Tiedeuutisia Suomesta - korkeakoulut ja yliopistot

  • Tutkimusuutisia
    23.11.2017 | Tutkimusuutisia
  • 23.11.2017 | Uutiset
  • Tutkimusuutisia
    23.11.2017 | Tutkimusuutisia
  • Tutkimusuutisia
    23.11.2017 | Tutkimusuutisia
  • 23.11.2017 | Åbo Akademi - Pressmeddelanden - Senaste nyheter
  • 23.11.2017 | Åbo Akademi - Pressmeddelanden - Senaste nyheter
  • 22.11.2017 | Uutiset
  • 22.11.2017 | Uutiset
  • 22.11.2017 | Åbo Akademi - Pressmeddelanden - Senaste nyheter
  • 22.11.2017 | UEF// Tutkimus-uutiset
  • 22.11.2017 | Tutkimusuutiset - Lapin yliopisto - University of Lapland - Lapplands universitet
    Text
    Rahoitushaun tavoitteena oli löytää kansainvälisellä tutkimusyhteistyöllä vastauksia ikääntymisen ja väestönmuutosten aiheuttamiin haasteisiin Euroopassa. <br /> <br /> Hankkeen nimi on HARVEST – eHealth and Ageing in Rural Areas: Transforming Everyday Life, Digital Competences, and Technology (eTerveys ja ikääntyminen maaseudulla: Arjen, digitaalisen kompetenssin ja teknologian muutokset). <br /> <br /> Hankkeessa tutkitaan ikäihmisten arkea digitalisoituvien palveluiden näkökulmasta. Kiinnostus kohdistuu digitaalisten terveys- ja sosiaalipalveluiden käyttöön/käyttämättömyyteen sekä palveluiden käytön oppimiseen ja osaamiseen Ruotsin, Suomen ja Italian maaseuduilla. <br /> <br /> Hanketta koordinoi Uumajan yliopisto ja partnereina ovat Lapin yliopisto sekä Milanon katolinen yliopisto. Lapin yliopistosta hanketta toteuttavat yhteistyössä kasvatustieteiden tiedekunta ja yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Hankkeessa tulevat työskentelemään vastuullinen johtaja, apulaisprofessori Päivi Rasi Mediapedagogiikkakeskuksesta, professori Heli Valokivi yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta sekä kaksi jatko-opiskelijaa. Tutkimusaineistojen keräämisessä tehdään yhteistyötä Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa. <br /> Hanke toteutetaan 1.1.2018–31.12.2020. <br /> <br /> <strong>Lisätietoa: </strong><br /> <br /> Hankkeen vastuullinen johtaja, apulaisprofessori Päivi Rasi <br /> Puhelin 040 587 9090 <br /> Professori Heli Valokivi<br /> Puhelin 040 484 4257<br />
    Type
    text
  • 21.11.2017 | Uutiset
  • 21.11.2017 | Uutiset
  • 21.11.2017 | Uutiset
  • 21.11.2017 | UEF// Tutkimus-uutiset
  • 20.11.2017 | Uutiset
  • 20.11.2017 | Uutiset
  • 20.11.2017 | UEF// Tutkimus-uutiset
  • 17.11.2017 | Uutiset
  • 14.11.2017 | Tutkimusuutiset - Lapin yliopisto - University of Lapland - Lapplands universitet
    Text
    <p>Saamenkieliset ja –kulttuuriset hyvinvointipalvelut keskittyvät saamelaisten kotiseutualueelle ja siellä erityisesti varhaiskasvatus- ja koulupalveluihin. Vammaisuuden huomioivien palveluiden saatavuus näyttäytyy tutkimuksessa hyvin heikkona. Vammaisten erityisiin palvelutarpeisiin ja elämäntilanteisiin vastaaminen hyvinvointipalveluissa on satunnaista ja kiinni yksittäisten työntekijöiden valveutuneisuudesta. Vammaispalveluita tuotetaan lähes yksinomaan suomeksi ja erityispalveluita saa vain suomenkielellä. <br /> <br /> Vammaisten kohtaama syrjintä on yleismaailmallinen ilmiö ja tutkimuksen mukaan myös saamelaiset vammaiset kohtaavat syrjintää kaikilla elämänalueilla. Syrjinnän tarkastelu yksinomaan saamelaisuuden tai vammaisuuden kautta ei anna syrjinnästä kuitenkaan oikeaa kuvaa. Syrjintä osoittautuu tutkimuksessa intersektionaaliseksi, kontekstuaaliseksi ja prosessuaaliseksi. Tutkimuksen mukaan suomalainen assimilaatiopolitiikka näkyy elämässä edelleen. Vahva syrjintäkokemus tai rakenteellinen syrjintä yhdellä osa-alueella vaikeuttavat hienovaraisemman syrjinnän havaitsemista toisella osa-alueella. Vammaisten asema vähemmistön sisäisenä vähemmistönä haastaa palveluita tilannekohtaiseen ja kulttuuriseen lähestymistapaan, johon palveluilla ei vaikuta olevan kykyä vastata. <br /> <br /> <strong>Osa suurempaa tutkimushanketta </strong><br /> <br /> Haastatellut vammaiset saamelaiset kuvaavat elämäänsä itse tehdyksi, millä he eivät viittaa yksin toimimiseen vaan siihen, että tavanomaiset ja valmiit ratkaisut eivät heidän elämäänsä sovellu. Esikuvia erityisissä elämäntilanteissa elämiselle ja selviämiselle on niukasti, joten tavallisen arjen rakentaminen on vaativaa. Selviytymisen polut osoittautuvat mutkikkaiksi ja pitkiksi, erityisesti lapsuudesta asti vamman kanssa eläneille, sekä työikäisinä vaikeasti vammautuneille. Haastatellut henkilöt eivät pääsääntöisesti elä elämänsä raskainta vaihetta ja he toimivat hyvin ratkaisukeskeisesti, sinnikkäästi ja päämäärätietoisesti. Haastateltavat tuovat kuitenkin esiin, että nykyiseen tilanteeseen pääseminen on ollut vaativaa sekä heille että heitä tukeville verkostoille, ja edelleen oikeuksien saaminen edellyttää vahvaa toimijuutta ja kanssatoimijoita.<br /> </p> <p>Tutkimus on osa Pohjoismaisen ministerineuvoston alaisen Pohjoismaisen hyvinvointikeskuksen koordinoimaa tutkimushanketta, jonka on rahoittanut norjalainen <em>Barne-, ungdoms- og familiedirektoratet</em>. Nelivuotiseen hankkeeseen kuluvat norjalainen, ruotsalainen ja nyt julkaistu suomalainen osatutkimus. Hanke päättyy vuoden lopussa, jolloin se julkaisee suosituksia siitä, kuinka YK:n vammaisyleissopimusta tulisi noudattaa alkuperäiskansojen näkökulmasta.<br /> <br /> Suomalainen osatutkimus toteutettiin tämän vuoden tammi-syyskuussa ja sitä varten haastateltiin kahtatoista saamelaista vammaista, joista yhdeksän haastattelut olivat käytössä analyysissä. Haastattelut toteutettiin narratiivisesti orientoituneina teemahaastatteluina ja analysoitiin sisällönanalyysillä. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnetään muuta tietoutta, joka kertyi haastateltavia etsiessä. <br /> <br /> Vammaisasioista Pohjoismaisessa hyvinvointikeskuksessa vastaava Jonas Bergström pitää tutkimushanketta merkittävänä. <br /> <br /> – Tätä hanketta voi todella kutsua uraauurtavaksi. Meille esitellään aivan uutta tietoa aiheesta eri puolilta Lappia. Tätä tietoa käytetään perustana kun teemme tarvittavia uudistuksia niillä yhteiskunnan alueilla joita asia koskee, Bergström toteaa.