SV EN

LT-alojen akatemiatutkijat valittiin – hakemusten tieteellinen laatu kansainvälisesti korkealla tasolla

12.5.2020

Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta (LT) on valinnut rahoitettaviksi 22 uutta akatemiatutkijaa. Toimikunta käyttää uusien akatemiatutkijoiden rahoitukseen noin 9,7 miljoonaa euroa. Toimikunta myöntää akatemiatutkijoille palkkarahan lisäksi rahoitusta oman ryhmän perustamiseen ja muihin tutkimuskuluihin. Seuraavien viiden vuoden aikana toimikunta on varautunut rahoittamaan nyt valittujen akatemiatutkijoiden tutkimuskuluja 8,8 miljoonalla eurolla.

Parhaimman arvosanan 6 tai 5 sai 45 prosenttia hakemuksista ja näistä vain 24 prosenttia pystyttiin rahoittamaan. Kaikista hakuun jätetyistä hakemuksista rahoitettiin noin 11 prosenttia. Valinnassa toimikunta painotti hakijoiden henkilökohtaista pätevyyttä ja tutkimuksen tieteellistä laatua.

”Toimikunta sai tänä vuonna paljon kansainvälisesti korkeatasoisiksi arvioituja hakemuksia lähes kaikilta käsittelemiltään tutkimusaloilta”, kertoo toimikunnan puheenjohtaja Reko Leino. Rahoituksen saaneista 32 prosenttia oli naisia. Naisten osuus hakijoista oli 15 prosenttia.

Esimerkkejä valittujen akatemiatutkijoiden hankkeista:

Ana Diaz Rubio Aalto-yliopistosta tutkii metamateriaalien pintoja eli metapintoja. Metapintojen suunnittelu ja analyysi on tuonut uusia ja kiinnostavia mahdollisuuksia sellaisten ominaisuuksien luomiseen, joita ei esiinny luonnonmateriaaleissa. Tässä hankkeessa on tarkoitus löytää täysin uusia keinoja metapintojen sähkömagneettisten ominaisuuksien muokkaamiseksi ja tutkia näitä pintoja. Ajan mukana muuttuvien meta-atomien parametrien vaikutus on vielä täysin tutkimatonta. Diaz Rubion projektin tarkoitus on vastata kysymyksiin, kuinka aikamodulaatio vaikuttaa pintojen bianisotrooppisuuteen ja voisiko dynaamisia metapintoja soveltaa käytännön laitesuunnittelussa.

Joonas Ilmavirta Jyväskylän yliopistosta keskittyy tutkimuksessaan matemaattiseen seismologiaan. Newtonin näkökulman mukaan planeetat kulkevat kaarevaa rataa ja Auringon vetovoima aiheuttaa kaartumisen. Einstein puolestaan esitti, että planeetat kulkevatkin täysin suoraan geometriassa, jonka kaarevuuden aiheuttaa Aurinko. Tässä hankkeessa Ilmavirta esittää samanlaista näkökulman muutosta seismologiaan. Maanjäristysten aiheuttamat ääniaallot eivät kaarrukaan äänennopeuden vaihteluiden vuoksi, vaan ne kulkevat suoraan hieman eksoottisessa geometriassa, joka liittyy näihin vaihteluihin. Tällainen elastisuuden geometrisointi mahdollistaa modernin geometrian tehokkaiden työkalujen käytön ongelmissa, joissa yritetään esimerkiksi päätellä Maan tai Marsin sisärakenne pinnalla tehdyistä mittauksista.

Matti Rissanen Tampereen yliopistosta tutkii työssään ihmisen tuottamien hiilivetyjen autokatalyyttistä hapetusta: itsestään hapetusta ja itsestään syttymistä. Näillä on suuri merkitys ilmansaasteiden muuntumisessa ja ilman puhdistumisessa, mutta myös siinä, miten polttoaineet palavat polttomoottoreissa tuottaen energiaa yhteiskunnan tarpeisiin. Sama kaasukemia johtaa kontrolloimattomana ilmansaasteisiin, mutta hyvin kontrolloituna merkittävästi puhtaampaan palamiseen eli energiantuotantoon. Tämä hanke pyrkii parantamaan tutkimusmenetelmiä, joilla näitä prosesseja voidaan ymmärtää paremmin. Projektissa käytetään virtausreaktorimittauksia ja korkeatasoisia teoreettisia laskuja selvittämään uusia reaktiopolkuja. Tärkeänä taustatietona toimivat ryhmän aikaisemmat tutkimukset biogeenisten eli luonnollisten hiilivetyjen hapetuksesta.

Viimeksi muokattu 14.5.2020
Seuraa meitä:
FacebookTwitterYoutubeLinkedInSlideShare
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
TIETOSUOJA »
SAAVUTETTAVUUS »
YHTEYSTIEDOT JA LASKUTUS »
KYSYMYKSET JA PALAUTE »