SV EN
Mentoroinnilla opastusta yli oman tieteenalan

Mentoroinnilla opastusta yli oman tieteenalan

26.10.2018

Suomen Akatemian ja Suomen Tiedeakatemioiden käynnistämä mentorointiohjelma nuorelle tutkijasukupolvelle on lähtenyt hyvin käyntiin: mukaan on saatu yli 20 paria ja joitakin on vielä rakentumassa. Mentorointiohjelmaa, joka on tarkoitettu ammattimaisen tutkijanuran edistämiseen, on kaivattu jo pidempään. Nyt kokeiltavana oleva malli on akatemioiden ja Akatemian yhdessä kehittämä. Olennaista siinä on, että mentorointipari ei ole samalta tieteenalalta.

”Kyse ei ole ohjaamisesta, joka on konkreettisempaa. Keskeistä on, että pyritään rakentamaan kuvio, josta heti suoraan näkyisi, ettei kysymys ole siitä, että vanhempi saman alan tieteilijä opettaa nuorelle oman tieteenalansa salaisuuksia. Mentorointi laittaa itsenikin ajattelemaan asioita eri tavalla oman substanssialueen ulkopuolelta”, kertoo emeritusprofessori Olavi Nevanlinna, jonka mukaan myös mentori itse saa paljon. Tavoitteena on myös vuosien aikajänne, ei pelkästään kuukausia tai pari vuotta.

Ensimmäistä akatemiahankettaan vetäville

Mentoroinnin kohderyhmäksi valittiin ensimmäistä akatemiahankettaan vetävät ryhmänjohtajat. Mentoroitaviksi saivat hakea vuoden 2016 hakuun osallistuneet noin sata tutkijaa, joiden rahoitus alkoi viime syksynä. Halukkaita oli enemmän kuin mentoreita lopulta löytyi. Suomen Tiedeakatemiat etsi mentoreita lähinnä tiedeakatemioiden piiristä. Puolelle mentoroitavaksi haluavista löytyi mentori. Heidän puoleltaan kyse on vapaaehtoistyöstä. Osa on emerituksia. 

Nevanlinnan omaksi mentoroitavaksi valikoitui yliopistonlehtori, dosentti Saijaliisa Kangasjärvi Turun yliopistosta. Hän on kasvibiologi, kun taas Nevanlinna on matemaatikko ja viimeistä akatemiahankettaan vetävä Aalto-yliopiston emeritusprofessori.

”Lähdin mukaan puhtaasti siksi, että pääsisin keskustelemaan jonkun sellaisen kanssa, jolla on selkeästi kokemusta ja osaamista mutta ei ole oman alani tutkija. Minulle oli ilman muuta selvää haluta mukaan. Kaikki muutkin tuntemani mentoroitavat ovat sanoneet samaa. Mentorointi laittaa mentoroitavan ajattelemaan uudella tavalla”, korostaa Kangasjärvi.

Kangasjärvi korostaa kuitenkin sitä, että perinteistäkään ohjausta ei pidä ohittaa. Häntä oman alan professorit ovat merkittävästi tukeneet urakehityksessä. Nevanlinna puolestaan muistelee, että hänellä ei nuorena vastaväitelleenä ollut ketään, joka olisi tukenut häntä uralla etenemisessä. Vasta ulkomaille mentyään hän löysi kaksi kansainvälisesti merkittävää vanhempaa tutkijaa, joiden kanssa hän keskusteli vuosikymmeniä. He tekivät myös julkaisuja yhdessä mutta silti suhde säilytti mentorointiluonteensa. Hänellä itsellään on mentorikokemusta ajalta laitosjohtajana Aallossa, kun hän vastasi kaikista laitoksen jatko-opiskelijoista, joita piti auttaa uralla eteenpäin.

Tapaamiset luottamuksellisia

Se, mitä mentorointipari keskenään tekee, ei ole julkista. Tapaamisista ei tarvitse raportoida. Nevanlinna ja Kangasjärvi kertovat tavanneensa muutaman kerran sekä Turussa että Helsingissä. He ovat aina sopineet jonkin teeman, jotta voivat etukäteen valmistautua tapaamiseen. Suositeltavaa on tavata neutraalissa paikassa eli ei kummankaan yliopistolla.

Nevanlinna on vuosia ollut puheenjohtajana tiedeakatemioiden neuvottelukunnassa, joka on nykyisin Suomen Tiedeakatemiat -yhteistyöneuvosto. Se on ollut aktiivisessa vuorovaikutuksessa Suomen Akatemian kanssa. Tätä kautta löydettiin myös kiinnostus mentorointikokeiluun.

”Jos Suomen Akatemia vie ilosanomaa tästä ohjelmasta myös merten taakse, niin tästä hyötyvät muutkin. Erikoisuutena tässä on se, että tieteenalakohtaisiin traditioihin saadaan yli tieteenalojen meneviä käytäntöjä. Tämä kokeilu on yksi tapa löytää mentorille sellainen rooli, joka pakottaa irrottautumaan ja havahtumaan siihen, että pitää tutustua muihin aloihin”, Nevanlinna painottaa. Hänen mukaansa Suomessa tätä ei juurikaan ole tuettu. Mentorointiohjelma antaa tähän mitä parhaat mahdollisuudet.

Ohjelma käynnistyi vuosi sitten avaustilaisuudella. Joulukuussa on seuraava yhteinen tilaisuus. Mukaan kutsutaan kaikki mentorit ja mentoroitavat mutta siellä ei olla pareittain. Lisäksi mukaan kutsutaan ne, jotka eivät vielä saaneet mentoroijaa.

Vuonna 2020 on tarkoitus kyselyllä selvittää, miten mentoroinnissa on edetty. Siinä pyritään säilyttämään yksityisyys ja mentoroinnin keskustelujen suoja.

Lisätietoa: Mentorointiohjelma tutkijoille

Teksti: Leena Vähäkylä
Kuvat: Anita Westerback

Viimeksi muokattu 29.10.2018
Seuraa meitä:
FacebookTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
TIETOSUOJA »
YHTEYSTIEDOT JA LASKUTUS »
KYSYMYKSET JA PALAUTE »