<br /> <br /> <br /> <strong>Julkaisun tiedot:</strong><br /> <br /> Liisa Hokkanen (2017) Experiences of inclusion and welfare services among Finnish Sámi with disabilities. Nordic Welfare Center. ISBN: 978-91-88213-26-6<br /> <br /> <strong>Julkaisu verkossa: </strong><br /> <a href="http://www.nordicwelfare.org/sv/Publikationer">http://www.nordicwelfare.org/sv/Publikationer</a><br /> <br /> <strong>Lisätietoja suomalaisesta tutkimuksesta:</strong><br /> <br /> Liisa Hokkanen<br /> Yliopistonlehtori<br /> liisa.hokkanen@ulapland.fi<br /> 040-4844242<br /> <br /> <strong>Pohjoismaisen hankkeen yhteyshenkilö:</strong><br /> <br /> Jonas Bergström<br /> jonas.bergstrom@nordicwelfare.org<br /> +46 (0)734 21 94 42</p> <p>LUC/Viestintä/J-EK <br /> </p>
    Type
    text
  • 13.11.2017 | Åbo Akademi - Huvudnyheter
  • 13.11.2017 | Tutkimusuutiset - Lapin yliopisto - University of Lapland - Lapplands universitet
    Text
    Oikeusvertailua on kautta aikojen sävyttänyt suuri muuntuvuus. Toisinaan vertailu on seurannut valtavirtoja – esimerkiksi 1800-luvulla siihen viitattiin termillä Rechtsethnologie ja se sisälsi ensyklopedisia ja etnosentrisiä piirteitä, kun taas 1900-luvulla siihen vaikutti Pariisin kongressin aikana vallinnut innostunut luottamuksen ilmapiiri. Joskus taas sen kehitystä ovat ohjanneet satunnaiset henkilöhistoriat – esimerkiksi natsivaltaa USA:han paenneiden tutkijoiden kokemat haasteet uudessa oikeudellisessa ympäristössä. <br /> <br /> Oikeusvertailu on perinteisesti keskittynyt lähinnä kansallisvaltioiden tuottamaan oikeudelliseen materiaaliin, mutta nykyään lakeja säädetään monilla tasoilla ja ne muodostavat pikemminkin verkoston kuin pyramidin. Vastatakseen globalisaation haasteisiin myös oikeusvertailun tulee muuntautua siten, että siihen sisältyy sekä ylikansallinen ulottuvuus että pienemmän mittakaavan normatiivisten ilmiöiden analyysi. Lisäksi tulee kehittää menetelmiä, joilla voidaan analysoida uusia normatiivisia rakenteita.<br /> <br /> Viimeisten 30 vuoden aikana tieteenalalla on käyty syvällistä keskustelua oikeusvertailun perusteista, suunnasta, ja tarkoitusperistä. Vallalla on jyrkkiä erimielisyyksiä niin tieteenalan luonteesta, tavoitteista kuin perusteistakin: Onko kyseessä metodi vai tieteenala? Edistääkö oikeusvertailu tietoa vai käytännön toimintaa? Näiden lisäksi väitellään muun muassa seuraavista asioista: mikro- ja makrovertailu (kumpaa suositaan eri tilanteissa), funktionaalisuus (onko oikeusvertailu järkevä lähtökohta), strukturalismi (hyväksytäänkö se taustateoriaksi), erot/yhtäläisyydet (mihin keskitytään), tertium comparationis (mikä se olisi ja onko se vertailun kannalta tarpeellinen) ja tulkinta (käytännöt ja etiikka). Keskustelua on käyty myös siitä, ovatko oikeudelliset siirrännäiset ja oikeusjärjestysten yhtenäistämiset toteutettavissa ja suotavia.