Globaali turvallisuus: monitasoista rajojen tuottamista ja ylittämistä

Globaali turvallisuus: monitasoista rajojen tuottamista ja ylittämistä

21.8.2019

Glase-tutkimushanke on kohdistunut ennen kaikkea rajoihin, niiden tuottamiseen ja ylittämiseen. Rajat ovat monitasoisia yhteiskunnallisia, kulttuurisia, poliittisia, hallinnollisia ja taloudellisia prosesseja, jotka verkottuneessa maailmassa liittyvät turvallisuuden ulottuvuuksiin kansainvälisesti, yhteiskunnassa ja arjessa sekä näiden eri tasojen vuorovaikutukseen. Tästä lähtökohdasta (1) olemme nostaneet keskusteluun paikallisen, kansallisen ja globaalin turvallisuuden suhteita, pohtineet rajoja ja niiden eroja ja kerroksia, ulottuvuuksia ja merkityksiä – siis laajasta näkökulmasta turvallisuutta ja valtioiden muuttuvia rooleja turvallisuuden tuottamisessa.

Rajaturvallisuus ja koettu rajan turvallisuus

Euroopan unionin ja Schengenin jäsenenä Suomen rajahallinnan (2) viitekehyksenä ovat unionin turvallisuuspoliittiset linjaukset ja lainsäädäntö. Suomella on ollut keskeinen rooli yhteisen rajahallinnan lainsäädännön kehittäjänä ja toimijana EU:ssa. Rajaturvallisuudessa arvioidaan tilannetta rajalla sekä tilanteeseen vaikuttavia mahdollisia kehityspolkuja valtion rajojen sisällä ja ulkopuolella. Tänä päivänä näissä arvioissa on tarve katsoa yhä kauemmas välittömiltä rajoiltamme.

Keskustelu tulee yhä moniulotteisemmaksi, kun otetaan mukaan ihmisten kokemukset ja käsitykset rajasta, koettu turvallisuus eli rajan turvallisuus (3), joka muodostuu niin paikallistasolla ja arjen kokemuksissa kuin suhteessa kansallisiin ja ylikansallisiin keskusteluihin rajasta. Rajan turvallisuuden poikkeustilat haastavat yhteiskunnallisia ja ylirajaisia suhteita, mutta ovat myös uuden oppimisen, uudenlaisten toimintatapojen ja luottamuksen rakentumisen paikkoja.

Eurooppalainen naapuruus turvallisuusympäristönä

EU:n ja Venäjän suhteiden kärjistyminen luo paineita tarkastella uudelleen EU:n ja Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan perusteita. Millaisia vastauksia Eurooppalainen naapuruuspolitiikka tarjoaa kasvavaan alueelliseen epävakauteen EU:n ulkorajoilla? Miten puhe kylmän sodan tai idän ja lännen vastakkainasettelun paluusta muokkaa käsityksiä globaalin turvallisuusympäristön muutoksista? Suomella on ollut tärkeä rooli EU:n kansainvälisen roolin, Pohjoisen ulottuvuuden ja Eurooppalaisen naapuruuspolitiikan edistämisessä. Tarkastelemalla Suomen ulkopolitiikan kylmän sodan ja integraation ajan kokemuksia voidaan etsiä vaihtoehtoisia moniulotteisia näkökulmia eurooppalaisen ja suomalaisen turvallisuusympäristön muutoksiin. Konkreettisia esimerkkejä ovat Venäjän ja muiden jälkisosialististen maiden kipuileva demokratiakehitys (4), Venäjän kansainvälisiin muuttoliikkeisiin (5) liittyvät epävakaudet (6) sekä Suomessa asuvien venäjänkielisten asema medioituneissa keskusteluissa kaksoiskansalaisuudesta (7) ja muistinpolitiikasta (8).

(Dis)informaatio, uhkakuvat

Turvallisuuden ja (dis)informaation (9) vahvistunut yhteys läpäisee fyysisiä rajoja. Sitä tietä voidaan liioitella sosiaalisia, taloudellisia, alueellisia ja etnisiä jakoja, lisätä yksilöiden turvattomuutta ja kollektiivisia uhkakuvia. Tämän vuosikymmenen muuttoliikkeet ja EU:n poliittiset ongelmat ovat olleet otollisia aiheita yksinkertaistavasti kaiken turvallistavalle (dis)informaatiolle. Myös massoista (3) puhuminen ja luonnonvoimaretoriikka korostavat uhkaa enemmän kuin selventävät monimutkaisia ja pidemmällä aikavälillä kehittyneitä taustasyitä.

Maahanmuutto ja arjen turvallisuus

Arjen turvallisuus (10) on tärkeä näkökulma maahanmuuttoon, integraatioon ja rajoihin, etenkin kun näitä tarkastellaan politiikan kysymyksinä. Maahanmuuttajien toimijuus, käytännöt ja rutiinit turvallisuuden tuottamisessa ja riskien hallinnoinnissa sekä heidän todellinen toimintakykynsä liittyvät suoraan integraation (11) valmiuksiin ja esteisiin, odotuksiin, ristiriitaisuuksiin vastaanottokeskuksissa ja eri puolilla Suomea.

