Tiedeuutisia Suomesta - korkeakoulut ja yliopistot

  • 21.1.2019 | UEF// Tutkimus-uutiset
  • 18.1.2019 | Uutiset
  • 17.1.2019 | UEF// Tutkimus-uutiset
  • 16.1.2019 | UEF// Tutkimus-uutiset
  • 15.1.2019 | Uutiset
  • 15.1.2019 | Uutiset
  • 13.12.2018 | Tutkimusuutiset - Lapin yliopisto - University of Lapland - Lapplands universitet
    Text
    <p>Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessori <strong>Juha Kantanen</strong> on kerännyt tutkimusmatkoiltaan Arktinen arkki -hankkeessa laajan aineiston pohjoisten kotieläinten, poron, naudan ja hevosen perimän tutkimiseen.</p> <p>– Arktisissa oloissa korostuvat sopeutuminen ja ihmisen ja eläimen läheinen suhde. Nopeasti sopeutumaan kyenneet eläimet ovat auttaneet myös ihmistä sopeutumaan, Kantanen sanoo.<br /> <br /> Arktisen arkin tutkijat keräsivät näytteitä Lapin, Arkangelin ja Jakutian kotieläimistä. Tutkimusalueilla pidetään poron lisäksi muita kotieläimiä. Kantasen tutkijaryhmä osallistui teurastuksiin, joita tehdään talven kovimmilla pakkasilla Jakutiassa, ja sai kerättyä aineistoa, josta voitiin tarkastella, mitkä geenit toimivat eri kudoksissa äärimmäisessä kylmyydessä. </p> <p>– Tuloksistamme näkyy, että porolla, hevosella, naudalla ja jopa ihmisellä arktisten olosuhteiden valinta on kohdistunut osittain samoihin geeneihin. Nämä geenit liittyvät kylmänsietoon, aineenvaihduntaan ja immuniteettiin. Puhutaan konvergentista eli eri lajien samaan suuntaan etenevästä evoluutiosta, Kantanen kertoo. <br /> <br /> </p> <h3>Halutaan itsenäinen ja vähällä toimeentuleva eläin<br /> </h3> <p>Tutkimusprofessori <strong>Florian Stammler</strong> Lapin yliopiston Arktisesta keskuksesta on johtanut Arktisen arkin antropologista tutkimusta. Tutkijat asuivat paikallisten ihmisten kanssa ja osallistuivat karjanhoitoon selvittäessään, millaisia ominaisuuksia arktisella alueella eläimissä arvostetaan.</p> <p>– Pohjoisessa arvostetaan samoja ominaisuuksia kaikissa kotieläimissä: itsenäisyyttä, helppohoitoisuutta ja sitä, että ne tulevat toimeen niukalla ravinnolla. Eläimet toimivat hyvin laumassa, ne löytävät laitumet itse ja osaavat tulla takaisin kotiin. <br /> <br /> Stammlerin mukaan arktisissa yhteisöissä kotieläimiä jalostetaan negatiivisella valinnalla. Yksilöitä ei poimita risteytettäviksi haluttujen ominaisuuksien mukaan, vaan sopimattomat karsitaan pois laumasta. Geneettisen monimuotoisuuden merkitys ymmärretään Jakutiassakin, ja siitä pidetään huolta.</p> <p>– Naapurit vaihtavat eläimiään vilkkaasti, joidenkin alueiden eläimiä arvostetaan ja sieltä halutaan esimerkiksi sonneja. Usein kiinnitetään myös huomiota siihen, että laumaan saadaan uusia eläimiä mahdollisimman kaukaa. Nämä strategiat ovat hyvin tietoisia ja suunnitelmallisia, Stammler kuvailee. <br /> <br /> Stammler painottaa, että maatiaisroduilla ja niiden jalostusstrategioilla on paljon annettavaa maataloudelle. Arktisissa paikallisyhteisöissä tuotannon volyymi ei määrää, vaan panos-tuotossuhdetta ajatellaan kestävällä tavalla.</p> <p>– Paikalliset rodut ovat eläviä esimerkkejä siitä, miten hyödyllistä monimuotoisuus on. Esimerkiksi lapinlehmä tuottaa paljon vähemmän maitoa kuin kaupalliset rodut, mutta kuluttaa vähemmän rehua, tarvitsee vähemmän lääkintää ja tulee toimeen pienemmissä tiloissa. Tutkimusalueillamme on paljon toimintatapoja, joita voitaisiin hyödyntää Suomen kestävän maatalouden kehittämisessä. </p> <h3>Ihminen ja hänen kumppaninsa<br /> </h3> <p>Taidemaalari <strong>Anu Osva</strong> on ollut mukana Jakutian tutkimusmatkoilla ja kuvannut omissa töissään maailman pohjoisimpia kotieläimiä ja niiden hoitajia. </p> <p>– Kolme pientä jakutialaista kylää ihmisineen ja eläimineen Verhojanskin vuorten kupeessa, maailman kylmimmillä alueilla koskettivat minua. Siellä syntyneet työni kertovat yleisemminkin arktisesta alueesta, eläimistä ihmisen kumppanina, genetiikasta ja sopeutumisesta, Osva sanoo.