MULTA, JUST FOOD & Leg4Life: Pellolla edistämässä luonnon monimuotoisuutta

MULTA, JUST FOOD & Leg4Life: Pellolla edistämässä luonnon monimuotoisuutta

Luonnon monimuotoisuudesta puhutaan liian vähän - luontoa vaivaa viestintävaje (1a). Viljelytoimenpiteiden vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen jäävät helposti ilmasto- ja muiden ympäristövaikutusten varjoon. Tämä johtuu osittain siitä, että tiedot luonnon monimuotoisuudesta pelloilla ovat niukkoja ja hajanaisia. Lisää kaivattua tietoa on tulossa.

Monimuotoinen viljely turvaa tulevaisuuden ruoantuotantoa

Koronapandemian myötä moni pohtii, mikä on varmin tapa turvata tulevaisuuden ruoantuotanto. Ratkaisu on viljely-ympäristön monimuotoisuuden suunnitelmallinen edistäminen ja ekosysteemipalveluiden hyödyntäminen siten, että hyvät sadot saavutetaan vähin tuotantopanoksin ja pienin ympäristöhaitoin (1b). Monimuotoisuus lisää ekosysteemin toiminnan vakautta (1c). Aina ei tulla ajatelleeksi, että myös pellot ja laitumet ovat ekosysteemejä (1d).

Maataloudessa monimuotoisuutta voidaan edistää sekä pellon ulkopuolisilla alueilla että pelloilla. Strategisen tutkimuksen neuvoston Kohti kestävää, terveellistä ja ilmastoneutraalia ruokajärjestelmää (FOOD) -ohjelman kolmessa hankkeessa (MULTA, JUST FOOD ja Leg4Life) nousee keskeisesti esille erityisesti jälkimmäinen eli monimuotoisuuden edistäminen viljelyn avulla.

Monimuotoista viljelyä voi toteuttaa eri tasoilla ajassa ja tilassa. Luonnon monimuotoisuuden edistämisen lisäksi voidaan samalla hillitä ilmastonmuutosta sekä parantaa maan kasvukuntoa ja sen kykyä pidättää vettä sekä ravinteita. Monilajinen kasvillisuus yhteyttää ilmakehän hiilidioksidia tehokkaasti ja kuljettaa hiiltä eri syvyyksille maaperään. Monimuotoinen maaperän mikrobiyhteisö edesauttaa pysyvien hiilimuotojen muodostumista ja lisää maaperän viljavuutta, mikä puolestaan edistää kasvien kasvua ja hiilivirtaa maaperään. Ilmakehän typpeä sitovien palkokasvien – kuten herneen, härkäpavun, makealupiinien ja apiloiden – lisääminen viljelykiertoihin tuottaa kotimaista proteiinia ihmisten ja eläinten tarpeisiin ja parantaa tilan typpiomavaraisuutta. Maatalousluonnon monimuotoisuutta voi tukea myös alus- ja kerääjäkasvien avulla. Ne ovat kasveja, joita viljellään varsinaisen viljelykasvin kanssa seoksena ja jotka sitovat käyttämättä jääneitä ja maasta vapautuvia ravinteita ja lisäävät kasvipeitteisyyttä sadonkorjuun jälkeen. Monipuolinen kerääjäkasvusto tarjoaa suojaa ja ravintoa peltoluonnon asukeille maan alla ja päällä. Se houkuttelee pölyttäjiä ja runsastuttaa maaperäeliöstöä. Kun kasvien, hyönteisten ja mikrobien lajikirjo kasvaa, myös tuhohyönteisten viholliset runsastuvat ja taudinaiheuttajille jää vähemmän tilaa.

FOOD-ohjelma tutkii pellon maanalaista ja maanpäällistä monimuotoisuutta - sekä pohtii aiheen kytkemistä ihmisten terveyteen

MULTA-hanke tutkii ja edistää ilmastonmuutosta hillitsevien, luonnon monimuotoisuutta ja maan kasvukuntoa parantavien eli regeneratiivisten hiiliviljelytoimenpiteiden käyttöönottoa. Tutkimus keskittyy maaperään. Hiiliviljelytoimenpiteinä ovat muun muassa minimimuokkaus, viljelyn monipuolistaminen, kerääjäkasvit ja paremmat laidunnuskäytännöt (2). Tutkimuksessa on mukana 100 Carbon Action -tilaa toteuttamassa käytännön toimenpiteitä (1e). Esimerkiksi Eliisa Malinin tilalla Vihdissä monipuolistetaan viljelykiertoa kerääjäkasvien avulla (3). Hiiliviljelyssä luonnon monimuotoisuus ei ole ainoastaan tavoite, vaan myös keino edistää hiilen sitoutumista. MULTA-hanke ja sen sisarhanke TWINWIN selvittävät kenttäkokeissa luonnon monimuotoisuuden vaikutusta hiilen varastoitumiseen.

JUST FOOD eli Reilu ruokamurros -hanke puolestaan tuottaa tietoa maanpäällisestä peltoluonnon monimuotoisuudesta. JUST FOOD -hankkeessa toteutetaan tänä kesänä laaja peltoeliöstön monimuotoisuuden kartoitus Etelä-Suomessa. Tutkimuksessa selvitetään rikkakasvilajistoa sekä pölyttäjähyönteisten ja tuholaisten luontaisina vihollisina toimivien petoselkärangattomien esiintymistä eri viljelykasveilla. Kyseessä on Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen mittava peltoeliöstön monimuotoisuustutkimus, jossa on mukana yhteensä 80 peltolohkoa yli 30 tilalta. Joukossa on myös Carbon Action -tiloja, kuten Eliisa Malinin tila, mikä tuo käytännön yhteistyötä hankkeiden välille. JUST FOOD -hanke tulee lisäämään merkittävästi tietoa peltojen rikkakasveista ja hyötyeliöistä sekä niiden monimuotoisuuteen vaikuttavista tekijöistä Suomessa. Kerättävän aineiston avulla maanpäällisen peltoluonnon monimuotoisuus ja viljelyekosysteemien toiminta voidaan tunnistaa ja huomioida päätöksenteossa nykyistä paremmin.

Luonnon monimuotoisuus edistää myös ihmisten terveyttä monipuolisen ruokavalion, terveellisen ympäristön ja mikrobiston monipuolistumisen kautta (1f). Leg4Life-hankkeen tavoitteena on lisätä kotimaisten palkokasvien viljelyä ja käyttöä ja saada samalla muutos kohti terveellisempää ja kestävämpää ruokajärjestelmää. Hankkeessa tutkitaan muun muassa palkokasvien käytön lisäämisen vaikutuksia ihmisen ravitsemukseen ja terveyteen sekä yksilö- että väestötasolla. Kasvipainotteisemman ruokavalion tiedetään olevan yhteydessä pienempään kroonisten sairauksien esiintyvyyteen, esimerkkeinä tyypin 2 diabetes, sydän- ja verisuonitaudit ja paksusuolisyöpä. Jatkossa aihetta olisi kiinnostavaa edelleen laajentaa: Miten pellon maanalainen ja -päällinen monimuotoisuus vaikuttaa kasvavaan kasviin, kuten sen ravintosisältöön ja mikrobistoon? Kuinka tämä vaikuttaa ihmisen terveyteen? Ekosysteemien ja ihmisen terveyden välisissä kytkennöissä on vielä paljon tutkittavaa. Kansainvälisesti aihetta on nostanut esille esimerkiksi EcoHealth-verkosto. MULTA-hankkeen intensiivitila Qvidja on mukana verkostossa tarjoten hyvän yhteyden kansainväliseen tutkimukseen.

FOOD-ohjelman hankkeet pyrkivät lisäämään yhteistyötä luonnon monimuotoisuuden tutkimuksessa. Osa yhteistyöstä voidaan toteuttaa hankkeiden resurssien puitteissa, osaan tarvittaisiin uutta rahoitusta. Yhdessä voimme entistä vahvemmin edistää luonnon monimuotoisuutta viljelyn avulla ja tuoda esille sen monia hyötyjä ympäristölle, viljelijöille, yhteiskunnalle ja ihmisten terveydelle. Osana tätä tavoitetta voimme tuoda luonnon monimuotoisuuden vahvemmin mukaan päätöksentekoon. Vähäinen tutkimustieto on toistaiseksi estänyt ottamasta huomioon luonnon monimuotoisuutta esimerkiksi ruoan elinkaariarvioinneissa. Hiililaskureita kehitetään kovaa vauhtia; milloin niiden rinnalle saadaan laskureita monimuotoisuusvaikutusten arviointiin? Entistä monimuotoisemmassa Suomessa viljelijälle voitaisiin maksaa paitsi ruoasta myös siitä, kuinka paljon hän varastoi hiiltä maaperään ja kuinka pölyttäjäystävällisiä hänen peltonsa ovat (1g). 

Lähteet:

1. Mattila H. (toim.). 2020. Elämän verkko: luonnon monimuotoisuutta edistämässä. 333 s. Gaudeamus. https://www.gaudeamus.fi/elamanverkko/

a) Kangas H.-L. & Lyytimäki J. Luontoa vaivaa viestintävaje. s. 233-247

b) Toivonen M. Luonnon palvelut lautasella. s. 52-67

c) Mattila T. Monimuotoisuus Kilpiän tilalla. s. 57-58

d) Helenius J. Ruoantuotanto koettelee luonnon monimuotoisuutta. s. 260-270

e) Höijer L. Carbon Action – pelto eläväksi. s. 80-81

f) Virtanen S. & Kuusipalo H. Biodiversiteetti, kestävyys ja terveys. s. 221-232

g) Mattila H. Jälkisanat: millainen olisi monimuotoisempi Suomi? s. 271-276

2. Mattila T., Joona J. & Regina K. 2020. MULTA policy brief: maatalousmaan hiilivaraston hoito vaatii viljelymenetelmien päivittämistä. https://carbonaction.org/wp-content/uploads/2020/03/STN-Multa-Policy-Brief-1.pdf

3. Malin E. 2020. Rohkean viljelijän jalanjäljillä. Blogi 27.4.2020. https://carbonaction.org/rohkean-viljelijan-jalanjaljilla/


Kirjoittajat:

Laura Höijer, vuorovaikutusvastaava, MULTA hanke
Marjaana Toivonen, tutkija, JUST FOOD hanke
Marjukka Lamminen, vuorovaikutusvastaava, Leg4Life hanke

Kohti kestävää, terveellistä ja ilmastoneutraalia ruokajärjestelmää (FOOD) -ohjelmassa etsitään ratkaisuja siihen, miten edetään kohti kestävää, terveellistä ja ilmastoneutraalia ruokajärjestelmää.

Leg4Life-hankkeen logo JUST FOOD -hankkeen logo
MULTA-hankkeen logo  
Viimeksi muokattu 20.5.2020
Seuraa meitä:
FacebookTwitterYoutubeLinkedInSlideShare
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
TIETOSUOJA »
YHTEYSTIEDOT JA LASKUTUS »
KYSYMYKSET JA PALAUTE »