ROSE seminaari 11.9.

Valaisevia tutkimustuloksia ja tulevaisuudennäkymiä ROSE-seminaarissa 11.9.2019

     
ville tuuli Seminaarikuulumisia kertovat ROSE-konsortion johtaja Ville Kyrki (Aalto-yliopisto) ja tutkija Tuuli Turja (Tampereen yliopisto)  

ROSE-konsortion tutkimusseminaariin Robotit ja hyvinvointipalveluiden tulevaisuus kutsuttiin laajasti hyvinvointialan toimijoita, vaikuttajia ja päättäjiä. Tutkimuksen ja poliittisen päätöksenteon yhdistävä seminaari houkutteli Laurea AMK:uun Espooseen 70 osallistujaa. Seminaarissa kuultiin omia ja vierailevia tutkijoita, ja päivän kruunasi paneelikeskustelu, jossa jokseenkin provokatiivisesta kysymyksenasettelusta huolimatta oli havaittavissa huomattava konsensus eri toimijoiden välillä: Robotteja tarvitaan apuvoimaksi hoivaan, kun väestö ikääntyy ja henkilöresurssien lisääminen ei riitä.

Yhteistyö teknologisten ratkaisujen kanssa 

Avaussanoissaan erityisasiantuntija Jukka Lähesmaa sosiaali- ja terveysministeriöstä kuvaili tilanteen, jossa uutta teknologiaa kehitellään, mutta haasteena on tunnistaa ne mahdollisuudet ja rahoittaa ne ratkaisut, jotka ovat parhaimpia yksilölliseen tilanteeseen nähden. Kun uutta teknologiaa tuodaan hyvinvointipalveluihin, tavoitteena pitäisi olla tuottaa todellista vaikuttavuutta. Lähtökohta on uudistaa hyvinvointipalveluita teknologiaratkaisujen tarjoamat mahdollisuudet huomioiden.

Japani panostaa hoiva-alan robotisaatioon

Tohtori Kentaro Watanabe on teknologiseen muutokseen ja hoivatyöntekijöihin keskittyvä senioritason tutkija AIST-instituutista Tokiosta. Watanabe kuvaili Japanin ikädemografista tilannetta sellaiseksi, joka vaatii nopeita ratkaisuja, jotta ikäihmisten hyvä hoiva voitaisiin varmistaa. Uuden teknologian lisäksi hoivavajetta voidaan täydentää sekä maahanmuuttajaperäisen että perheen sisäisen huolenpidon lisäämisellä. Japaniin onkin arvioitu saatavan 50 000 hoitotyöntekijää muista maista seuraavan viiden vuoden sisällä. Tarve lisäkäsille tai toiminnan tehostamiselle olisi kuitenkin tätäkin suurempi ja lisäksi maahanmuuttajahoitajat ovat resurssi, joka vaatii paljon panostusta, kielen opetusta ja muuta lisäkoulutusta, ennen kuin hyötyjä päästään laskemaan. Omaishoidossa on sen sijaan nykyisin se ongelma, että vanhukset hoitavat vanhuksia. Voidaankin todeta Suomen tilanteet vastaaviksi kuin Japanissa.

Japanin valtio tukee hyvinvointipalveluihin tarkoitettujen robottien kehittelyä huomattavalla volyymillä. Erityistä huomiota ovat saaneet ikäihmisten avustaminen kuljettamisen, liikkumisen, kylpyhuoneessa käymisen ja kommunikoinnin tehtävissä. Watanabe tutkii sosiokulttuurisia esteitä (eng. barriers), jotka estävät tai hidastavat robottien hyödyntämistä hoivakontekstissa.