<br /> <br /> Emma Patrignanin väitöskirjan "Otherness, Pluralism and Context – Underground Issues in Comparative Legal Studies" artikkelit tuovat oman lisänsä tähän keskusteluun keskittymällä oikeusvertailun perimmäisiin teoreettisiin näkökohtiin. Hän on soveltanut erityisesti Emmanuel Levinasin toiseuden käsitettä oikeusvertailuun ja vertailevan tutkimuksen etiikkaan. Hän on myös tutkinut oikeusteorian ja empiirisen oikeudellisen tutkimuksen haasteellista leikkauskohtaa ja käsitellyt oikeuspluralismin teoriaa. Hän on pohtinut kyseisen teorian (ja yleisemmin kaikkien analysointivälineiden) osuutta tiedon tuottamisessa, koska itse asiassa tiedonhakumme kohde sanelee, mihin näkemykseen päädymme. Hän on myös todennut, että muihin teorioihin verrattuna oikeuspluralismi on vähemmän taipuvainen omaksumaan väärin perustein yleispätevän oikeusteorian roolin. Viimeisessä artikkelissaan hän on vertaillut kahta Ranskan ja Saksan valtiosääntötuomioistuinten tekemää päätöstä, ja pääsisältö oli jälleen metodologiapainotteinen: hän kannattaa niin kutsuttua law-in-context lähestymistapaa ja vastustaa vahvoja yksinkertaistuksia. Patrignanin tavoitteena on lisätä yleistä tietoutta reduktionismiin ja yksinkertaistamiseen liittyvistä riskeistä. Hän pyrkii osoittamaan, että on tarpeen ymmärtää vertailun kohteena olevat lait ja kiinnittää huomiota vertaajan eettisiin lähtökohtiin.<br /> <br /> <strong>Tietoa väitöstilaisuudesta</strong><br /> <br /> Emma Patrignanin väitöskirja Otherness, Pluralism and Context – Underground Issues in Comparative Legal Studies tarkastetaan Oikeustieteen tiedekunnassa perjantaina 17.11.2017 klo 12.00. Väitöstilaisuus järjestetään Lapin yliopiston luentosalissa LS3. Osoite on Yliopistonkatu 8, Rovaniemi. Opponenttina toimii professori Geoffrey Samuel (Kent Law School) ja kustoksena toimii professori Jaakko Husa (Lapin yliopisto). Tervetuloa!<br /> <br /> <strong>Tietoa väittelijästä</strong><br /> <br /> Emma Patrignani syntyi 28 elokuuta 1985 Ivreassa Italiassa, jossa hän myös suoritti ylioppilastutkinnon. Hän aloitti kandidaattivaiheen opintonsa Italiassa Trenton yliopiston oikeustieteen tiedekunnassa, jonka on perustanut arvostettu oikeusvertailun tutkija Rodolfo Sacco, ja vei ne päätökseen Saksassa Hampurin yliopistossa. Saksasta Patrignani palasi Trenton yliopistoon, jossa hän valmistui maisteriksi ja alkoi syventyä oikeusvertailun teoriaan. Hän suoritti myöhemmin toisen oikeusvertailun maisterin tutkinnon Pariisin yliopistossa, jossa hän myös toimi tutkijana Pierre Legrandin alaisuudessa. Suorittaessaan tohtoriopintoja hän vietti paljon aikaa sekä Ranskassa että Saksassa.<br /> <br /> <strong>Lisätietoja</strong><br /> <br /> Lisätiedot ja lehdistökappaleet: Lapin yliopistokustannus, puhelin: 040 821 4242, sähköposti: julkaisu (at) ulapland.fi<br /> <br /> <strong>Tietoa julkaisusta</strong><br /> <br /> Emma Patrignani: Otherness, Pluralism and Context - Underground Issues in Comparative Legal Studies. Acta Universitatis Lapponiensis 361. ISBN 978-952-337-030-2. ISSN 0788-7604. Lapin yliopistopaino, Rovaniemi 2017. Verkkoversio (PDF). Acta electronica Universitatis Lapponiensis. 228. ISBN 978-952-337-031-9. ISSN 1796-6310.<br /> <br /> LaY/Viestintä &amp; kielikeskus/J-EK &amp; AT
    Type
    text
  • 8.11.2017 | Åbo Akademi - Huvudnyheter
  • 7.11.2017 | Åbo Akademi - Huvudnyheter

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi