Tiedeuutisia Suomesta - korkeakoulut ja yliopistot

  • 22.9.2017 | Åbo Akademi - Pressmeddelanden - Senaste nyheter
  • 22.9.2017 | UEF// Tutkimus-uutiset
  • 22.9.2017 | Åbo Akademi - Pressmeddelanden - Senaste nyheter
  • 21.9.2017 | Uutiset
  • Tutkimusuutisia
    21.9.2017 | Tutkimusuutisia
  • 21.9.2017 | Åbo Akademi - Huvudnyheter
  • 21.9.2017 | Uutiset
  • 21.9.2017 | Åbo Akademi - Huvudnyheter
  • 21.9.2017 | Uutiset
  • 20.9.2017 | Uutiset
  • 20.9.2017 | Uutiset
  • 20.9.2017 | Uutiset
  • 20.9.2017 | Åbo Akademi - Pressmeddelanden - Senaste nyheter
  • 20.9.2017 | UEF// Tutkimus-uutiset
  • 19.9.2017 | Uutiset
  • 19.9.2017 | Uutiset
  • 19.9.2017 | Uutiset
  • Tutkimusuutisia
    19.9.2017 | Tutkimusuutisia
  • Tutkimusuutisia
    19.9.2017 | Tutkimusuutisia
  • 18.9.2017 | Åbo Akademi - Huvudnyheter
  • 15.9.2017 | Tutkimusuutiset - Lapin yliopisto - University of Lapland - Lapplands universitet
    Text
    <p>Perus- ja ihmisoikeustutkimus on tärkeää ihmisoikeuksien kehittymiselle ja toteutumiselle. Perus- ja ihmisoikeustutkimuksen edistäminen Suomessa kuuluu Ihmisoikeuskeskuksen lakisääteisiin tehtäviin. Ihmisoikeuskeskus on julkaisut kaikkien aikojen ensimmäisen selvityksen perus- ja ihmisoikeustutkimuksen tilasta ja tulevaisuudesta Suomessa. Selvitys toteutettiin yhteistyössä Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutin kanssa, joka on osa Lapin yliopiston Arktista keskusta. <br /> <br /> Perus- ja ihmisoikeustutkimusta tehdään nykyään määrällisesti paljon ja se on sisällöllisesti moniulotteista. Kriittisellä perus- ja ihmisoikeustutkimuksella on oma tärkeä roolinsa alalla. Toisaalta laajalla ja hajanaisella tutkimuskentällä tuotetun tutkimuksen arvioidaan olevan pistemäistä, jolloin tutkimusaiheiden valinta ja tutkimuksen esiintyminen eri tieteenaloilla voi olla suhteellisen sattumanvaraista.<br /> <br /> Aineistosta nousi selkeästi esiin kaksi merkittävää haastetta: oikeuksia koskevan asiantuntemuksen ja tutkimuksen kyseenalaistaminen, sekä tutkimusrahoitukseen kohdistuneet leikkaukset. Yhteiskunnallisen tilanteen nähdään ajavan tutkimusta ahtaammalle, minkä pelätään johtavan tutkimuksen määrälliseen vähenemiseen ja tutkimusteemojen kaventumiseen.<br /> <br /> Selvitystä varten haastateltiin 24 kokenutta asiantuntijaa. Tietoa kerättiin myös verkkokyselyn avulla, jota levitettiin yliopistojen ja muiden tutkimusta tuottavien tahojen keskuudessa. Kyselyyn saatiin noin 200 vastausta. Osaksi selvityksen kattamaa tutkimusta laskettiin varsinaisen perus- ja ihmisoikeuksiin keskittyvän tutkimuksen lisäksi myös sellainen tutkimus, josta on löydettävissä perus- ja ihmisoikeusulottuvuus.<br /> <br /> Selvitys perus- ja ihmisoikeustutkimuksen tilasta ja tulevaisuudesta Suomessa - asiantuntijoiden näkemyksiä on ladattavissa <a target="_blank" href="https://www.ihmisoikeuskeskus.fi/julkaisut/ihmisoikeuskeskuksen-julkaisut/ihmisoikeuskeskuksen-selvitykset/perus-ja-ihmisoikeustutkimuksest/">Ihmisoikeuskeskuksen verkkosivuilta</a>.<br /> <br /> <strong>Lisätietoja:</strong></p> <p> Ihmisoikeuskeskuksen asiantuntija Kristiina Kouros, puh. 09 432 3782.<br /> <br /> <a target="_blank" href="https://www.ihmisoikeuskeskus.fi/julkaisut/ihmisoikeuskeskuksen-julkaisut/ihmisoikeuskeskuksen-selvitykset/perus-ja-ihmisoikeustutkimuksest/">Selvitys</a><br /> <br /> <br /> </p>
    Type
    text
  • 14.9.2017 | UEF// Tutkimus-uutiset
  • 12.9.2017 | Tutkimusuutiset - Lapin yliopisto - University of Lapland - Lapplands universitet
    Text
