SV EN

Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunnan valitsemissa akatemiahankkeissa painotettiin mahdollisuutta läpimurtoihin ja uusia avauksia

11.6.2019

Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta (LT) on myöntänyt rahoituksen 86 akatemiahankkeelle, joissa on kaikkiaan yhteensä 114 osahanketta. Toimikunta rahoittaa akatemiahankkeita yhteensä 50,5 miljoonalla eurolla. Akatemiahanke on toimikunnalle tärkeä rahoitusmuoto tutkimuksen laadun, vaikuttavuuden ja uudistumisen edistämiseksi.

”Asiantuntijoiden erinomaisiksi (kokonaisarvosana 6 tai 5) arvioimia akatemiahankehakemuksia oli huomattavasti enemmän kuin toimikunta pystyi rahoittamaan. Toimikunta pyrkii rahoittamaan eri alojen tutkimusta laaja-alaisesti ja ottamaan huomioon eri alojen erityispiirteet. Rahoituspäätöksiä tehdessä toimikunta korosti etenkin tutkimuksen tieteellistä laatua, toteutettavuutta, uutuusarvoa ja mahdollisuutta läpimurtoihin”, sanoo toimikunnan puheenjohtaja Reko Leino.

Syksyn 2018 haussa Akatemia päätti kohdentaa kaikille kolmelle tutkimuksen toimikunnalle yhteensä 25 miljoonaa euroa nuoren tutkijasukupolven tutkijanuran edistämiseen. Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunnan rahoitettaviksi valituista 86 hankkeesta hieman vajaa puolet eli 42 kuului nuorelle tutkijasukupolvelle suunnattuun hakuun ja näistä hankkeista nuorelle tutkijasukupolvelle varatusta erityisestä 9,25 miljoonan euron valtuudesta rahoitettiin 18 hanketta. ”Tieteen tulevaisuus LT-aloilla näyttää erittäin lupaavalle, sillä nuori tutkijasukupolvi pärjäsi akatemiahankehaussa erinomaisesti”, Leino toteaa.

Esimerkkejä toimikunnan rahoittamista eri alojen hankkeista, joissa on mahdollisuus tieteellisiin ja teknologisiin läpimurtoihin:

Katsuyuki Haneda Aalto-yliopistosta ja Xiaoshu Lü Vaasan yliopistosta keskittyvät konsortiohankkeessaan langattoman tietoliikenteen tutkimuksen uusiin haasteisiin. Tiukemmat rakennusten energiankäyttömääräykset edellyttävät ilmatiiviitä ja energiatehokkaita eristeitä, jotka heijastavat tukiasemien radiosignaaleja ja vaikeuttavat matkapuhelimen käyttöä sisällä. Hanke tähtää signaaleja läpäisevään seinään, jossa hajautetut antennit on liitetty seinien molemmille puolille sopivien mikroaaltopiirien kautta. Tällöin sisäistä matkapuhelinverkkoa ei tarvitse asentaa, eikä siitä synny kustannuksia.

Antti Kosonen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta selvittää akatemiahankkeessaan tehoelektroniikan tuottaman sähkövirran laadun vaikutusta veden elektrolyysin suorituskykyyn. Hankkeessa pyritään löytämään energia- ja kustannustehokkaita ratkaisuja sähköön perustuvan vedyn tuottamiseksi markkinoille kilpailukykyiseen hintaan. Uusiutuvalla sähköllä tuotetun vedyn tarpeen on arvioitu kasvavan merkittävästi seuraavien vuosikymmenien aikana, sillä ilmastotavoitteisiin pääseminen edellyttää koko energiajärjestelmän ja teollisen tuotannon uudistamista päästöttömäksi. Vetyä tarvitaan muun muassa hiilineutraaleihin liikennepolttoaineisiin ja kemianteollisuuden raaka-aineisiin.

Mikko Nissi Itä-Suomen yliopistosta muokkaa hankkeessaan kudosten ultralyhyen kaikuajan magneettikuvausmenetelmää ja kehittää sille uuden kuvarekonstruktiomenetelmän. Tämä mahdollistaa nopeamman ja tarkemman 3D-magneettikuvauksen. Uudella menetelmällä syntyvän kuvan yksityiskohtaisuus ja herkkyys ovat diagnostiikassa parempia perinteisempään anatomiseen kuvaukseen verrattuna. Lisäksi ultralyhyen kaikuajan kuvausmenetelmä mahdollistaa tavanomaisilla menetelmillä vaikeasti kuvannettavien eli signaalittomien kudosten magneettikuvauksen.

Jaana Vapaavuori Aalto-yliopistosta tutkii jäykkien laitteiden ja funktionaalisten materiaalien hyödyntämistä osina joustavissa tekstiileissä. Hankkeessa kehitetään menetelmiä, joilla nano- ja mikrokokoisia komponentteja voidaan siirtää suoraan tekstiilikuiduille tai valmiiseen kankaaseen. Lisäksi Vapaavuori tutkii joustamattomien elektrodien venyvyyden parantamista siten, että rakenteen venymä voidaan kasvattaa jopa yli kolminkertaiseksi. Näitä venyviä elektrodeja voidaan käyttää muun muassa tekstiileihin istutettavissa orgaanisissa aurinkokennoissa.                       

 

Lisätietoja:

Suomen Akatemian viestintä
verkkotiedottaja Vesa Varpula
p. 029 533 5131
etunimi.sukunimi(at)aka.fi

Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa yhteiskunnassa. Pyrimme toiminnassamme siihen, että suomalainen tutkimus uusiutuu, monipuolistuu ja kansainvälistyy. Luomme edellytyksiä tutkijankoulutukselle ja tutkijanuralle, kansainvälistymiselle ja tutkimustulosten hyödyntämiselle. Katamme kaikki tieteen ja tutkimuksen alat. Vuonna 2019 rahoitamme tutkimusta 458 miljoonalla eurolla. Osa rahoituksesta tulee veikkausvoittovaroista. Akatemia toimii opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla.

 

Viimeksi muokattu 7.11.2019
Seuraa meitä:
FacebookTwitterYoutubeLinkedInSlideShare
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
TIETOSUOJA »
YHTEYSTIEDOT JA LASKUTUS »
KYSYMYKSET JA PALAUTE »