Robottitutkimus on yrityksiä, erehdyksiä ja lopulta onnistumisia

Terveiset Hollannista toi tohtori Meralda Slager, joka toimii terveystieteiden koulutuspäällikkönä ja senioritutkijana korkeakoulussa Hague University of Applied Sciences. Hän esitteli hoivarobottikokeiluja, joissa oli käytetty sosiaalista robottia ja etäläsnäolorobottia. Robottien kehittäjien ja käyttäjien näkemyksissä oli havaittu suuria eroja muun muassa riittävän toimintavarmuuden suhteen. Käyttäjät olivat pettyneitä kokeiluihin, jotka olivat kehittäjien mielestä onnistumisia. Tämä kuvaa osaltaan teknologian nykytilaa, monissa sovelluksissa teknologian kypsyys ei vielä täytä loppukäyttäjien tarpeita. Kokeiluja kuitenkin tarvitaan, koska yritysten ja erehdysten kautta on mahdollista edetä kohti onnistumisia.

ROSE TALK

ROSE-tutkijat esittelivät tapahtumassa uusia tutkimustuloksia esimerkiksi siitä, kuinka hoiva- ja apteekkirobotiikka muuttavat työtä ja palveluiden ekosysteemiä. Tutkijapuheenvuorojen aluksi konsortion johtaja Ville Kyrki esitteli monitieteellisen tutkimuksen yhteiseksi tavoitteeksi sen, että selvitetään ne ehdot, joiden mukaan robotteja voidaan hyödyntää hyvinvointipalveluissa. Teknologiana robotit erottautuvat muusta uudesta teknologiasta sosiaalisella läsnäolollaan ja toimijuudellaan sekä fyysisellä ympäristöön vaikuttamisellaan. ROSE on painottanut huomattavasti robotisaation yhteiskunnallista merkitystä, ja Kyrki nosti monitieteellisen ja monimetodisen tutkimuksen metatason yhdistämisen yhdeksi hankkeen ehdottomista kärjistä.

Paneelikeskustelu: Mitä päättäjien pitäisi tehdä nyt koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämisen näkökulmasta?

Tulevaisuuden toimiin orientoitu paneelimme koostui neljästä alansa huippuasiantuntijasta. Mukana olivat Sipoon kunnanjohtaja Mikael Grannas, Evondosin viestintäjohtaja Leena Manner, SuPer-liiton Elina Ottela ja Ikäinstituutin johtaja Päivi Topo. Paneelia johti Nicholas Andersson, joka johdatteli panelistit koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämisen aiheisiin.

Grannaksen lanseeraama käsite ”Certified by mummo” sai runsaasti kannatusta muilta osallistujilta. Sipoossa on näyttöä, että teknologialla voidaan yhtenä keinona tukea kotona asumista ja tämän avulla teknologian kustannuksia voidaan perustella. Tutkittua tietoa kustannusvaikutuksista on kuitenkin huonosti saatavilla, koska tutkimuksia on haastava tehdä, vaikka tieto olisi arvokasta.

Helppokäyttöisyyden lisäksi myös perehdyttämisellä nähtiin olevan tärkeä rooli hyötyjen sekä hyväksynnän saavuttamisessa. Tähän liittyen tarvitaan enemmän altistuksia uudelle teknologialle esimerkiksi osana koulutusta.

Suurin potentiaali nähtiin olevan erityisesti rajoitetun tehtävän laitteilla, kuten lääkeannosteluroboteilla, sekä näiden lisäksi myös ihmisten välisen vuorovaikutuksen tukena. Rajoitettujen laitteiden vaikutusten tutkiminen on myös suoraviivaisempaa verrattuna monimutkaisempiin ja monikäyttöisempiin laitteisiin ja siten niiden potentiaalin arviointi on helpompaa. Lisää tutkimusta ja käyttöönottokokeiluja tarvitaan kuitenkin kipeästi.

Kirjoittajien kuvat: Anni Hanén ja Toni Häkkinen

Robotit ja hyvinvointipalvelujen tulevaisuus (ROSE) on strategisen tutkimuksen neuvoston Teknologiamurrokset ja muuttuvat instituutiot (TECH) -ohjelman hanke vuosina 2015-2021.

http://roseproject.aalto.fi/fi/

ROSE

 

 

 

Viimeksi muokattu 17.10.2019
Seuraa meitä:
FacebookTwitterYoutubeLinkedInSlideShare
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
TIETOSUOJA »
YHTEYSTIEDOT JA LASKUTUS »
KYSYMYKSET JA PALAUTE »