    — Tutkimukseni sai alkunsa harrastukseni pohjalta. Tehdessäni vapaaehtoistyötä erilaisissa tapahtumissa, minulla oli tapana pohtia, miksi tietyt haasteet toiminnassa saattoivat toistua vuodesta toiseen, Haanpää kertoo.<br /> <br /> Näiden havaintojen pohjalta Haanpää kiinnostui vapaaehtoisten tiedon roolista tapahtumien toteutuksessa. Hän on tutkinut vapaaehtoisten tietoa kanssatuottajuuden (co-creation) käsitteen kautta. Kanssatuottajuuden keskusteluissa keskitytään arvon muodostukseen, esimerkiksi siihen miten tapahtumakokemuksen arvo muodostuu asiakkaille. Vapaaehtoiset ovat monessa tapahtumassa keskeinen ryhmä tämän kokemuksen muodostumisessa toimiessaan erilaisissa asiakaspalvelu- ja järjestelytehtävissä. Siksi heidän tietoaan ja toimintaansa on tärkeä ymmärtää.<br /> <br /> Haanpään tutkimustulokset perustuvat kokemukselliseen aineistoon, jonka hän on kerännyt työskentelemällä vapaaehtoisena suomalaisilla festivaaleilla ja tapahtumissa yli kymmenen vuoden ajan. Lisäksi aineistoon kuuluu muun muassa muiden vapaaehtoisten kokemuksiin perustuvia tutkimusta varten kirjoitettuja kertomuksia, internetistä kerättyjä vapaaehtoistarinoita sekä video- ja valokuvamateriaalia. <br /> <br /> <strong>Erilaisia vapaaehtoisia, yhteistä tietämistä</strong><br /> <br /> — Tutkimukseni lähestyy kanssatuottajuutta koreografian käsitteen kautta, jonka avulla olen tarkastellut vapaaehtoisten tietoa liikkeenä ja liikkeessä. Olen tutkinut, kuinka tietoa tuotetaan yhteisenä kokemuksena ja kuinka tieto liikkuu eri tavoin kehollisena kokemuksena suhteessa tiloihin, paikkoihin ja aikaan, Haanpää kertoo.<br /> <br /> Tietoa ei voida erottaa toiminnasta, eikä se ole pelkästään yksilöllistä, vaan sitä tuotetaan yhdessä. Vapaaehtoiset tuovat mukanaan tietoa erilaisista konteksteista, jonka pohjalta yhteinen tietäminen muodostuu. Heidän tietonsa ”matkustaa” elämän eri osa-alueiden välillä. Esimerkiksi työelämä, aiempi tapahtumatyöskentely, harrastukset, paikallisuus tai opinnot voivat toimia tiedon rakentamisen lähtökohtina.<br /> <br /> — Aiemmassa tapahtumatutkimuksessa on vapaaehtoisten kohdalla keskitytty paljolti motiivien tutkimiseen, sillä niiden ymmärtämisen on nähty johtavan tehokkaampaan uudelleen rekrytointiin. Väitöstutkimukseni tarkastelee vapaaehtoisen osallistumista pidempiaikaisena prosessina ja avaa yksittäisen henkilön elämänkaaren kautta sitä, millaisia reunaehtoja vapaaehtoisena toimimiseen saattaa liittyä.<br /> <br /> Vapaaehtoisille yhdessä työskentely ja siinä tuotettu tieto muodostaa usein tärkeän osan tapahtumaelämystä. <br /> <br /> — Monesti tapahtumat ovat varsinkin alkuun melko kaoottisia vapaaehtoisen näkökulmasta. Toiminta on hektistä ja asioihin pitää keksiä ratkaisuja sitä mukaa, kun niitä tulee eteen. Toisaalta se on stressaavaa, mutta toisaalta palkitsevaa, Haanpää toteaa.<br /> <br /> Tapahtumavapaaehtoisten johtamiseen tutkimus suosittaa ”kaaosta huomioivampia” johtamismenetelmiä sekä yhteisöjohtamista, joka luo kaikkia arvostavaa ilmapiiriä.<br /> Tietoa väitöstilaisuudesta: <br /> <br /> YTM Minni Haanpään väitöskirja “Event co-creation as choreography: Autoethnographic study on event volunteer knowing” tarkastetaan Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa lauantaina 16.9.2017 klo 12, salissa LS3, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi. Vastaväittäjänä toimii PhD Katherine Dashper Leeds Beckett yliopistosta ja kustoksena apulaisprofessori Outi Rantala Lapin yliopistosta. Väitöksen jälkeen on kahvitarjoilu Ravintola Fellissä. Tervetuloa! <br /> <br /> <strong>Tietoa väittelijästä: </strong><br /> <br /> Minni Haanpää (s. 1976 Helsingissä) kirjoitti ylioppilaaksi Nummelan lukiosta vuonna 1995. Lukion jälkeen hän opiskeli sosiaalipsykologiaa Tampereen yliopistossa, kunnes aloitti matkailututkimuksen opinnot Lapin yliopistossa 1998. Haanpää valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi Lapin yliopistosta 2003. Parhaillaan hän viimeistelee opettajan pedagogisia opintoja Oulun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.