Antoisa pesti molekyylibiologian huipulla EMBL-tutkimuslaitoksessa

Antoisa pesti molekyylibiologian huipulla EMBL-tutkimuslaitoksessa

2.11.2018

”Ajattelin, että nyt on lähdettävä, jos haluan saada uusia näköaloja, kehittyä tutkijana ja olla mukana kilpailussa”, kertoo VTT:llä työskentelevä akatemiatutkija Paula Jouhten. Näissä ajatuksissa hän ja hänen geneetikkomiehensä tähyilivät ulkomaille nelisen vuotta sitten. Oli sovittu, että yksi joustaa, jos toisen kohdalle osuu oikein hyvä tarjous. Kummankaan ei tarvinnut lopulta joustaa, sillä molemmille löytyi osuva pesti Saksan Heidelbergistä. Jouhten pääsi EMBL:ään eli eurooppalaiseen tutkimuslaitokseen, jossa tehdään solu- ja molekyylibiologian perustutkimusta sekä kehitetään alalle uusia tutkimusmenetelmiä ja instrumentteja.

”Tutkimusryhmä teki juuri sellaista, jota olin jo tehnyt ja josta halusin oppia lisää”, Jouhten sanoo. Hän tutki silloin ja tutkii yhä menetelmiä, joilla mikrobisoluissa voitaisiin tuottaa tehokkaasti teollisesti merkittäviä yhdisteitä. Käytännössä tutkimus sisältää fysiologisia töitä laboratoriossa sekä solujen aineenvaihdunnan mallinnusta, siis algoritmien kehittämistä.

”Pystyin yhdistämään molemmat myös EMBL:ssä.” 

Asiantuntijoita tutkijoiden apuna

EMBL on yli 20 jäsenvaltion yhteinen tutkimuslaitos, jonka kuudessa toimipisteessä Euroopassa työskentelee yli 1 600 tutkijaa ja muuta asiantuntijaa. Suomen Akatemia rahoittaa Suomen jäsenyyttä vuosimaksulla, jota vastaan tutkimuslaitoksen työtehtävät ja koulutusohjelmat ovat myös suomalaisten tutkijoiden haettavissa.

Yhteisellä rahoituksella pyritään varmistamaan, että kukin jäsenmaa saa suhteellisen pienellä panoksella suuren ja korkeatasoisen tutkimuslaitoksen hyödyt. Jouhten näkee etuja myös siinä, että tutkijat tulevat tehtäviin noin 3–5 vuodeksi eivätkä kilpaile jatkosta samassa tutkimuslaitoksessa.

”Ihmiset tulevat sinne tekemään huippututkimusta hyvässä hengessä toisiaan auttaen. EMBL:ssä on helppo tehdä kansainvälistä yhteistyötä”, Jouhten sanoo. Hän pitää EMBL:n etuna myös sitä, että tutkimusta tukevat palvelut genomien sekvensoinnista alkaen löytyvät samasta talosta.

”EMBL:ssä on myös asiantuntijoita, jotka auttavat kaikkia tutkijoita kaikissa tutkimusryhmissä. Esimerkiksi tilastotieteen asiantuntija voi neuvoa, miten data-analyysi kannattaa tehdä ja miten sen voisi visualisoida omaa julkaisua varten. Tällainen apu on valtavan tärkeää ja hyödyllistä.”

Monta tietä EMBL:ään

EMBL:n tehtäviä voivat hakea kaikki jäsenmaiden opiskelijat ja tutkijat. On opiskelija- ja harjoittelijaohjelmia sekä tohtoriohjelmia. Tohtorintutkinnon suorittaneille on omat ohjelmansa sekä määräaikaiset tutkijan tehtävät, joista EMBL ilmoittaa verkkosivuillaan. Kun Jouhten kiinnostui EMBL:stä, avoinna ei ollut sopivaa tehtävää, mutta hän otti yhteyttä tutkimusryhmän päällikköön, jonka hän tunsi pohjoismaisista verkostoista. 

”Minut palkattiin suoraan projektiin projektin omalla rahoituksella, ja puolivälissä jatkoin EMBL:n tutkijana. Yhteensä työskentelin siellä kolme vuotta”, Jouhten kertoo.

Tutkijatohtori Katri Korpela lähti EMBL:ään Heidelbergiin vuoden 2016 alussa Suomen Akatemian rahoituksella.

”Halusin jakaa aikani Helsingin yliopiston ja EMBL:n välillä ja hain rahoitusta tähän yhdistelmään”, Korpela sanoo. Hän tutkii lapsien suolistomikrobistoa pitkälti olemassa olevista aineistoista.

”Tutkimukseni on pääasiassa laskennallista työtä, ja EMBL:ssä on siihen erittäin hyvät mahdollisuudet. Tutkimusryhmässä on paljon tutkijoita, jotka keskittyvät samaan ja joilla on monenlaista osaamista. Jos ei itse tiedä, mitä tehdä, löytyy varmasti joku, joka tietää”, Korpela kertoo.

Lapsen kanssa matkaan

Jouhten korostaa, että kansainvälinen kisa EMBL:n tehtävistä on kova, mutta ne, jotka kisassa voittavat, saavat monipuolisen paketin.

”Onhan se mahtava paikka, ja ihmisistä pidetään siellä huolta. Paljon puhutaan siitä, miten vaikeaa on yhdistää post doc -vaiheessa ura ja muu elämä. EMBL:ssä auttaa jo se, että tutkimuslaitoksessa on päiväkoti.” Jouhtenin tytär lähti Heidelbergiin 2-vuotiaana ja palasi Suomeen 5-vuotiaana sujuvana saksan puhujana.

Korpelan kokemukset EMBL:n päiväkodista ovat vasta edessä. Hän on parhaillaan kotona vastasyntyneen vauvansa kanssa, mutta suunnittelee jo jatkoa.

”Projekti loppuu vuoden kuluttua, mutta jatkaisin mielelläni samaan tapaan EMBL:ssä ja Helsingin yliopistossa.”

Teksti: Zeeland
Kuvat: Pond5 ja (Ilmakuva) Sean Nightingale, EMBL

Viimeksi muokattu 2.11.2018
Seuraa meitä:
FacebookTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
TIETOSUOJA »
YHTEYSTIEDOT JA LASKUTUS »
KYSYMYKSET JA PALAUTE »