EN

Aristoteles edelleen ajankohtainen

4.4.2018

Helsingin yliopistossa työskentelevä hollantilainen Jan Klabbers tunnetaan kansainvälisesti arvostettuna oikeustieteilijänä, joka on myös kirjoittanut useita kansainvälistä sopimusoikeutta ja kansainvälisten organisaatioiden oikeutta käsitteleviä, pääasiassa Cambridgen julkaisemia teoksia. Suomen Akatemia valitsi hänet ensimmäiseksi kansainvälisten konfliktien hallinnan tutkimusta edistäväksi Martti Ahtisaari -akatemiaprofessoriksi. 

Professori Klabbersin vuonna 2013 alkanut viisivuotiskausi akatemiaprofessorina päättyy tämän vuoden kesäkuussa. Pehmeä paluu virkavapaudesta opetustyön pariin on jo alkanut syksyn kurssien sisältösuunnittelun muodossa.

Klabbers on pitänyt Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimuskautta antoisana ja arvokkaana irrottautumisena yliopiston arkirutiineista.  ”Akatemiaprofessuuriin kuuluvalla virkavapaudella oli erittäin suuri merkitys, koska pystyin käyttämään opetustyön ja yliopiston hallinnollisten tehtävien vaatiman ajan puhtaasti tutkimustyöhön”, sanoo Klabbers, joka normaalisti vetää vuodessa seitsemästä kahdeksaan kurssia. 

”Suomen Akatemian antama rahoitus on riittänyt hyvin, eikä minulla ole ollut tarvetta hakea lisärahoitusta. Omalla alallani rahoitusta ei tarvita esimerkiksi kalliisiin laboratoriotutkimuksiin, koska työ on lähinnä maailmantapahtumien seuraamista, lukemista, pohdiskelua ja teorian kehittelyä. Rahoituksella vapautetaan aikaa ja mahdollistetaan keskittyminen tutkimustyöhön ilman keskeytyksiä.”

Aiemmin Jan Klabbers on myös työskennellyt johtajana Suomen Akatemian rahoittamassa

Globaalin hallinnan huippuyksikössä, jossa alan kysymyksiä tarkasteltiin niin kansainvälisen oikeuden, kansainvälisen politiikan kuin sosiaaliantropologiankin näkökulmista. 

”Olen erityisen iloinen siitä, että Globaalin hallinnan huippuyksikössä kouluttamamme henkilöt ovat jo ehtineet perustaa useampia omia huippuyksiköitään.”

Vastuullisuuden tärkeys

Klabbers korostaa kansainvälisen oikeuden olevan niin laaja ja monisyinen oikeudenala eri osa-alueineen, että sen perinpohjainen hallinta on mahdoton tehtävä yhdelle ihmiselle.  

”Meillä Helsingin yliopistossa kansainvälisen oikeuden parissa työskentelee kuutisen ihmistä, joista jokaisella on oma erikoisalansa, johon he ovat syventyneet. Joskus on vaikeaa saada aikaan kokonaisvaltaista keskustelua, koska jokainen tuntee hyvin oman lohkonsa mutta ei juurikaan muiden erikoisalueita.”

”Minä olen perehtynyt valtioihin toimijoina ja siihen, kuinka ne organisoivat keskinäisen yhteistyönsä sopimukset instrumentteinaan. Näihin liittyy usein lukuisia pulmia ja haasteita, joita tarkastelen oikeustieteen näkökulman lisäksi myös yhteiskuntatieteiden ja filosofian näkökulmista. Pyrin hahmottamaan kokonaiskuvaa eräänlaisena kansainvälisen oikeuden yleismiehenä.” 

Suomen Akatemian Martti Ahtisaari -akatemiaprofessuurikaudellaan Jan Klabbers on keskittynyt hyve-etiikan tutkimukseen ja pyrkii jatkossakin edistämään uskottavan kansainvälisen hallinnan etiikan kehittämistä ammatillisissa rooleissa.

Platonin ohella hyve-etiikan perustajiin kuulunut kreikkalainen filosofi Aristoteles määritteli tärkeiksi luonteen hyveiksi muun muassa rohkeuden, kohtuullisuuden, anteliaisuuden, ystävällisyyden, rehellisyyden ja oikeudenmukaisuuden. Tämän päivän maailmassa professori Jan Klabbers haluaa korostaa erityisesti vastuullisuutta sellaisena luonteen hyveenä, jota pitäisi voida vaatia merkittävissä tehtävissä työskenteleviltä johtajilta.  

Eteläafrikkalaisen ihmisoikeustaistelija Nelson Mandelan ja Intian itsenäisyysliikkeen johtajan Mahatma Gandhin nimet nousevat Klabbersin huulille esimerkkeinä vastuunsa kantaneista hyveellisistä johtajista. Suomalaisista hän mainitsee Martti Ahtisaaren ja Tarja Halosen hyvää työtä tehneinä presidentteinä. Klabbers sanoo iloitsevansa Sauli Niinistön nimityksestä toiselle presidenttikaudelle mutta ei olisi harmitellut Pekka Haavistonkaan valintaa. 

Maailmanlaajuista rahoitusjärjestelmää valvovan kansainvälisen valuuttarahaston kolmen viimeisimmän johtajan nimitykset puolestaan käyvät pohdiskelua herättävästä esimerkistä. Olisiko heitä valittu, jos valintakriteereissä olisi painotettu ehdokkaiden tekojen ja luonteen tarkempaa huomioimista?