<br /> <br /> Anu Osvalla on sekä kotieläinten jalostustieteilijän että taidemaalarin koulutus. Hänestä on tärkeää, että molemmat tulevat esiin taiteellisessa työskentelyssä.</p> <p>– Oma maailman katsomisen tapani yhdistää tieteen ja taiteen, mitään mystiikkaa siihen ei liity. <br /> <br /> Tieteen ja taiteen liitto johdatti Osvan art &amp; science -työskentelyyn, jonka suomalaiset harjoittajat ovat perustaneet Biotaiteen seuran. </p> <p>– Itse työskentelytapa on vanha. Taiteilijoita on aina hakeutunut tutkijoiden lähelle. Nyt tutkijat ja taiteilijat työskentelevät yhä enemmän konkreettisesti yhdessä ja usein työpareina, Osva kertoo.<br /> <br /> Osvan maalaukset pienistä, vantterista jakutialaisista naudoista ovat jo tunnettuja. Ensimmäisen Siperian matkansa hän teki vuonna 2005. Arktisen arkin loppuseminaariin Osva tuo kookkaita töitä, joissa maalausten päälle heijastuu video. </p> <p>– Tekotapa on hyvin työläs, mutta niin hieno. Pyrin kuvaamaan, miten ihminen on kulkenut tuhansia vuosia näiden eläinten kanssa, ja miten sillä yhteisellä matkalla kumpikin voittaa. Kumpaakaan ei tarvitse painaa orjan asemaan, Osva toteaa.<br /> </p> <h3>Sopeutumisen hinta<br /> </h3> <p>Uusimpien genomiikan tutkimusmenetelmien avulla Juha Kantanen on selvittänyt, miten arktisten kotieläinten perimä on muuttunut jääkausista meidän päiviimme saakka. <br /> <br /> Naudan perimässä näkyy, että eri jääkausien aikana, viimeisen miljoonan vuoden aikana nautapopulaation eläinmäärä on pienentynyt ja geenien monimuotoisuus vähentynyt. Nykyisen kesyn naudan dna:ssa on siis merkkejä sen sukupuuttoon kuolleen villin kantalajin, alkuhärän historiasta. Jääkaudet, joista viimeisin päättyi yli 10 000 vuotta sitten, näkyvät myös jakutianhevosen genomissa.</p> <p>– Havaitsimme myös, että kun ihminen on alkanut kesyttää näitä eläimiä, mukaan on saatu vain osa luonnonpopulaatioiden geneettisestä monimuotoisuudesta. Perimä on kaventunut jälleen 1800-luvulla, kun määriteltiin rodut ja ominaisuuksia rajattiin pois, Kantanen selvittää. <br /> <br /> Poron perimää ihminen ei ole Siperiassakaan kaventanut yhtä tehokkaasti. Kantanen onkin tyytyväinen Arktinen Arkki hankkeessa kerättyyn, ainutlaatuiseen porojen genomiaineistoon, josta voidaan jatkossa saada vastauksia moniin kesyjen kotieläinten monimuotoisuutta koskeviin kysymyksiin. <br /> <br /> Tutkimus jatkuu myös naudan perimän parissa. Kantanen havaitsi, että vaikka jakutialaiset naudat ovat eläneet eristyksissä, ne ovat yllättäen geneettisesti monimuotoisempia kuin eurooppalaiset naudat.</p> <p>– Tämänhetkisen käsityksen mukaan ne ovat peräisin samasta naudan kesytyskeskuksesta, Lähi-Idästä, kuin meidänkin naudat, mutta aasialaiset naudat ovat saattaneet pohjautua suurempaan lähtöpopulaatioon. On myös mahdollista, että pohjoiseen kulkiessaan ihminen on risteyttänyt aasialaisia nautoja alkuhärkien kanssa. Näiden asioiden selvittämistä aiomme jatkaa, Kantanen päättää.<br /> </p> <h3>Lisätietoja<br /> </h3> <p>Tutkimusprofessori Juha Kantanen, Luonnonvarakeskus, juha.kantanen(at)luke.fi<br /> Tutkimusprofessori Florian Stammler, Lapin yliopiston Arktinen keskus, puh. 0400 138 807, florian.stammler(at)ulapland.fi<br /> Taidemaalari Anu Osva, puh. 041 510 6043, anuosva(at)gmail.com<br /> <br /> </p> <p>Tiedote: Luke<br /> Kuva: Päivi Soppela<br /> </p>
