FinnSight-ennakointifoorumissa pohdittiin ihmisen roolia tulevaisuudessa

FinnSight-ennakointifoorumissa pohdittiin ihmisen roolia tulevaisuudessa

Ihmisen ja teknologisen kehityksen suhde on vuorovaikutteinen. Inhimillinen toiminta, kulttuuri ja arvot motivoivat teknologista kehitystä määrittäen sitä, mitä teknologialla tavoitellaan. Toisaalta teknologian tuomat hyödyt riippuvat paljolti siitä, miten ja minkälaisessa kulttuurisessa ympäristössä ihmiset teknologioita käyttävät. Teknologian kehitys myös muuttaa ihmisten toimintaa.

FinnSight ennakointifoorumissa pohdittiin tänä vuonna Entä jos? -otsikon alla tulevaisuuden nousevia ilmiöitä ja vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia siitä, minne Eurooppa on menossa, mitä teknologioita kestävä kehitys on tuomassa tullessaan, millaisia kilpailukykytekijöitä meillä on ja miten ihmiset kaiken tämän keskellä toimivat. Vuosittainen tapahtuma on osa kansallisen ennakointiverkoston toimintaa, ja sen järjestävät yhteistyössä Business Finland, Sitra, valtioneuvoston kanslia, Suomen Akatemia, TEM, OKM ja Opetushallitus.

Ennakointifoorumissa järjestettiin neljä työpajaa, joista Ihminen – tulevaisuuden villi kortti?  -työpajassa pohdittiin learning café -menetelmällä ja kuvakorttien avulla kolmea teemaa: hoivan digitalisoitumista, eettistä tiedonkeruuta sekä ihmistä päätöksentekijänä. Pohdintoihin osallistujia johdattelivat strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman, syksyllä 2019 aloittaneen Kulttuuri teknologisoituvassa yhteiskunnassa (CULT) -ohjelman hankkeiden tutkijat. Yhdessä pohdittiin esimerkiksi sitä, mitkä yllä mainituista teemoista ovat mahdollisuuksia, mitkä taas uhkia ihmiselle tulevaisuudessa. Työpaja on osa hankkeiden tutkimusprosessia ja tuloksia hyödynnetään tutkimustyössä. 

Tulosten kirjaajana Eija Seppänen / DigiConsumers

Hoivan digitalisoituminen

Lisääntynyt robotisaatio, sähköinen asiointi ja hoivapalveluiden teknillistyminen. Millainen vaikutus näillä on ihmisyyteen ja ihmisten väliseen kanssakäymiseen?

Mahdollisuuksien ikkuna:  Aikaa aidoille kohtaamisille  

Terveystiedon kerääminen mahdollistaa hyvinvointia lisäävät ratkaisut. Organisaatioiden data saadaan aiempaa laajemmin saataville. Avoin data parantaa demokratiaa ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä sekä mahdollistaa uusia bisnesmalleja.  

Kehittynyt teknologia mahdollistaa tehokkaan, tasapuolisen ja halvan tavan hoitaa ja parantaa sairauksia. Hoivan laatu ja teho paranee. Parhaimmillaan teknologiset apuvälineet ja ratkaisut vapauttavat työntekijöiltä aikaa ”soittohetkiin” ja aitoon vuorovaikutukseen. Inhimillisten kohtaamisten syventäminen on mahdollista.

Hoitoon ei tarvitse mennä tutkittavaksi, vaan kaikki mittaaminen ja tutkiminen tapahtuu kotona. Sensorit ovat kiinni arjen esineissä. Itsenäisyys ja yksityisyys lisääntyvät; apua ja tukea saa tarpeeseen. VR:ää eli lisättyä todellisuutta voi käyttää hoitotyön ja mm. saattohoidon apuvälineenä.

Fokuksen voi siirtää ennakoivaan terveydenhoitoon. Data voi ennustaa jotain, mitä itsekään ei tiedä. Virtuaaliympäristöt ja tekoälyn voi valjastaa hoivan ja terapian tueksi.

Teknologia mahdollistaa itsenäisen ihmisarvoisen vanhuuden. Se mahdollistaa asumisen pitempään kotona. Hyvä esimerkki on Tänään kotona -hanke, joka lahjoittaa tuhat tablettia kulttuuripalveluja kotona asuville ikääntyneille. Asioinnin helppous madaltaa kynnystä hakeutua hoitoon.

 Uhkien ikkuna:  Virheet, lokerointi, kylmyys

Kenen ehdoilla teknologiaa kehitetään ja otetaan käyttöön? Mennäänkö kustannushyödyt ja tehokkuus edellä vai mennäänkö ihmisten omat tarpeet ja toiveet edellä? Esimerkiksi vanhusten tai 12–18-vuotiaiden nuorten palvelut Kanta.fi:ssä.  

