Suomen Akatemiaa koskevan lakiehdotuksen keskeinen sisältö

Asetusluonnos ehdottaa siirtymistä kolmen toimikunnan järjestelmään

Opetus- ja kulttuuriministeriö on 13.11.2017 pyytänyt lausuntoja ehdotukseen Suomen Akatemiaa koskevan lain ja valtioneuvoston asetuksen muutoksista.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on julkaissut  asiaan liittyvän tiedotteen.

Akatemian hallinnollista asemaa koskevaa pykälää esitetään muutettavaksi siten, että Akatemian asemaksi määriteltäisiin tieteen ja tutkimuksen asiantuntijaorganisaatio, joka kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriön toimialaan. Muutos vastaisi Akatemian tosiasiallista asemaa nykyistä lakisääteistä määrittelyä paremmin.  

Akatemian lakisääteistä tehtävämäärittelyä esitetään muutettavaksi siten, että tehtäväkokonaisuus ja sen hierarkkisuus kävisi nykyistä selkeämmin esiin pykälästä. Akatemian asiantuntijatehtävän esitetty määrittelymuutos parantaisi Akatemian mahdollisuuksia vastata toimintaympäristön muutosten aiheuttamiin tarpeisiin.

Keskeisin ehdotettu muutos on asetuksessa: siirtyminen nykyisestä neljän tieteellisen toimikunnan järjestelmästä kolmeen toimikuntaan.  Muutoksen taustana on pyrkimys koota lavea life science -tutkimusalue yhden toimikunnan alueelle.  Ehdotuksen mukaan Akatemian tieteellisten toimikuntien nimet olisivat

• biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta
• kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta
• luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta. 

Lain muutosehdotukseen johtanut prosessi käynnistyi Akatemian aloitteesta: kun tutkimuksen kentässä on tapahtunut ja tapahtuu muutoksia, on syntynyt tarve tarkastella myös Akatemian arviointi- ja päätösprosesseja sekä toimikuntajärjestelmää. Lakiehdotusta on valmisteltu opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla kuluvan vuoden aikana tiiviissä ja hyvässä yhteistyössä keskeisten sidosryhmien ja Akatemian kanssa. Valmistelun tueksi keväällä tehtyyn kyselyyn vastasi noin 700 sidosryhmien edustajaa. Akatemian hallituksen esittämät linjaukset ovat hyvin esillä ehdotuksessa. 

Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on, että eduskunta hyväksyisi lain muutoksen alkuvuonna 2018 ja uudet, tammikuussa 2019 toimintansa aloittavat tieteelliset toimikunnat nimitettäisiin kevätkesällä 2018.  

Keskeiset muutokset lakiin Suomen Akatemiasta

Suurin osa akatemialakiin ehdotetuista muutoksista lähinnä tarkentaa ja selkeyttää nykyisen lain muotoiluja.  Akatemian hallinnollisesta asemasta ehdotus kirjaa, että Akatemia on tieteen ja tutkimuksen asiantuntijaorganisaatio, joka kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriön toimialaan. Tämä kuvaisi Akatemian asemaa paremmin kuin nykyinen muotoilu, jonka mukaan Akatemia on tieteen keskuselin.

Akatemian tehtävät kuvattaisiin laissa siten, että tehtäväkokonaisuus olisi nykyistä  selkeämmin määritelty. Tehtävät olisivat

1. edistää tieteellistä tutkimusta ja tutkimusedellytyksiä sekä niiden hyödyntämistä rahoittamalla niitä ja osallistumalla kansainväliseen yhteistyöhön
2. toimia asiantuntijana tiedepolitiikan kehittämisessä ja toimeenpanossa
3. suorittaa muut asiantuntijatehtävät, joista säädetään valtioneuvoston asetuksella tai jotka opetus- ja kulttuuriministeriö sille antaa. 

Tieteellisten toimikuntien tehtävistä määräävä säännös kirjoitettaisiin tavalla, joka nykyistä muotoilua selkeämmin kuvaa niiden tehtävän: myöntää rahoitusta tieteelliseen tutkimukseen ja tutkimusedellytysten kehittämiseen sekä niiden hyödyntämiseen, seurata rahoituksen vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta, suunnitella tutkimuksen rahoitus- ja muuta edistämistoimintaa yhdessä Akatemian muiden toimielinten kanssa, sekä muulla tavoin toimia siten kuin johtosäännössä tarkemmin määrätään. 

Toimikunnan jäsenen toimikausi olisi kolmivuotinen ja toinen peräkkäinen kausi olisi mahdollinen vain, jos henkilö toimii puheenjohtajana jompanakumpana kautena. 

Lakiehdotuksessa ei ole muutoksia strategisen tutkimuksen neuvoston eikä tutkimusinfrastruktuurikomitean tehtäviin. 

Tausta ja valmistelutyö 

Akatemian tieteellisten toimikuntien toimintaan ja tehtäviin ei ole lain eikä asetuksen tasolla tehty merkittäviä muutoksia vuoden 1995 jälkeen, jolloin siirryttiin nykyiseen neljän toimikunnan järjestelmään. Sen sijaan käytännön toimikuntatyö on kehittynyt ja muuttunut monin tavoin. 

Akatemian hallintovirasto valmisteli vuoden 2016 aikana raportin, jossa käsiteltiin toimintaympäristössä ja Akatemiassa tapahtuneita muutoksia sekä kuvattiin esille nousseita näkemyksiä toimikuntien työstä ja tunnistettuja kehitysmahdollisuuksia. 