    Type
    html
  • 12.12.2018 | Tutkimusuutiset - Lapin yliopisto - University of Lapland - Lapplands universitet
    Text
    Inhimillisessä turvallisuudessa tarkastellaan valtion sijaan yksilöitä ja heidän yhteisöjään. Arktisen alueen yhteisöt käyvät läpi nopeita muutoksia, jotka vaikuttavat myös inhimilliseen turvallisuuteen. Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi ilmastonmuutoksesta johtuva ympäristön tilan heikkeneminen, lajien häviäminen, alttius katastrofeille, haavoittuvuus katastrofitilanteissa ja perinteisiin elinkeinoihin liittyvät katastrofiriskit, jotka aiheuttavat kohtuuttomia kustannuksia yhteisöille. Muutospaineita aiheuttavat myös matkailun ja kaivannaisteollisuuden lisääntyminen, digitalisaatio ja palveluiden keskittäminen.<br /> <br /> Tutkijoiden mukaan inhimillistä turvallisuutta voi parantaa tunnistamalla paikallisten ympäristöjen ominaispiirteet ja edistämällä kestävää kehitystä kollektiivisesti. Alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen kanssa toteutettavan kumppanuuden ja yhteistyön ei tule rajoittua vain kuulemiseen ja hyväksynnän saamiseen. Toiminnassa tulee tunnistaa ja tunnustaa kaikkien toimijoiden vastuut.<br /> <br /> Arktista aluetta koskevassa poliittisessa päätöksenteossa tarvitaan ajattelutavan muutosta. Kestävän kehityksen turvaaminen nykyisille ja tuleville sukupolville edellyttää normien uudelleenarviointia järjestelmä-, yhteisö- ja yksilötasolla. Kehittämisen ei tule perustua taloudelliseen kasvun tavoitteluun, ja alkuperäiskansojen maailmankatsomukset tulee huomioida ja sisällyttää päätöksentekoon. Tämä edellyttää perustavanlaatuisella tasolla tapahtuvaa kolonialismin perinnön ja sen vaikutusten tunnustamista. Tietoisuutta arktisen alueen identiteeteistä ja historiallisista näkökulmista tulee pyrkiä lisäämään sitouttamalla paikallisyhteisöjä ja kouluttamalla. <br /> <br /> HuSArctic-hankkeen lokakuussa järjestetyn loppuseminaarin pohjalta koottu raportti on luettavissa suomeksi, pohjoissaameksi, englanniksi, ruotsiksi, norjaksi ja venäjäksi <a href="http://www.husarctic.org/en/newsletters_reports" target="_blank">hankkeen verkkosivuilla</a>. Raportti löytyy suomeksi <a href="http://www.husarctic.org/en/publication/husarctic-hankkeen-p%C3%A4%C3%A4t%C3%B6skonferenssin-tiivistelm%C3%A4" target="_blank">täältä</a>.<br /> <br /> HuSArctic-hanketta on koordinoinut Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutti, joka on osa Lapin yliopiston Arktista keskusta. Hankkeeseen on osallistunut partnereita arktiselta alueelta ja Euroopasta.<br /> <br /> <h3>Kirja paneutuu paikallis- ja alkuperäisyhteisöjen inhimilliseen ja yhteiskunnalliseen turvallisuuteen</h3> <p>HuSArctic-hankkeen loppuseminaarissa julkaistiin myös kirja, joka lisää ymmärrystä inhimillisen ja yhteiskunnallisen turvallisuuden haasteista arktisella alueella. Kirja keskittyy erityisesti Barentsin alueeseen ja alueen paikallis- sekä alkuperäisyhteisöjen näkökulmiin. <em>Human and Societal Security in the Circumpolar Arctic – Local and Indigenous Communities</em> -kirjan ovat toimittaneet <strong>Kamrul Hossain</strong>, <strong>Jose Miguel Roncero</strong> ja <strong>Anna Petrétei</strong>.<br /> <br /> Brillin julkaisema kirja on uuden Studies in Polar Law -sarjan ensimmäinen julkaisu. Kirjaa voi tilata <a href="https://brill.com/view/title/36346?format=HC&amp;offer=373321" target="_blank">Brillin verkkosivuilta</a>. </p> <p><br /> <img src="/loader.aspx?id=d696fbec-fdda-40cd-8204-975fbd82a071" alt="Husarctic_book_cover.JPG" /><br /> <strong></strong></p> <p><strong>Lisätietoja:</strong><br /> <br /> Hankkeen verkkosivut: <a href="http://www.husarctic.org" target="_blank">www.husarctic.org</a> <br /> <br /> Tutkimusprofessori Kamrul Hossain<br /> Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutti<br /> Arktinen keskus, Lapin yliopisto<br /> +358 40 484 4281, kamrul.hossain(at)ulapland.fi </p> <p>&nbsp;</p> <p>Kuva Afroja Khanam: HuSArctic-hankkeen loppuseminaari järjestettiin lokakuussa Helsingissä<br /> LaY/AK/JW<br /> </p>
    Type
    html
  • 5.12.2018 | Tutkimusuutiset - Lapin yliopisto - University of Lapland - Lapplands universitet
    Text
    <p>Lumen pohjakerroksen jäätyminen eli maajään muodostuminen on yleinen ilmiö pohjoisella sirkumpolaarisella alueella, ja se vaikuttaa haitallisesti kasvien talvehtimiseen, eläinten ravinnonsaantiin ja ihmisen toimintaan. Lumen pohjakerroksen jäätyminen ja porolaidunten homehtuminen, jotka liitetään lämpimiin ja sateisiin alkutalviin, vaikuttavat merkittävästi porolaidunnukseen, porojen talvikuolleisuuteen, vasomismenestykseen ja talvisen lisäruokinnan tarpeeseen.<br /> <br /> Tutkijat kartoittivat maajään esiintymistä Pohjois-Suomessa hyödyntäen paliskuntien toimintakertomuksia 68 vuoden ajalta 1948–2016. Toimintakertomukset sisältävät poronhoitajien kokemusperäistä tietoa maajään esiintymisestä ja laidunten homehtumisesta. Raportoidut tiedot vastaavat hyvin aiemmin julkaistuja kokemuksia vastaavilta vuosilta. <br /> <br /> Maajään muodostumiseen liitetyt sääilmiöt ovat leuto talvisää, jota seuraa pakkanen, ja lumipeiteaikana koettu vesisade. Ilmaston lämmetessä maajään muodostumisen ennakoidaan yleistyvän, mutta ilmiön yleisyydestä ja maajääesiintymisten laajuudesta on erittäin vähän tietoa. Syksy- ja talvikautta kuvaavat keskimääräiset sääolosuhteet tai ilmakehän oskillaatioita kuvaavat indeksit, kuten NAO-indeksi, eivät selitä maajään vuosittaisen muodostumisen laajuutta. Ilmiön tarkempi selittäminen tai jopa ennustaminen vaatii lyhytikäisten sääilmiöiden analyysiä sekä lumen määrän ja rakenteen mallintamista. <br /> <br /> Tuloksista on raportoitu arvostetussa kansainvälisessä Environmental Research Letters -julkaisussa. Tutkimuksen tekivät <strong>Sirpa Rasmus</strong> Lapin yliopiston Arktisesta keskuksesta, <strong>Sonja Kivinen</strong> Itä-Suomen yliopistosta ja <strong>Masoud Irannezhad</strong> Southern University of Science and Technologysta Kiinasta. Hanketta on tukenut taloudellisesti pohjoismainen huippututkimusyksikkö ReiGN.<br /> <br /> <strong>Lisätietoja:</strong><br /> <br /> Sirpa Rasmus<br /> Arktinen keskus, Lapin yliopisto<br /> 040 528 2585, sirpa.rasmus(at)ulapland.fi<br /> <br /> Sonja Kivinen <br /> Itä-Suomen Yliopisto<br /> 040 588 4185, sonja.kivinen(at)uef.fi<br /> <br /> <em>Rasmus, S., Kivinen, S., Irannezhad, M. 2018. Basal ice formation in snow cover in Northern Finland between 1948 and 2016. Environ. Res. Lett. 13. 114009. <a href="http://iopscience.iop.org/article/10.1088/1748-9326/aae541/pdf " target="_blank">http://iopscience.iop.org/article/10.1088/1748-9326/aae541/pdf </a></em><br /> </p> <p>&nbsp;</p> <p>LaY/AK/JW<br /> Kuva: Ilona Mettiäinen </p> <br />
    Type
    html
  • Tutkimusuutisia
    21.5.2018 | Tutkimusuutisia
  • Tutkimusuutisia
    21.5.2018 | Tutkimusuutisia
  • Tutkimusuutisia
    15.5.2018 | Tutkimusuutisia

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi