SAPEA 13.11.2019

Helsingissä pohdittiin 13.11.2019 eurooppalaisen tiedeneuvonannon tulevaisuutta

Suomalaisen Tiedeakatemian Tiedeneuvonantohankkeen (Science Advisory Mechanism of Finland SoFI) ja Science Advice for Policy by European Academies (SAPEA) johdolla järjestettiin 13.11.2019 Helsingissä eurooppalaisen ja suomalaisen tiedeneuvonannon tulevaisuutta käsitellyt konferenssi The future of science advice in Europe. Suomen Akatemia ja erityisesti sen strategisen tutkimuksen vastuualue osallistuivat päivän suunnitteluun ja toteutukseen. Tutkimuksen ja yhteiskunnallisen päätöksenteon sovittaminen toisiinsa askaruttaa nyt kaikkialla Euroopassa. Suomalaisen tiedeyhteisön toimet yhteyden kehittämiseksi ovat vahvoja ja kansainvälisesti katsottuna poikkeuksellisiakin. Siksi kokemukset suomalaisista tavoista kehittää tiedeneuvonannon kenttää kiinnostivat kansainvälistä yleisöä. 

SAPEA konferenssin yleisöä

Akatemian pääjohtaja Heikki Mannila osallistui tilaisuuden pääpaneeliin ja toi vahvasti esiin strategisen tutkimuksen merkityksen tutkimusta ja yhteiskunnallisia toimijoita yhteen saattavana rahoitusmuotona. Toimintatapa on kansainvälisestikin ainutlaatuinen, sillä tavallisesti poliittiset toimijat mieluumminkin pyytävät tiedeneuvonantoa parhaiksi koetuilta tahoilta, kun taas strategisen tutkimuksen rahoitusmuodossa sekä tiedeneuvonantoa toteuttavien henkilöiden että heidän aihepiiriensä valinta on vahvasti tiedeyhteisön omissa käsissä. Vaikka valtioneuvosto määrittääkin vuosittain teeman, jonka käsittelyyn rahoitusta ohjataan, kaikille tutkijoille vapaa haku, rahoituspäätösten perustuminen vertaisarviointiin ja strategisen tutkimuksen neuvoston itsenäisyys rahoitusten päättäjänä korostavat tieteentekijöiden asemaa rahoituksen suuntaamisessa. Poliitikko ei saa välttämättä neuvoja haluamaltaan tutkijalta, vaan tiedeyhteisön jäsenten parhaimmaksi kokemilta hankkeilta.

Kuten pääpaneeliin osallistunut Suomen ympäristökeskuksen pääjohtaja Lea Kauppi totesi, tutkimuslaitosuudistus ja siihen liittynyt uusien tutkimuksen rahoitusmuotojen avaaminen oli suuri muutos. Uudet rahoitusmuodot (strateginen tutkimus ja valtioneuvoston tutkimus ja selvitystoiminta, VN TEAS) ovat kuitenkin jo muutamassa vuodessa osoittaneet tärkeytensä sekä tiedeyhteisölle että yhteiskunnalle ylipäätänsä.

Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen vastuualue järjesti yhteistyössä valtioneuvoston kanslian kanssa myös työpajan ”Science advice as a team sport: new practices and skills for collaboration”. Työpajan tavoitteena oli pohtia sitä, miten voidaan tunnistaa kompleksisia yhteiskunnallisia haasteita, millaisia olisivat parhaat käytänteet tutkijoiden ja päätöksentekijöiden yhteistyössä ja miten löytää kussakin tilanteessa sopivimmat yhteistyökumppanit. Työpajassa Sitran ennakointitoiminnan strategia-asiantuntija Eeva Hellström  esitteli tuoreen Sitran työpaperin ”Tiedonkäytön tulevaisuus yhteiskunnallisessa päätöksenteossa”, jonka kirjoittamisessa olivat mukana myös  Hannu-Pekka Ikäheimo Sitrasta sekä tiedeasiantuntijat Jyrki Hakapää, Joona Lehtomäki ja Milja Saari strategisen tutkimuksen vastuualueelta Suomen Akatemiasta.

Hellström painotti tarvetta pysähtyä ongelman ääreen ja pohtia, onko kyseessä selkeä vai moniulotteinen tietoperusta ja ovatko yhteiskunnallisen ongelman ratkaisemiseen liittyvät tavoitteet selkeät ja jaetut vai eriävät ja epäselvät. Mitä kompleksisemmista ongelmista on kyse, sitä enemmän tarvitaan eri toimijoita osallistavaa lähestymistapaa, sen keinoja ja taitoja näiden hyödyntämiseen. Verrattain selkeärajaisten ongelmien yhteydessä voi riittää tiedon välittäminen sen hyödyntäjälle. Osallistavan ja välittävän välimaastoon asettuu kytkevä lähestymistapa tiedon käyttöön, jossa tuodaan erilaisia tietoja, näkemyksiä ja osaamisia yhteen ja pyritään rakentamaan siltoja näiden välille.

Tiedeasiantuntija Antti Pelkonen valtioneuvoston kanslian Strategiaosastolta hahmotteli alustuksessaan suomalaisen tiedeneuvonannon kenttää. Suomessa tiedeneuvonantoon osallistuu monta erilaista toimijaa. Strateginen tutkimus ja VN TEAS ovat kaksi rahoitusinstrumenttia, joiden tehtävänä on nimenomaisesti tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi. Pelkosen mukaan tiedeneuvonanto on parhaimmillaan kaksisuuntainen prosessi, jossa sekä tutkijat että päätöksentekijät oppivat toisiltaan ja rakentavat ymmärrystä toistensa toiminnasta.

Suomalaisen tiedeneuvonannon ekosysteemi
Antti Pelkonen & Jaakko Kuosmanen: Suomalaisen tiedeneuvonannon ekosysteemi

Työpajaosuudessa osallistujia keskustelutti erityisesti kysymys siitä, miten tutkijoita voitaisiin paremmin tukea yhteiskunnallisesti merkityksellisen tutkimuksen toteuttamisessa. Työpajassa pohdittiin, miten Suomessakin voitaisiin arvostaa esimerkiksi ministeriöiden päätöksentekoa tukemaan kirjoitettuja selvityksiä ja raportteja huomattavasti nykyistä enemmän, jolloin niiden laatiminen olisi plussaa tutkijanuralla eikä aikaa pois arvostetumpien kansainvälisten vertaisarvioitujen artikkelien kirjoittamiselta. Työpajassa todettiin, että nykyisellään kannusteet eivät ole tutkijoille riittävät. Lisäksi työpajassa keskusteltiin siitä, miten yhteiskunnallisesti relevantin tutkimuksen ja vaikuttaviksi havaittujen kokeilujen ja interventioiden jälkeen tulisi olla olemassa toimeenpanotutkimuksellinen rahoitusinstrumentti. Se mahdollistaisi tutkimustuloksina syntyneiden innovaatioiden skaalaamiseen alkuperäistä tutkimusasetelmaa laajempaan käyttöön ja  mahdollistaisi tutkimustulosten yhteiskunnallista vaikuttavuutta pidemmällä aikajänteellä.

Konferenssin teeman huomioiden on ensiarvoisen tärkeää, että myös konferenssi itse tavoittaisi mahdollisimman hyvin eri sidosryhmät. Tämän johdosta konferenssin järjestelyjä, sanomaa ja saavutettavuutta arvioimaan oli nimetty nelihenkinen ryhmä (ns. kansalaisyhteiskunnan tarkkailijat, ”Civil Society Auditors”), joka antoi palautetta tilaisuuden aikana sekä sen lopuksi. Ryhmä kiitti järjestäjiä asian huomioimisesta, mutta myös totesi, että vielä on varaa parantaa. Kansalaisyhteiskunnan jäsenten tulisi olla mukana tiedeneuvonnon alkumetreiltä asti, ei vain lopussa hyväksymässä jo muodostetut neuvot. Lisäksi sekä päättäjien (ts. tiedeneuvonannon vastaanottajat) että tiedeviestinnän ammattilaisten tulisi osallistua alusta alkaen kun tiedeneuvoja yhteiskehitetään.

Strategisen tutkimuksen englanninkieliset ratkaisukortit

Strategisen tutkimuksen englanninkielinen versio Ratkaisukorteista on ilmestynyt! Tutustu uuteen pakkaan tästä.

 

Lisälukemista jutun aiheisiin liittyen:

Joint Research Centerin raportti Understanding Our Political Nature

SAPEA:n raportti Making sense of science under conditions of complexity and uncertainty

Euroopan komission tiedeneuvonantojärjestelmän (SAM) seitsenhenkisen johtavan tieteellisen neuvonantoryhmän tuore julkaisu Science Advice to European Policy in a Complex World

 

Teksti: Strategisen tutkimuksen vastuualueen tiedeasiantuntijat Milja Saari, Jyrki Hakapää, Joona Lehtomäki, Krista Nuutinen ja Pilvi Toppinen

Konferenssin kuvat: Tomi Setälä

Viimeksi muokattu 28.11.2019
Seuraa meitä:
FacebookTwitterYoutubeLinkedInSlideShare
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
TIETOSUOJA »
YHTEYSTIEDOT JA LASKUTUS »
KYSYMYKSET JA PALAUTE »