Kyse on myös hyvin henkilökohtaisesta datasta. Miten voidaan luottaa, että data on varmasti tallessa? Ja haluammeko jakaa tätä dataa?

Laitteet, jotka hoitavat homman ilman ihmisiä tai perustuvat tee-se-itse -periaatteelle poistavat ihmisten väliset kohtaamiset. Yksinäisyys lisääntyy. Yksilö asiakkaana katoaa. Ei humaania kosketusta missään muodossa. Kukaan ei ehdi. Ja kun ihmisellä on hätä, haluaako hän puhua koneelle? Jos ei, saako enää minkäänlaista hoitoa? 

Uhka on, että henkilökunta luottaa liikaa teknologiaan, mutta osaavatko algoritmit tehdä oikeita päätöksiä? Ihmiset voidaan luokitella datapisteiden kautta: hän on “sellainen ja sellainen”, koska data kertoo näin. Ihmisyys ja inhimillisyys unohtuvat. 

Miten taataan kaikille tarvittavat tekniset ja vuorovaikutustaidot laadukkaiden palvelujen takaamiseksi?  Mitä sitten kun ihminen ei pysty ilmaisemaan itseään tai ymmärtämään digitaalisesti? Tiedon valtatie on vaikeakulkuinen; kaikki eivät opi eivätkä sille pääse. 

Automaatio vähentää arjen perustaitojen osaamista, mikä heikentää hyvinvointia. Ihmisistä tulee laitteista riippuvaisia, jolloin selviytyminen poikkeusolosuhteissa on vaikeampaa.

   

Eettinen datankeruu

Miten dataa yhdistellään, käytetään, hallitaan ja miten sen käyttöä ja riskejä ennakoidaan? Miten läpinäkyvää tämä keräys on ja missä määrin siihen on mahdollista vaikuttaa? 

Mahdollisuuksien ikkuna:  Elämän laatu paranee

Data tuo meille uusia ulottuvuuksia. Ihmisen ja datan yhdistämisestä syntyy hyperinnovaatio. Pääsemme tiedon valtatielle, jossa oikein kerätty data vie jokaista turvallisesti eteenpäin.

Datamassoja hyödynnetään ihmisen hyväksi. Arki helpottuu, jos voi hyödyntää kerättyä dataa arkisten ongelmien ratkaisuun. Avun tarjoaminen ja vastaanottaminen tulevat nykyistä helpommiksi. Tieto siitä, että naapurin mummo tarvitsee apua kaupassa käymiseen tavoittaa naapurit. Yhteisöllisyys lisääntyy. 

Tärkeässä roolissa on palvelumuotoilu erityisesti julkisen sektorin näkökulmasta. Turvallisuus liikenteessä lisääntyy. 

Algoritmit valjastetaan hyviin tarkoituksiin. Esimerkkinä Timo Honkelan Rauhankone. Ruokakaupan keräämä data auttaa kauppaa pienentämään hävikkiä. Eettinen ja kannustava data auttaa sairauksien ennaltaehkäisyn esimerkiksi kanta-arkiston avulla. Kulttuuridatan merkitys korostuu, kun voi osoittaa sen merkityksen taloudelle.

Tulevaisuudessa on paremmat mahdollisuudet datan hallintaan; tarpeeseen on syntynyt uusia liikkeitä ja yrityksiä. Datalukutaito paranee. Ihmiset ovat tietoisia kuka dataa kerää, mihin tarkoitukseen ja osaavat kuluttajina vaatia eettistä toimintaa. Esimerkiksi tästä Sitran Ihan reilu ja ihmislähtöinen datatalous -projekti.

Datan voi irrottaa kontekstista ja yhdistää toiseen dataan, jolloin syntyy uusia näkökulmia. Syntyy myös hetkellistä dataa snap chatteihin verrattua dataa.  

Uhkien ikkuna: Jokaista askelta seurataan

Menetämmekö oman rauhan? Haluammeko sitä, että minnekään ei pääse pakenemaan, vaan jokaista askelta seurataan? Jättämämme jäljen avulla meidät lokeroidaan, hinnoitellaan ja vaikka syrjäytetään palveluista, esimerkiksi vakuutuskentällä. Datan kautta syntyy kategorisointi (uusi “yhteiskunta”) lapsuudesta lähtien. 

Data ei ole neutraalia: kenen arvojen mukaan sitä käsitellään? Tuleeko vallanpitäjät “aina” olemaan hyväntahtoisia? Vertaa historia.   Dataa käytetään päätöksenteon manipulointiin yhteiskunnan tasolla? Fake news! Kerättyä dataa voidaan hyödyntää väärässä kontekstissa. Kuinka paljon on mahdollista vaikuttaa itse vai olemmeko me laitteiden orjia? On riski väärinkäytöksille. Ihminen ei voi vaikuttaa itsestään järjestelmissä olevaan tietoon. 

Missä tieto on? Missä data säilytetään? Kenelle data jää? Datalukko on ESTE AINA ja valta on toimittajalla. Datan keskittyminen tuo valtaa. 

