunnallistaloudellisten hyötyjen poimiminen edellyttää lisäksi tutkimustuloksista kiinnostuneita päätöksentekijöitä sekä tutkijoita, joilla on intoa levittää tietämystään.

[i] http://roseproject.aalto.fi/en/publications?id=30
[ii] http://smartenergytransition.fi/fi/hallitusohjelmalla-vauhtia-rakennusten-puhtaisiin-energiaratkaisuihin/
[iii] https://pointcloud.fi/portfolio/3d-sisatilamallit-parantavat-rakennusten-turvallisuutta-ja-pidentavat-niiden-ikaa/
[iv] https://vm.fi/documents/10623/10841416/DDI+konsortio-datan-jakamisen-esteist%C3%A4.pdf/1f453650-99d4-54c3-fda3-76b593b6c688/DDI+konsortio-datan-jakamisen-esteist%C3%A4.pdf.pdf
[v] http://www.bcdcenergia.fi/blogi-ja-uutiset-tukilammitysjarjestelmilla-potentiaalia-paastojen-ja-kustannusten-vahentajina/
[vi] https://www.tekniikkatalous.fi/blogit/keskustelufoorumeilla-200-miljoonaa-lukukertaa-kuluttajien-vertaisapu-siivitti-lampopumppujen-uutta-tulemista-suomeen/09cf3b24-73c9-3d71-8de3-d618efcadc05

STN-blogeissa strategisen tutkimuksen ohjelmissa työskentelevät tutkijat ja ohjelmajohtajat kirjoittavat ajankohtaisista tutkimusaiheistaan, tutkimustiedon hyödyntämisestä ja vuorovaikutuksesta sekä tutkimuksen tarjoamista ratkaisuista yhteiskunnan polttaviin kysymyksiin. Kirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan.

Viimeksi muokattu 26.9.2019
Seuraa meitä:
FacebookTwitterYoutubeLinkedInSlideShare
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
TIETOSUOJA »
YHTEYSTIEDOT JA LASKUTUS »
KYSYMYKSET JA PALAUTE »