Kyse on myös oikeusturvasta ja sen puutteista turvapaikkaprosessissa (12). Oikeusapujärjestelmän muutokset juuri suuren palvelutarpeen tilanteessa loivat epätietoisuutta ja epäluottamusta eri toimijoissa sekä paikoittain tarvetta epäviralliselle arjen oikeusavulle. Perheenyhdistämisen (13) rajoittaminen luo arkeen turvattomuutta ja estää täysipainoisen elämän yhteiskunnassa.

Integroitumisen mahdollisuuksiin vaikuttaa myös se, että sama paikka ja raja voivat näyttäytyä hyvin erilaisilta eri taustaisten maahanmuuttajien näkökulmasta (14). He voivat olla eriarvoisessa asemassa samallakin paikkakunnalla suhteessa mahdollisuuksiinsa elää arkea, liikkua siinä erilaisten hallinnollisten, sosiaalisten ja fyysisten rajojen yli ja tehdä tuttavuutta ympäröivän yhteiskunnan kanssa.

Institutionaalinen valmius

Valmiudessamme ja joustavuudessamme (15) toimia ylirajaisen liikkuvuuden maailmassa oleellista on mahdollisuus edistää kuulumista yhteiskuntaan ja tunnistaa sosiaalisen epätasa-arvon ja syrjäytymisen mekanismeja, kun ulkoinen ja sisäinen turvallisuus kietoutuvat yhä tiiviimmin yhteen. Uhkana on erilaisten sosiaalisten jakojen kietoutuminen yhteen epätasa-arvon ja syrjäytymisen uusiksi mekanismeiksi, jotka vahvistavat uhkakokemuksia ja heikentävät kykyä vastata uhkiin.

Itseään vahvistavan kehän katkaisemiseen tarvitaan politiikkaa, joka tunnustaa kulttuurisen moninaisuuden ja kiinnittää huomiota sosiaalisten jakojen yhteen kietoutumiseen. Näin vähennetään fundamentalistisen terrorismin, rasismin ja muukalaisvihan houkutuksia. Tämä edellyttää eri politiikkalohkojen, päätöksentekotasojen ja toimijatahojen parempaa koordinointia ja sen tueksi tutkimustietoa. Verkottuneessa maailmassa käy yhä vaikeammaksi jättää huomioimatta monitasoisten kehityskulkujen keskinäiset riippuvuudet (16) ilman merkittäviä seurauksia turvallisuusympäristöllemme paikallisesti tai globaalisti.

www.glase.fi 

(1) Tilannekuvaraportti (2016) Globaalin turvallisuuden monikerroksiset rajat.

(2) Lindblom, Sari, Maisa Anttila (2018) Suomen rajahallinnon muutokset EU:n aikana.

(3) Prokkola, Eeva-Kaisa, Vilhelmiina Vainikka (2018) Rajaturvallisuudesta kohti rajan turvallisuutta.

(4) Silvan, K., V. Laine (2018) Mitä tehdä kun iskulauseet vaimenevat?

(5) Piipponen, M., J. Virkkunen (2019) Venäjän kansainväliset muuttoliikkeet ja suomi.

(6) Virkkunen, J., M. Piipponen Kansainvälisen muuttoliikkeen epävakaudet Venäjällä.

(7) Oivo, T. (2018) Keskustelu ja kehystäminen kaksoiskansalaisuuskysymyksessä.

(8) Davydova-Minguet, O., T. Oivo (2019) Suomen venäjänkieliset turvallisuuskeskustelujen ristitulessa: kaksoiskansalaisuus ja muistinpolitiikka.

(9) Scott, James W. (2018) Information and Human Security.

(10) Palander, J., L. Assmuth, P. Pöllänen, ym. (2018) Kontrolloitua kanssakäymistä vailla tekemistä.

(11) Sotkasiira, T., V-S. Haverinen (2019) Politiikkasuosituksia: parempia kotoutumisvalmiuksia turvapaikanhakijoille.

(12) Palander, J., P. Pöllänen (2018) Arkipäivän oikeusapu turvapaikkaprosessissa.

(13) Palander, J., J. Hiitola, J. Leinonen, ym (2019) Ihmisoikeusminimalismi ja poliittinen tahto erottaa perheitä.

(14) Assmuth, L., P. Pöllänen (2018) Arjen rajanvetoja paikallisesti: maahanmuuttajaryhmät Suomen ja Venäjän rajalla.

(15) Glase.fi: Institutionaalinen valmius ja joustavuus suomalaisessa yhteiskunnassa.

(16) Scott, James W. (2016) Turning away from interdependence may have major consequences for security, both locally and more globally.

 

Viimeksi muokattu 3.10.2019
Seuraa meitä:
FacebookTwitterYoutubeLinkedInSlideShare
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
TIETOSUOJA »
YHTEYSTIEDOT JA LASKUTUS »
KYSYMYKSET JA PALAUTE »