Meillä on valtavasti tietoa ja dataa esimerkiksi ilmastokriisistä, mutta näyttää, ettei ihmisen käytös muutu, eli #mitäväliädatalla on? Teknologia & data eivät ole muutoksen este tai hidaste, mutta ihminen on. Ihminen ei muutu samassa tahdissa teknologian kanssa, jos ollenkaan.

   

Ihminen päätöksentekijänä

Miten päätöksenteko muuttuu, kun tekoälyn avulla on mahdollista yhdistellä eri lähteistä kerätyt tiedot? Millaisilla perusteilla tehdään arkeen liittyviä päätöksiä? Kuka päättää, kun minä päätän?

Mahdollisuuksien ikkuna: Läpinäkyvyys syistä seurauksiin

Päätöksenteko perustuu puolueettomaan avoimeen dataan. Lohkoketjuteknologia takaa datan luotettavuuden. Tietoa on saatavilla rajattomasti päätöksenteon tueksi. Data voi tehdä ratkaisut näkyväksi ja auttaa korjaamaan ajattelun vinoumia sekä yhteiskunnan toiminnan tapoja. Data voi myös tehdä näkyväksi ehdotetun ratkaisun taustat. 

Oma paikka löytyy vaikuttajana. Päätöksentekoon voivat aidosti osallistua “kaikki”, mikä tarkoittaa demokratian uutta kukoistusta. Algoritmien hallinta mahdollistaa digitaalisen tiedon hyödyntämisen vastuullisella ja kestävällä tavalla ihmisen ymmärrystä syventäen. 

Hyvinvointi ohjaa päätöksentekoa. Keskiössä lapsiperheet, sujuva arki, kaikki mukaan, kehittyvä hyvinvointi. Juuret ja traditio pitävät kiinni inhimillisyydessä. Syntyy yhä enemmän ja isommin mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen ja toteuttamiseen. 

Mahdollisuus luovuuden lisääntymiseen tiedonhankinnassa ja yhteisen ymmärryksen rakentamisessa. Eri näkökulmien välille syntyy dialogi. Syntyy myös mahdollisuus päästä sellaisen asian tai informaation äärelle, jota ei olisi voinut uskoa tarvitsevansa. Mahdollisuus on myös kuplien rikkomiseen, esimerkiksi sosiaalisen median “random” -nappia käyttämällä.  

Voidaan ennakoida entistä paremmin esimerkiksi luonnon katastrofeja. Luontoa säästyy. Teknologia mahdollistaa vapaan luonnonläheisen elämän. Luonto ei ole tuhoutunut.   

Uhkien ikkuna: Aivosumua ilmassa

Dataan ei voi luottaa ja tiedon alkuperä on entistä vaikeampi selvittää. Syntyy asiantuntijuuden kriisi, kun kaikenlaista tietoa “paketoidaan” uskottavasti. 

Data ja algoritmit voivat olla steroidejä ajattelun vinoumille. Pinnan alla päätöksentekoon vaikuttaa paljon asioita, joita emme tiedosta. 

Teenkö tiedostettuja päätöksiä?  Uhkana kyvyttömyys omiin päätöksiin. Kuinka moni edes haluaa tietää kaikkia ulottuvuuksia? Ihminen on laiska eläin, eikä ajattele enempää kuin on pakko. Tarjoiltu algoritmin tuottama vaihtoehto hyväksytään kyseenalaistamatta. 

Järjestelmät jyräävät malliin “Uusi nykyaika” / Chaplin, joka voi synnyttää vallankumouksia. Syntyy väärinkäsitys ympäristöstä, vaihtoehtojen kuplautuminen ja rajoittuneisuus. Virtuaalisten ja fyysisten aitojen sisään sulkema maailma pienenee vankilaksi. Ei ole ymmärrystä, mitä on nurkan takana.   Eksyminen johtaa passivoitumiseen ja elämänhallinnan ilon menetykseen. Osa tippuu, josta voi lukea lisää soste.fi/ihanpihalla

 

Työpajatyöskentelyä Finnsightissa

Kulttuuri teknologisoituvassa yhteiskunnassa (CULT) -ohjelman hankkeet 2019-2025:

Digitaalisiksi kuluttajiksi oppimassa: Kuinka parantaa nuorten taloustaitoja teknologisoituvassa kulutusyhteiskunnassa? (DigiConsumers)

Intiimiys datavetoisessa kulttuurissa (IDA)

Palvelukulttuuria uudistamalla kaikki mukaan digitaaliseen yhteiskuntaan (DigiIN)

Viimeksi muokattu 29.11.2019
Seuraa meitä:
FacebookTwitterYoutubeLinkedInSlideShare
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
TIETOSUOJA »
YHTEYSTIEDOT JA LASKUTUS »
KYSYMYKSET JA PALAUTE »