Arktis muuttuu - Viisi ajankohtaista arktista puheenaihetta

Arktis muuttuu - Viisi ajankohtaista arktista puheenaihetta

5.12.2018

Arktinen muuttuu ja muutokseen vastaaminen edellyttää tietoa, tutkittua tietoa. Nostimme ARKTIKO −  Arktisesta akatemiaohjelmasta viisi keskeistä keskusteluaihetta.

Ilmastonmuutos

Arktisella alueella ilmastonmuutos näkyy jo nyt voimakkaammin kuin muualla

Lämpeneminen on ennusteiden mukaan arktisella kaksi kertaa nopeampaa, kuin maapallolla keskimäärin. Arktinen on tämän takia ilmastonmuutoksen tutkimuksen kannalta erityisen oleellinen tutkimusalue, sillä se toimii tutkimukselle muutoksen koekenttänä. Se, mitä arktisella tapahtuu nyt, tulee tapahtumaan myöhemmin muualla.

Arktisen alueen muutoksia on vaikea mallintaa, sillä muuttujia on paljon. Lämpötilan nousu ei ole pahin uhka, vaan se on yhteydessä moniin suuriin muutoksiin mm. mannerjäässä, veden kiertokulussa ja ekologiassa, kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Timo Vihma.

Geneettinen mukautuminen

Lajien sopimisesta ääreviin ja ankariin oloihin voi olla hyötyä myös ilmastonmuutokseen sopeutumisessa

Tutkimuksessa on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota geeneihin lajien ja ekosysteemien tutkimisen rinnalla. Geenejä tutkimalla akatemiaprofessori Craig Primmer Helsingin yliopistosta on päässyt todistamaan ihmisen aiheuttamaa nopeaa evoluutiota tutkiessaan Tenon lohia. Tenon kalastajat ovat nimittäin suosineet saaliikseen suuria lohia, jolloin ne ovat käyneet yhä harvinaisemmiksi, myös geneettisesti. Koska muutos on tapahtunut myös geneettisesti, ei koon pienentyminen ole vain väliaikaista, vaan sillä on myös pysyviä vaikutuksia.

Arktiset kotieläimet ovat sopeutuneet karuun ympäristöön (Uuno Peltoniemi 1944/Museovirasto-Musketti)

Lapissa on kuitenkin muutakin kuin poroja ja kaloja, muistuttaa tutkimusprofessori Florian Stammler Lapin yliopistosta. Kaikissa kotielämissä on silti suosittu samanlaisia ominaisuuksia, sillä karuissa oloissa kestävät lajit ovat olleet omistajalleen kannattavampia. Siperialaista lehmää ja suomalaista poroa yhdistää siis se, että niiden kummankin on oltava sisukkaita. Sisukkuus ja kestävyys näkyvät myös pohjoisten kotieläinrotujen geeneissä. Ominaisuudet auttavat lajeja sietämään ympäristön muutoksia ja niukkuutta, joita nykyisin suositummat kotieläinrodut eivät samalla tavalla kestä.  

Musta hiili

Musta hiili nopeuttaa jään sulamista

Mustaa hiiltä syntyy epätäydellisessä palamisessa ja ihmisen toiminta on lisännyt sen päästöjä merkittävästi. Musta hiili imee tehokkaasi lämpöä, kun taas vaalea lumi tai jää heijastaa sitä pois. Noen laskeutuessa vaalealle alustalle, se sulattaa lunta ja jäätä. Tämän takia mustalla hiilellä on merkittävä lämmittävä vaikutus arktisella alueella ja päästöjen vähentäminen arktisissa maissa on Itä-Suomen yliopiston vanhemman tutkijan Thomas Kühnin mukaan tärkeää. Nokipäästöjä aiheuttaa esimerkiksi laajamittaisesti harjoitetut maakaasun polttaminen harakoille soihduttamalla sekä kaskeaminen etelämmillä leveyspiireillä, vaikka esimerkiksi liikenteen nokipäästöt ovat laskeneet selvästi.  Musta hiili on siis globaali ongelma, joka realisoituu arktisen jään sulaessa nopeammin.