Raportin johtopäätöksissä keskeisenä tavoitteena on kehittää rahoituspäätösmenettelyä, muun muassa lisäämällä sen läpinäkyvyyttä ja nopeuttamalla itse prosessia sekä tarkentamalla hakemusten kansainvälisen tieteellisen arvioinnin ja toimikunnan päätösvalmistelun välistä suhdetta. Tavoitteena on myös se, että toimikunnat pystyisivät nykyistä laajemmin toimimaan myös tieteen kehitystä koskevissa laveammissa ennakointi- ja suunnittelutehtävissä. 

Akatemiaa koskevien säädösten valmistelusta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Akatemian hallituksen esityksestä ministeriö asetti 1.2.2017 Suomen Akatemian toimikuntarakenteen valmisteluryhmän. 

Ministeriön valmisteluryhmä järjesti keväällä 2017 sarjan sidosryhmätapaamisia ja laajan verkkokyselyn.

Akatemian hallitus teki 29.6.2017 ministeriölle esityksen toimikuntarakenteen ja toiminnan kehittämisen linjauksista, jotka Akatemian hallituksen mielestä tulisi pitää tarkastelun lähtökohtina pohdittaessa tieteellisten toimikuntien toiminnan kehittämistä ja siten myös toimikuntia koskevaa sääntelyä sekä Suomen Akatemiasta annetun lain ja asetuksen muutostarpeita. Ministeriön valmisteluryhmä on päätynyt ehdottamaan Akatemiaa koskevan lain ja asetuksen tarkistamista. 

Neljästä kolmeen toimikuntaan 

Akatemiaa koskevan asetuksen muutosehdotuksen mukaan Akatemiassa olisi kolme tieteellistä toimikuntaa. Toimikuntien alustava toimialajaottelu on luonnosteltu Akatemian hallintovirastossa. 

Muutoksen taustana on pyrkimys koota lavea life science -tutkimusalue yhden toimikunnan alueelle. Sidosryhmäkuulemisten ja verkkokyselyiden palautteessa enemmistö osallistuneista piti siirtymistä kolmen tieteellisen toimikunnan malliin perusteltuna muun muassa tieteidenvälisyyden ja kansainvälisen yhteistyön käytäntöjen näkökulmista. 

Akatemian hallituksen kesäkuussa 2017 kirjeessään esittämän näkemyksen mukaan siirtyminen kolmen toimikunnan järjestelmään vähentäisi toimikuntien välisiä raja-aitoja, laajentaisi toimikuntien toiminta-aluetta ja mahdollistaisi siten tutkimuksen uudistamista edistävää toimintaa sekä toimikunnissa että niiden väliin sijoittuvissa tutkimusaiheissa. Biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen yhdistämisessä yhtenä tavoitteena on entistä paremman yhteyden varmistaminen näiden tieteenalojen osalta hakemusten arvioinnissa ja päätöksenteossa. Kliinisen tutkimuksen rahoitus Akatemiasta tulee jatkumaan. 

Akatemia tulee erityisen vahvasti kehittämään toimikuntarajat ylittävää yhteistyötä hakemusten arvioinnissa ja päätöksenteossa. 

Toimikuntien nimittämisprosessi  

Säädösvalmistelun yhteydessä pyritään myös toimikuntien jäsenten nimitysprosessin uudistamiseen. Tavoitteena on nimityksien tekeminen jo toimikauden alkua edeltävän vuoden kevätkesällä, mikä mahdollistaa uusien jäsenten perehdyttämisen aiempaa monipuolisemmin. Akatemia valmistelee parhaillaan kuvausta toimikunnan jäsenen tehtävistä, jonka pohjalta toimikunnan jäsenyydestä kiinnostuneilla olisi riittävän hyvä käsitys tehtävän laadusta ja siihen liittyvistä sitoumuksista. 

Toimikuntien nimitysprosessin uudistamista valmistelee opetus- ja kulttuuriministeriö. 

Toimikuntien ja arviointipaneelien tehtävät  

Hakemusten tieteellinen vertaisarviointi kansainvälisissä arviointipaneeleissa on keskeinen osa Akatemian rahoituspäätösvalmistelua. Toimikuntien ja arviointipaneelien keskinäisen roolin selkeyttämiseksi Akatemia suunnittelee siirryttävän malliin, jossa paneelit hakemusten tieteellisen arvioinnin lisäksi asettavat arvioimansa hakemukset myös paremmuusjärjestykseen. Toimikunnan päätösvalta hakemusten rahoittamisesta tai rahoittamatta jättämisestä säilyisi ennallaan. Parhaillaan Akatemia valmistelee kokeilua, jonka avulla saadaan kokemuksia tällaisesta toiminnasta. Kokeilun tulosten perusteella Akatemia päättää paneelitoiminnan kehittämisestä. Hakijoilta keskusteluissa saadun palautteen perusteella suunnitellaan myös siirtymistä menettelyyn, jossa arviointipaneelien aihepiirit olisivat tiedossa jo hakemusvaiheessa. 

Akatemian hallintovirasto 

Toimikuntarakenteen muuttumisen ja Akatemian tietovarantojen ja osaamisen entistä laveamman hyödyntämistarpeen myötä on Akatemiassa päätetty kehittää toimintaa ennakoivasti ja samalla tarkastella Akatemian hallintoviraston organisaatiota. Tähän liittyvä kehitystyö on käynnissä ja uusi organisaatiorakenne otetaan käyttöön elokuussa 2018. Näin hallintovirasto pystyy tukemaan tammikuussa 2019 aloittavien uuden hallituksen, toimikuntien ja strategisen tutkimuksen neuvoston työtä parhaalla mahdollisella tavalla.