Reilu ruokamurros vaatii tuekseen tutkimustietoa

Reilu ruokamurros vaatii tuekseen tutkimustietoa

Ruokajärjestelmämme on muutoksen tarpeessa, mutta muutoksen vaikutuksista ei juurikaan ole tietoa. Esille nousevat etenkin oikeudenmukaisuuskysymykset samalla, kun osa ruoka-alan toimijoista kokee turhaa syyllistämistä, kuten JUST-FOOD -hankkeen tutkijat Maaseudun Tulevaisuudessa kirjoittavat.

STN FOOD -ohjelmasta kesällä 2019 rahoituksen saanut Reilu ruokamurros (JUST-FOOD) -hanke on lähtenyt liikkeelle eriarvoisuuksien ja epäoikeudenmukaisuuksien tunnistamisesta ruokajärjestelmän murroksessa. Oikeudenmukaisuuskysymysten parempi tunnistaminen vahvistaa niiden painoarvoa poliittisessa päätöksenteossa ja valittaessa ohjauskeinoja, joilla ruoka-alaa suunnataan kestävämmäksi. Perustava kysymys kuuluu: Miten ruokajärjestelmästä tehdään reilu? JUST-FOOD -hanke haluaa alusta lähtien osallistaa yhteiskunnan toimijoita tähän määrittelytyöhön.

JUST-FOOD Huolet ja arvot

Hankkeen ensimmäinen sidosryhmätilaisuus järjestettiin Helsingissä 8.10.2019. Ruoka-alan toimijoita oli kutsuttu mukaan laajasti ja paikalla olikin lähes 80 osallistujaa hallinnosta, yritysmaailmasta, järjestöistä ja tutkimuksesta. Mukana olivat myös hankkeen suomalaiset tutkimuskumppanit, joiden kanssa toteutetaan käytännön kokeiluja ruokajärjestelmän kestävyyden edistämiseksi ja etsitään keinoja edistää reilua murrosta suoraan käytännön toimissa. Tähän joukkoon kuuluu ruokapalvelutuottajia, yhteisömaatalouden toimijoita sekä Valion maidontuottajia.

Ruokajärjestelmän murros koskettaa kaikkia, unohtamatta yhteiskunnassa heikoimmassa asemassa olevia. Jotta kaikkien ääni saadaan kuuluville, JUST-FOOD tulee panostamaan myös haavoittuvimpien ryhmien osallistamiseen.

Sidosryhmätapaamisen tavoitteena oli tunnistaa ruokamurrokseen liittyviä kipukohtia sekä kartoittaa tutkimustarpeita, joihin hankkeessa voitaisiin vastata. Avaamalla tutkimuskysymykset keskustelulle haluttiin saada selville myös, miltä oikeudenmukainen ruokamurros ruoka-alan toimijoiden näkökulmasta näyttää.

Ryhmätöissä pohdittiin, mitä oikeudenmukaisuus ruokajärjestelmässä tarkoittaa. Jokainen ryhmä kartoitti paitsi ruokamurrokseen liittyviä huolia, myös arvokkaita asioita, joiden suotaisiin säilyvän muuttuvassa ruokajärjestelmässämme. Aiheet avattiin moniääniselle avoimelle keskustelulle. Lopuksi pohdittiin, millaista tutkimusta ja tietoa huolien ratkomiseksi tai arvokkaiden asioiden säilyttämiseksi tarvittaisiin.

Sidosryhmiltä paljon tutkimustarpeita

Tutkimustarpeita identifioitiin runsaasti. Tärkeäksi tutkimustarpeeksi tunnistettiin luotettavien ja vertailukelpoisten kestävyyden mittareiden ja kriteereiden laatiminen. Niiden kehittämiseen tarvitaan lisätietoa muun muassa eri ruokavalioiden ja tuotantotapojen ympäristövaikutuksista, ravitsemuksesta, kannattavuudesta, jätevirroista, hävikistä ja tuotannon sivuvirtojen hyödyntämisestä. 

Mittareiden toivottiin tuovan maanviljelijöille käytännön työkaluja oman toimintansa kehittämiseen, mutta mittareiden luotettavuus ja kansainvälinen vertailukelpoisuus nähtiin myös keskeisenä ruokajärjestelmän oikeudenmukaisuutta lisäävänä tekijänä. Mittareiden avulla myös kuluttajat ja päättäjät saavat lisää tietoa kestävien valintojen tueksi. Uusien mittareiden kehittämisen lisäksi tutkimuksen tehtävänä on pohtia, miten oikeudenmukaisuuskysymykset voitaisiin sisällyttää olemassa oleviin mittareihin ja kriteeristöihin.

Kuluttajien rooli nähtiin suurena: lisää tietoa tarvitaan muutosten esteistä ja vauhdittajista kuluttajien käyttäytymisessä. Ratkaisujen tueksi tarvitaan kulttuurista ymmärrystä ruuan moninaisista merkityksistä ja ruuanlaittoon liittyvästä osaamisesta. Näiden lisäksi tutkimustarpeeksi tunnistettiin nykyisten tutkimusten väliinputoajat: lapset, nuoret ja vanhukset. Aikuisväestöön keskittyvän kuluttajatutkimuksen lisäksi olisi tärkeää huomioida eri ikäluokkien erityistarpeet ruokamurroksessa.

Tämän lisäksi tunnistettiin, että eri sosio-ekonomisilla ryhmillä on erilaisia haasteita siirtymisessä ympäristön ja terveyden kannalta kestävämpään ruokavalioon. Entä millä keinoilla kulutuksen muutosta ohjattaisiin oikeudenmukaisesti? Tutkimusta toivottiin esimerkiksi verotukseen perustuvien ohjauskeinojen vaikutuksista heikossa asemassa oleviin kuluttajaryhmiin.

Lasten ja nuorten syömisen nähtiin lisäksi olevan avainasemassa tulevaisuuden ruokavalioiden ymmärtämisessä. Mitä nuoret kuluttajat syövät nyt ja mitä he haluavat tulevaisuudessa syödä? Myös alueellisten erojen ymmärtämiseen toivottiin lisää tutkimusta: miten esimerkiksi julkisten ruokapalveluiden suunnittelussa pitäisi ottaa huomioon kuluttajakäyttäytymisen maantieteelliset erot?

Myös reilua ruokamurrosta tukevien ohjauskeinojen toimivuudesta toivottiin lisää tutkimusta. Tärkeää on erityisesti oikeudenmukaisuutta tukevien politiikkakeinojen tunnistaminen: miten parhaiten tuetaan oikeudenmukaista siirtymää nykyistä kestävämpään tuotantoon? Tämän tueksi tarvitaan lisää ymmärrystä myös maanviljelijöiden muutosvalmiudesta ja maatalouden kulttuurisista merkityksistä. Kokonaiskestävyyden käsitteen määrittely ja jo aiemmin mainitut kestävyyden mittarit ovat tässä työssä avainasemassa. 

Vastausta kaivattiin myös siihen, millä keinoilla voidaan tukea nykyistä rakentavampaa ja ratkaisukeskeisempää globaalia dialogia ruokajärjestelmän kestävyysmurroksessa. Suomalaisen ruokamurroksen vaikutukset on siis osattava yhdistää myös laajempaan yhteyteen.

 Lonkila  Savikurki

Annika Lonkila toimii kestävien ruokajärjestelmien tutkijana Suomen ympäristökeskuksessa, joka koordinoi JUST-FOOD -hanketta.

Anni Savikurki pohtii ruokaturvaa ja kestäviä ruokajärjestelmiä e2 Tutkimuksessa, joka vastaa JUST-FOOD -hankkeen yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta.

 

JUST-FOOD -hanke

Suomen Ympäristökeskuksen johtamassa JUST-FOOD poikkitieteellisessä konsortiossa ovat myös mukana Jyväskylän yliopisto, e2 Tutkimus, Luonnonvarakeskus, Bernin yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Seuraa Twitterissä @justfood_stn / www.justfood.fi avataan pian

JUST-FOOD -hanke strategisen tutkimuksen verkkosvuilla.

Kirjoittajien kuvat: Marko Mäkinen

 

JUST-FOOD logo

Viimeksi muokattu 24.10.2019
Seuraa meitä:
FacebookTwitterYoutubeLinkedInSlideShare
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
TIETOSUOJA »
YHTEYSTIEDOT JA LASKUTUS »
KYSYMYKSET JA PALAUTE »