Esitys EU:n uudeksi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaksi on julkaistu

8.6.2018

Uusi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma, Horizon Europe, muistuttaa rakenteeltaan nykyistä Horisontti2020-ohjelmaa uusilla elementeillä höystettynä. Komission ehdotuksessa perustieteen pilarille ohjataan 25,8 miljardia, globaaleihin haasteisiin ja teollisuuden kilpailukykykyyn 52,7 miljardia ja innovaatiopilarille 13,5 miljardia euroa.

Euroopan komissio julkaisi torstaina 7.6. ehdotuksensa Horizon Europesta, EU:n uudesta tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta vuosille 2021-2027. Kaikkiaan 97,6 miljardin euron ohjelmasta tutkimukseen ja innovaatioihin ohjataan 94,1 miljardia euroa. Lisäksi EU:n uuteen InvestEU-rahastoon panostetaan 3,5 miljardia euroa. Rahasto on komission keskitetty rahoitusinstrumentti, josta on tarkoitus investoida tutkimukseen ja innovointiin, kestäviin infrastruktuurihankkeisiin, pk-yrityksiin ja sosiaalisiin investointeihin. 

Esityksen rakenne: uudistus, ei mullistus

Horizon Europe on uudistus muttei mullistus nykyiseen puiteohjelmaan nähden. Kuten nykyinen Horisontti2020, myös Horizon Europe noudattaa kolmen pilarin rakennetta. Tosin uutuuksiakin löytyy.

Puiteohjelman ensimmäinen pilari, Avoin tiede, keskittyy perustutkimuksen ja sen edellytysten rahoittamiseen. Pilari koostuu kolmesta rahoitusohjelmasta: huipputason läpimurtotiedettä rahoittavasta Euroopan tutkimusneuvostosta ERC:sta, tutkijaliikkuvuuden ohjelmasta eli Marie Sklodowska-Curie -toimista ja tutkimusinfrastruktuurien kehittämisohjelmasta.

Horizon Europen toinen pilari, Globaalit haasteet ja elinkeinoelämän kilpailukyky, on nimensä mukaisesti omistettu Eurooppaa ja maailmaa kohtaavien globaalien haasteiden ratkaisemiseen ja teollisuuden kilpailukyvyn kehittämiseen. Pilari koostuu viidestä temaattisesta, sektorirajat ylittävästä klusterista. Klustereiden aiheina ovat terveys, turvallinen ja kestävä yhteiskunta, digitalisaatio ja teollisuus, ilmasto, energia ja liikkuvuus, sekä ruoka ja luonnonvarat.  

Kolmas pilari, Avoin innovaatio, tähtää siihen, että tutkimustuloksista saadaan aikaan eurooppalaisia innovaatioita. Pilari tukee läpimurtoinnovaatioiden skaalaamista kansainvälisille markkinoille ja Euroopan innovaatioekosysteemien kehittämistä.

 

Pääroolissa kolmannessa pilarissa on yksi puiteohjelman uutuuksista, Euroopan innovaationeuvosto (EIC). EIC:n tehtävä on lupaavien kasvuyritysten tukeminen aina globaaleille markkinoille asti.

Uuden puiteohjelman toinen suuri uutuus on missiot. Korkean profiilin tutkimus- ja innovaatiomissioiden avulla komissio pyrkii ohjaamaan investointeja kohti YK:n asettamien kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista. Samalla missioiden tarkoituksena on tehdä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tuloksia yhteiskunnalle laajemmin tutuksi, ja vahvistaa tutkimusmaailman ja elinkeinoelämän yhteistyötä. Komissiossa missioita ei kuitenkaan määritellä kuin vasta instrumentteina, ja varsinainen sisältö missioille keksitään seuraavien vuosien aikana komission ja sen sidosryhmien yhteisessä strategisessa ohjelmatyössä.     

Eniten rahaa globaaleihin haasteisiin ja elinkeinoelämän kilpailukykyyn

Komissio esittää perustutkimuspilarille yhteensä 25,8 miljardin euron osuutta puiteohjelman budjetista. Pääosa pilariin satsattavista varoista ohjataan Euroopan tutkimusneuvostolle, joka on saamassa esityksessä 16,6 miljardia euroa. Marie Sklodowska-Curie -toimia rahoitetaan 6,8 miljardin euron edestä.

Nykyiseen puiteohjelmaan verrattuna ERC on saamassa siis 3,5 miljardin ja Marie Sklodowska-Curie -toimet 600 miljoonan euron mittaiset korotukset budjetteihinsa. Ohjelmien suhteellinen painoarvo puiteohjelman sisällä ei kuitenkaan kasva merkittävästi nykytilanteeseen verrattuna. ERC:n osuus koko puiteohjelmasta nousee 17 prosentista 17,6 prosenttiin, ja Marie Sklodowska-Curie -toimien suhteellinen painoarvo jopa laskee kahdeksasta prosentista seitsemään.

Avoin Innovaatio -pilari on jäämässä vähemmälle 13,5 miljardin euron budjetilla. Summasta 10 miljardia ohjataan EIC:lle läpimurtoinnovaatioiden kehittämiseen ja niiden skaalaamiseen.

Pääosan budjetista kuitenkin vie Globaalit haasteet ja elinkeinoelämän kilpailukyky -pilari, johon ollaan ohjaamassa yhteensä 52,7 miljardia euroa.

Puiteohjelman budjetti ja sisältö saattavat vielä muuttua budjetti- ja puiteohjelmaneuvotteluiden edetessä. EU:n neuvotteluissa monivuotisesta rahoituskehyksestä tutkimus- ja innovaatiobudjetin säilymiseen vaikuttaa erityisesti päätökset EU:n budjetin yleisestä tasosta, ja budjetin sisäisten painopistealueiden muutoksista. Komission viimekuisessa budjettiesityksessä kasvanut T&I-budjetti perustuu jäsenmaiden maksuosuuden kasvattamiseen sekä maatalous- ja koheesiovarojen leikkauksiin.

Harva jäsenmaa kuitenkaan on valmis kasvattamaan maksuosuuttaan. Esimerkiksi Ruotsi ja Alankomaat ovat jo ilmoittaneet ottavansa komission budjettiesitykseen kielteisen kannan. Maataloustukien leikkaus on erityisen kova pala Ranskalle, ja Itä- ja Keski-Euroopan maat ovat kiivaasti koheesiovarojen leikkausta vastaan. Myöskään Brexitin vaikutusta budjettiin on vaikea arvioida.

Muutokset puiteohjelman sisällä ovat myös mahdollisia. Komission esitys aloittaa tiiviit neuvottelut jäsenmaiden ja Euroopan parlamentin välillä puiteohjelman sisällöstä, ja yksimielisyyttä tuskin löytyy nopeasti. Parlamentin puiteohjelmalle nimeämät esittelijät, europarlamentaarikot Dan Nica ja Christian Ehler ovat syyttäneet komission budjettia kunnianhimon puutteesta. Parlamentti kannattaa puiteohjelmalle vähintään 120 miljardin euron budjettia. Ehler on myös tehnyt selväksi, ettei hän hyväksy komission esittämää ajatusta missioista sellaisenaan, mikä voi enteillä haastavia neuvotteluita.

Teksti: Juho Väänänen

Lisätietoja: http://europa.eu/rapid/press-release_IP-18-4041_en.htm

Viimeksi muokattu 12.7.2018
Seuraa meitä:
FacebookTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
TIETOSUOJA »
YHTEYSTIEDOT JA LASKUTUS »
KYSYMYKSET JA PALAUTE »