Asukkaiden huomioiminen

Paikallisten sivuuttaminen on aiheuttanut konflikteja Suomessa

Arktisella tehtävässä tutkimuksessa korostuu paikallisten olojen huomioimisen tärkeys. Tämä on opittu kantapään kautta ja työsarkaa on edelleen. Esimerkiksi tutkimuslaitteet on valittava tarkkaan kestämään rajuja sääoloja ja kylmyyttä. Myös paikallisten asukkaiden huomioiminen on erityisen tärkeää, sillä paikallinen toimintaympäristö on ulkopuolelta tulevalle tutkijalle usein hyvin vieras. Oman ulottuvuutensa tutkimukseen tuovat alkuperäiskansat, sillä perinteisen tiedon ja taidon hyödyntäminen on myös tutkimuksen onnistumisen kannalta tärkeää.

Perustutkimus on tärkeää arktisten muutosten ymmärtämiseksi (Antti/Unsplash)

Suomessa saamelaisten osallistaminen päätöksentekoon on ollut usein heikkoa, toisinaan jopa olematonta. Oulun yliopiston professorin Vesa-Pekka Hervan mukaan esimerkiksi kaivoskiistoja on ollut yhtä kauan kuin kaivoksiakin ja asukkaiden sivuuttaminen on aiheuttanut osaltaan lisää konflikteja. Tämän johdosta alkuperäiskansojen mukaan ottaminen tiedon kehittämiseen on tärkeää ja vaatii parempaa huomioon ottamista. Myös tutkimustulosten jalkauttamisen kannalta asukkaiden huomioiminen on tärkeää, jotta tuloksia voidaan hyödyntää kestävästi esimerkiksi päätöksenteossa.

Lue lisää saamelaistutkimuksesta

Ihmisen aiheuttamat riskit ja niiden minimointi

Ihmistoiminta aiheuttaa monenlaisia riskejä haavoittuvaisessa arktisessa ympäristössä. Luonnonvarojen hyödyntäminen, esimerkiksi louhinta, vaikuttaa mm. veden kiertoon ja maisemaan, kuten esimerkiksi Talvivaaran tapaus osoittaa. Ihmisen aiheuttamat riskit liittyvät luonnonvarojen hyödyntämisen lisäksi sosiaalisiin ja kulttuurisiin riskeihin, ja eri intressien yhteensovittaminen on usein haasteellista.

Ihmisen aiheuttamat riskit kiteytyvät arktisella ilmastonmuutokseen liittyviin uhkiin. Aalto-yliopiston väitöskirjatutkija Hanyang Gong tutki ilmastonmuutoksen vaikutusta jään lujuuteen ja kertoi sen helpottavan arktista merenkulkua. Professori Miska Luoto Helsingin yliopistosta puolestaan kartoitti ikijään sulaessa lisääntyviä vahinkoja infrastruktuurille. Näiden riskien tutkiminen on tärkeää, sillä parempien ennusteiden avulla voidaan myös muutoksiin varautua paremmin.

 Vähäisempi napajää mahdollistaa merenkulun pohjoisella Jäämerellä (Pixabay) 

Arktinen akatemiaohjelma ARKTIKO toimi vuosina 2014–2018 ja siinä Suomen Akatemia rahoitti arktista tutkimusta 18 miljoonalla eurolla. Akatemiaohjelman loppuseminaari pidettiin Helsingissä 20.-21.11. Seminaarissa korostui tieteidenvälisyys sekä arktisen tutkimuksen strateginen tärkeys suomalaiselle tutkimukselle ja osaamiselle.

teksti: Veera Lyytikäinen

Suomen Akatemian viestinnän korkeakouluharjoittelija Veera Lyytikäinen vieraili ARKTIKO-akatemiaohjelman loppuseminaarissa ja perehtyi ohjelman tutkimushankkeisiin. 

Viimeksi muokattu 5.12.2018
Seuraa meitä:
FacebookTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
TIETOSUOJA »
YHTEYSTIEDOT JA LASKUTUS »
KYSYMYKSET JA PALAUTE »