<br /> <br /> Haanpää työskenteli vuosina 2002-2004 Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmeniassa koulutus- ja kongressisuunnittelijana. Vuonna 2004 hän aloitti Lapin yliopistossa matkailun liiketoimintaosaamisen assistenttina. Vuodesta 2011 alkaen hän on toiminut matkailututkimuksen yliopisto-opettajana. Haanpää on ollut aktiivisesti mukana kehittämässä vuonna 2009 perustettua Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituuttia toimien muun muassa sen johtokunnassa jäsenenä ja varajäsenenä vuodesta 2011 eteenpäin. Lisäksi hän on ollut Lapin yliopiston hallituksen jäsen vuosina 2011-2014 ja 2017.<br /> <br /> <strong>Lisätietoja: </strong><br /> <br /> Minni Haanpää<br /> minni.haanpaa(at)ulapland.fi<br /> +358 40 484 4192<br /> <br /> Väitöskirjan myynti: verkkokauppa Juvenes. Lisätiedot ja lehdistökappaleet: Lapland University Press, puhelin: 040 821 4242, sähköposti: julkaisu (at) ulapland.fi<br /> <br /> <strong>Julkaisun tiedot: </strong><br /> <br /> Minni Haanpää: Event co-creation as choreography: Autoethnographic study on event volunteer knowing. Acta Universitatis Lapponiensis 358. ISBN 978-952-337-023-4. ISSN 0788-7604. Lapin yliopistopaino, Rovaniemi 2017. Verkkoversio (pdf): Acta electronica Universitatis Lapponiensis 225. ISBN 978-952-337-024-1. ISSN 1796-6310.<br />
    Type
    text
  • 21.6.2017 | Tutkimusuutiset - Lapin yliopisto - University of Lapland - Lapplands universitet
    Text
    <strong>Place:</strong> Nuuk, Greenland<br /> <strong>Date</strong>: 16-22 October 2017<br /> <strong>Deadline for applications:</strong> 30 June 2017<br /> <strong>Notification of participation decision</strong>: 1 August 2017<br /> <br /> <h3>Course description</h3> <br /> There is a pressing need for an improved, more nuanced and complex, geopolitical and security understanding in the Arctic, that includes both state and non-state actors. This need has been brought home time and time again, particularly most recently with the speculation surrounding the actions and activities of Russia and China. What are the prevailing agendas, and who has influence on these?<br /> <br /> During the Cold War, the Arctic was about a reified notion of security and geopolitics that was the purview of high politics and national interests. Security was about the protection of the state, through the use of military means. Geopolitics focused on the balances of power between states as states appeared to jockey for the best position globally in relation to their national interests. State interests and these narrow (classic) assumptions about geopolitics still remain, but the playing field has drastically changed. Non-state actors ranging from local communities to industries, to non-governmental organizations, and further to regional and international institutions, have demonstrated that they all have interests and roles to play in the future of the Arctic. The concept of security has (rightfully) been challenged by those who have been excluded, and now includes perspectives about the future that challenge state and classic political posturing. International institutions like the Arctic Council have been designed to include the voices of non-state actors, not least indigenous peoples, sending a message that debates about Arctic Futures are not exclusive to the state. Most recently, the rhetoric about the Arctic has been captured by narrow security and geopolitical interpretations that look to Russia as a new challenge, wishing a return to its role as a superpower. In reality this posturing is complex, and extractive industries play a fascinating and central role in the ways in which Arctic nations negotiate new spaces.<br /> <br /> Papers/presentations will explore the relationships between state, industry and community in Arctic regions. Presentations will look at the power dynamics behind the development of extractive industries, both decision-making with regard to relevant legal codes, but with a focus on who/what (state? Non-state actors like Industry, non-governmental organizations? Communities and then who in communities?) decides how law is formulated and why. Additionally papers can explore who/what is determined as a legitimate actor in these processes, and what happens in the event of competing values around either extractives (primarily economic benefits, both to local communities but also to the state not least with regard to energy security but also geopolitical positioning) or cultures that rely on a protected (rather than exploited) environment? How do local actors influence these processes, or do they? And if they do, who are the local actors that gain the power to participate in these processes and why? Are they considered legitimate by all (particularly in local communities) or not and why? How do local actors work with the state, and to what degree are they either separate/independent from the state, or not? How are political actors in the state-industry-community nexus influencing broader governance strategies and law-making and geopolitics in the Arctic regions?<br /> <br /> <strong>Location:</strong> Nuuk, Greenland<br /> <strong>Organizer:</strong> UiT The Arctic University of Norway jointly with University of Lapland<br /> <strong>Course code:</strong> TBA (UiT) / TUKO 1217<br /> <strong>Coordinators:</strong> Gunhild Hoogensen Gjørv and Florian Stammler<br /> <br /> Any and all interested PhD and Masters students are welcome to apply. Students in funding partner countries (Norway, Canada, USA, Russia, China, Denmark, Finland) are eligible for funding – the number of funded participants will be limited to the funding available. All applications will be considered on the basis of three criteria<br /> <br /> - quality of the application<br /> - relevance of the application to the programme and course topic<br /> - possible previous participation (to complete the UArctic certificate program)<br /> <br /> If you want to apply, please provide the following to fstammle@ulapland.fi and gunhild.hoogensen.gjorv@uit.no:<br /> <br /> 1. letter of motivation (why you want to go there and how is this related to your work)<br /> 2. CV<br /> 3. abstract of paper / chapter to be presented there, can be a draft article, a draft chapter, a draft research plan.<br /> 4. short ouline of your PhD or M.A. topic (surely you have that, just send it along)<br /> 5. scan of your passport, home address and telephone, for those who need a visa<br /> <br /> If you send us items 1-5 before the deadline, your application will enter the selection pool for funded participation.<br /> <br /> <br />
    Type
    text

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi