Suomi - kokoaan suurempi kiertotalous

Suomi - kokoaan suurempi kiertotalous

Suomi voi olla kiertotalouden edelläkävijä, jos onnistumme tunnistamaan kiertotalouden esteet ja rakentamaan ennakkoluulottomasti uusia toimintatapoja eri toimialueilla. Strategisen tutkimuksen ohjelmilla ja niiden hankkeilla on tärkeä rooli tässä yhteiskehittämisessä.

Suomella on edellytyksiä viedä kiertotaloutta pidemmälle kuin mihin eduskunnan parhaillaan käsiteltävänä olevat EU:n kiertotalouspaketin säädösmuutokset velvoittavat. Keskeinen onnistumisen mittari on neitseellisen raaka-aineen tarpeen väheneminen, mikä helpottaa myös ilmastonmuutoksen ja vesistöjen saastumisen hillintää sekä luonnon monimuotoisuuden turvaamista.

Siirtyminen kiertotalouteen on järjestelmämuutos (https://www.ecowelfare.fi/), joka edellyttää julkisen ja yksityisen sektorin yhteistä kehittämistä, sääntöjen tai kannustimien luomista ja lisäarvon jakamista ketjun jokaiselle toimijalle sekä aktiivista kokeilua, jossa uusia malleja testataan ja arvioidaan kriittisesti. Euroopan unionin on juuri julkaissut päivitetyn kiertotalousohjelman, ja Suomi valmistelee parhaillaan kiertotalouden edistämisohjelmaa. Tutkimuksella on tärkeä rooli yhteiskehittämisessä.

Strategisen tutkimuksen huhtikuun uutiskirjeessä nostetaan esiin esimerkkejä ratkaisuista ja kehittämishankkeista, joiden avulla muutoksia voidaan toteuttaa. Tämän ohjelmajohtajiemme koostaman johdantojutun alta löytyy laaja lukupaketti hankkeiden tekemästä monipuolisesta kiertotalouteen liittyvästä tutkimuksesta.

Katso koko uutiskirje tästä.
Strategisen tutkimuksen uutiskirjeen voi tilata omaan sähköpostilaatikkoon tästä!

Onnistunut kiertotalous edistää ekologista kestävyyttä samalla kun se huomioi pidemmän aikavälin taloudelliset, ekologiset ja sosiaaliset vaikutukset eri sidosryhmien näkökulmasta. Kiertotalouden edellytys on usein tuotteen, pakkauksen tai palvelun uudelleen suunnittelu. Yksi esimerkki on tavaroiden osittainen korvaaminen palveluilla, mikä voi edellyttää lainsäädännön muutoksia jakamistalouden mahdollistamiseksi. Vaikkapa liikenteen päästöjen vähentämiseksi voidaan kokeilla auton käytön ostamista palveluna.

Monet nykyratkaisut ovat syntyneet tilanteessa, jossa fossiilisten raaka-aineiden kulutukseen ei kiinnitetty huomiota ja jossa kierrätystä ei tarvinnut ajatella. Tämä on heijastunut erityisesti pakkauksiin, mutta myös tuotteisiin, joiden materiaalivalinnat ja -yhdistelmät ovat vaikeuttaneet kierrätykseen perustuvien liiketoimintamallien kehittämistä. Neitseelliset raaka-aineet ja niihin perustuvat tuotteet ovat usein halvempia kuin korjaaminen ja materiaalien uudelleen käyttö, ja kierrätysmateriaalien markkinat voivat puuttua.

Kierrätys on olennainen osa kiertotaloutta. Alun perin se keskittyi rajattuihin tuoteryhmiin, kuten paperiin ja tai pantillisiin pulloihin, mutta on asteittain laajentunut koskemaan koko taloutta. Jätesääntelyn hierarkian mukaan ensisijaisesti tulisi vähentää syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta, ja sen jälkeen tukea uudelleenkäyttöä tai kierrätystä. Kiertotaloudessa kaatopaikkojen tarpeen tulisi olla pieni, mutta tähän ei tulisi päästä jätteenpoltolla, joka on monessa maassa ollut helppo ja houkutteleva ratkaisu. Jätteenpoltto tuhlaa materiaalia lisäten neitseellisen raaka-aineen tarvetta, ja tuottaa usein haitallisia päästöjä.

Globaalissa taloudessa kiertotalous ei voi rajoittua kotimaiseen kierrätykseen eikä tukeutua globaaleihin säädöksiin. Tuottajalla on vastuu siitä, että tuotteen suunnittelu luo kiertotaloudelle edellytykset. Esimerkiksi suomalaisen yrityksen tuote, jota valmistetaan Kaukoidässä ja viedään lukemattomiin maihin, edustaa kiertotaloutta vain, jos tuote on korjattavissa, uudelleenkäytettävissä ja kierrätettävissä erilaisissa olosuhteissa ja eri maissa, ja sen kierrätys on houkuttelevaa. Tämä edellyttää tuottajilta standardoitua raportointia materiaaleista ja turvallisesti kierrätettävien materiaaliyhdistelmien käyttämistä. Panttimaksut tai muut kannustimet käytetyn tuotteen palautumiseksi uudelleen käyttöön, tai tuottajan tai palveluntarjoajan korjattavaksi tai materiaaliksi, voivat edistää kiertotaloutta. Vastaavasti suomalaisen yrityksen tuodessa tuotteita Suomeen, yrityksen tulee osallistua kierrätysjärjestelmän luomiseen.

EU:n kiertotalouspakettiin sisältyi alun perin 54 eri toimenpidekokonaisuutta, jotka liittyivät muun muassa tuotantoon, kulutukseen, jätehuoltoon ja kierrätysmateriaalien markkinoihin. Komission oman arvion mukaan toimenpiteet ovat toteutuneet [1]. Työ kuitenkin jatkuu, koska emme vielä elä kiertotaloudessa. Työtä riittää muun muassa toimitusketjujen kierrätettävyyden ja kierrätysmateriaalien käytön kannustamisessa. EU:n mittareilla Suomi on korkeintaan keskitason kiertotalouden edistäjä [2], esimerkiksi muovin kierrätys on EU:ssa tasolla 41 %, Suomessa vain 27 %. Kotitalousjätteen määrässäkin Suomi on EU:n keskiarvoa jäljessä: kotitalousjätettä syntyy EU:ssa vuositasolla keskimäärin 492 kg/henkilö, kun Suomessa vastaava luku on 551 kg/henkilö. Esimerkillisiä ratkaisuja Suomesta löytyy muun muassa paperin ja pahvin kierrätyksessä, ja myös elektroniikkaromussa Suomi on EU:n keskiarvoa edellä 48 % kierrätysasteella, kun EU:n vastaava luku on 39 %.

Kiertotalouteen siirtyminen edellyttää esteiden tunnistamista ja uusien ratkaisujen kehittämistä. Osa ratkaisuista on verrattain nopeasti toteutettavissa ja monistettavissa maailmanlaajuisesti, toiset ratkaisut puolestaan vaativat pitkäjänteistä työtä globaalien logistiikka- ja tuotantojärjestelmien kehittämiseksi. Strategisen tutkimuksen neuvoston tutkimushankkeissa pyritään tunnistamaan niin esteitä kuin ajureita ja kehittämään uusia ratkaisuja kiertotalouteen. Tutkimus voi edesauttaa tärkeiden innovaatioiden syntymistä ja kiertotalouden kehittymistä ylipäätään nostamalla esiin poliittisia ja liiketaloudellisia ratkaisuja niin Suomessa kuin globaalisti.

Kirjoittajat:

Strategisen tutkimuksen ohjelmajohtajat

Mikael Hildén, Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi, PIHI -ohjelma
Minna Lammi, Kulttuuri teknologisoituvassa yhteiskunnassa, CULT -ohjelma
Kaisa Korhonen-Kurki, Muuttuvat hallinnan tavat ja aktiivinen kansalaisuus, CITIZEN; Sopeutuminen kestävän kasvun edellytyksenä ADAPT; Kestävän kasvun avaimet, GROWTH
Helena Kahiluoto, Kohti kestävää, terveellistä ja ilmastoneutraalia ruokajärjestelmää, FOOD; Julkisen vallan muuttuva rooli ja yhteiskunnan ohjaamisen mahdollisuudet, STEER

[1] EU 2019. Commission Staff Working Document Accompanying the Document Report from the Commission to the European Parliament, the Council, the European Economic and Social Committee and the Committee of the Regions on the implementation of the Circular Economy Action Plan. SWD(2019) 90 final

[2] https://ec.europa.eu/eurostat/web/circular-economy/indicators/monitoring-framework

 

Strategisen tutkimuksen hankkeet tutkivat kiertotaloutta monesta näkökulmasta

Strategisen tutkimuksen hankkeet kehittävät ratkaisuja ja toteuttavat korkeatasoista, vaikuttavaa ja vuorovaikutteista tutkimusta kiertotaloudesta. Alta löytyy linkkien kautta runsas tietopaketti hankkeiden tutkimuksesta ja ratkaisuehdotuksia siitä, miten Suomesta saadaan kiertotalouden edelläkävijä.

 

Viimeksi muokattu 22.5.2020
Seuraa meitä:
FacebookTwitterYoutubeLinkedInSlideShare
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
TIETOSUOJA »
YHTEYSTIEDOT JA LASKUTUS »
KYSYMYKSET JA PALAUTE »