”Koska kansainvälisen valuuttarahaston johtajien tärkeimpinä valintakriteereinä pidetään pelkästään ehdokkaan eurooppalaisuutta sekä kokemusta politiikassa ja talouselämässä, pääjohtajiksi on voitu valita kolme peräkkäistä kertaa henkilö – Rodrigo Rato, Dominique Strauss-Kahn ja Christine Lagarde – joka on ollut syytettynä rikoksista kotimaassaan. Rodrigo Rato jopa istui vankilassa veropetoksesta! Toivon, että tulevaisuudessa johtajilta ryhdyttäisiin vaatimaan vahvempaa näyttöä vastuullisuudesta ja luonteen rehtiydestä.”   

Klabbersin mukaan kouluissakin pitäisi soveltaa hyve-etiikan oppeja siten, että jatkuvasti vahvistuvan kilpailullisuuden tukemisen sijasta opetettaisiin, miten rakennetaan yhteisöjä, joissa voidaan keskustella epäkohdistakin avoimesti ja turvallisesti sekä kokea vastuuta yhteisestä maailmasta ja tehdä yhdessä hyviä tekoja kaikkien hyväksi. 

Amsterdam – Helsinki

Jan Klabbers väitteli aikoinaan tohtoriksi Amsterdamin yliopistossa. Hän olisi voinut jäädä rakentamaan uraa Hollantiin, mutta 1990-luvun alussa hän ajautui suomalaisen naisen vanavedessä Helsinkiin. Yhteiselon tuloksena syntyi poika, joka on nyt jo parikymppinen nuorukainen. Suhde päättyi eroon, mutta myös uusi kumppani, nykyinen puoliso, on suomalainen.

Klabbers ei halua olla pitkiä aikoja erossa perheestään, joten vaimo ja tytär matkustivat mukana New Yorkiin, kun akatemiaprofessori työskenteli neljä kuukautta maailman parhaaksi oikeustieteen oppilaitokseksi kutsumassaan New York Universityssä. Vaikka kansainvälisesti arvostettu Klabbers on saanut vuosien mittaan useita työtarjouksia ulkomailta, hän ei ole aikeissa jättää Suomea saati virkaansa Helsingin yliopistossa.

”Viihdyn hyvin Helsingissä sekä työpaikassani Helsingin yliopistossa, missä minulla on ollut korvaamaton ilo työskennellä maailman parhaisiin kansainvälisen oikeuden asiantuntijoihin kuuluvan Martti Koskenniemen kanssa. Kuusivuotias tyttäreni on pian menossa kouluun, ja arvostan suomalaista koulutusjärjestelmää, joten sekin on yksi hyvä syy pysyä Suomessa.”

”Olen asunut Helsingissä jo niin kauan, että Amsterdamissa käydessäni huomaan kaipaavani enemmän sitä tilantuntua, johon olen tottunut Suomessa. En kuitenkaan halua ajaa täällä polkupyörällä, koska se tuntuu arvaamattomuudessaan paljon vaarallisemmalta kuin hallittu pyöräilijöiden kaaos Amsterdamissa, missä kaikki ovat tottuneet väistelemään sujuvasti toisiaan.”

Klabbers ei näe suuria eroja suomalaisen ja hollantilaisen akateemisen maailman välillä – paitsi korkeakoulujen pääsykokeiden osalta.

”Hollannissa kaikki lukion päättötodistuksen saajat pääsevät jatkamaan opintoja korkeakouluissa.

Pääsykokeita ei järjestetä. Tämän takia kurssien osallistujamäärät saattavat olla alussa niin huikeita, että välillä korkeakoulut joutuvat vuokraamaan elokuvateattereita tai kirkkojakin, jotta opiskelijaa saadaan mahtumaan luennolle ja tentteihin. Jos Suomessa aloittavan kurssin koko on 200 henkeä, se saattaa olla Hollannissa 1000 henkeä. Kaikki eivät kuitenkaan valmistu. Opiskelijoita alkaa kyllä karsiutua vähitellen matkan varrella.”

Vaikka Klabbers määrittelee itsensä nimenomaan ensisijaisesti akateemiseksi tutkijaksi, useimmat hollantilaiset juristit ovat Klabbersin mielestä olleet ensisijaisesti pragmaatikkoja. Teoreettinen suuntautuneisuus on ollut hyvin harvinaista.

”Hollantilaiset ovat ylipäätään hyvin pragmaattisia ja leppoisan sovittelevia luonteeltaan. Tämä juontaa juurensa siitä, että kaikki asuvat lähekkäin hyvin pienellä alueella, missä ei ole järkeä vihoitella naapureiden kanssa 20 vuotta yhteen menoon. Kauppavaltiolle on myös ollut tärkeää tulla toimeen monien erilaisten tahojen kanssa useilla eri kielillä.” 

Tutkimus jatkuu

Vaikka Klabbersin akatemiaprofessuurikausi päättyy kesäkuussa ja opetustyö sekä yliopiston hallinnolliset tehtävät täyttävät kalenterin syyskuusta lähtien, tutkimustyö ei pääty siihen vaan jatkuu muun työn ohessa. Jatkossa Klabbers haluaa paneutua syvemmin myös organisaatioiden privatisointiin.

Myös Klabbersin johtaman tutkimusryhmän päätöskonferenssi pidetään kesäkuussa. Hyve-etiikan asiantuntijaa innostaa tieto siitä, että maailmalla näkyy jo viittauksia hänen julkaisuihinsa – joskus skeptisiä ja joskus vähemmän skeptisiä. Erityisesti häntä viehättää ajatus siitä, että jo ennen varsinaista päätöskonferenssia eräs bukarestilainen oikeustieteen opiskelija ehti neljän vuoden aikana tehdä väitöksen Klabbersin ryhmän tutkimuksen pohjalta. Hyve-etiikan soveltamisen kansainvälinen uranuurtaja on saamassa uusia, innokkaita seuraajia.  

Teksti ja kuvat: Suvi Ruotsi

Viimeksi muokattu 4.4.2018
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »