16.6.2016

Viiveen vaikutus verisuonikirurgiassa

Verisuonikirurgisten toimenpiteiden oikea ajoitus voi merkitä aivoinfarktilta tai aneurysman puhkeamiselta välttymistä tai jalan pelastumista amputaatiolta. Verisuonikirurgisia leikkauksia tarvitsevien potilaiden määrä kasvaa väestön ikääntyessä, niinpä tarvitaan huolellista suunnittelua ja sujuvia hoitoketjuja, jotta turhilta ja usein kohtalokkailta viiveiltä vältyttäisiin.

Selvitin väitöskirjassani esiintyykö viivettä verisuonikirurgisten potilaiden hoidossa sekä viiveen mahdollisia syitä ja seurauksia. Tarkasteltavina oli kolmenlaisia potilaita, joista osalla oli oireinen kaulavaltimoahtauma, osalla vatsa-aortan aneurysma eli pullistuma ja lopuilla diabeettinen jalkahaavauma.

Hoitoon pääsyä on mahdollista nopeuttaa

Nykyisen tutkimustiedon valossa oirehtiva kaulavaltimoahtauma tulisi leikata kahdessa viikossa oireen jälkeen. Vuosina 2008–2009 Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa (HYKS) tämä tavoite toteutui 11 prosentille potilaista. Tilanteen parantamiseksi näitä potilaita varten varattiin jokaiselle viikolle kaksi leikkausaikaa enemmän, ja jos vapaata aikaa ei löytynyt, suositeltiin potilas sijoitettavaksi päivystysleikkauslistalle. Lisäksi hoitavia neurologeja sekä verisuonikirurgeja informoitiin aikatavoitteista.  Vuonna 2010 jo 37 prosenttia potilaista pääsi leikkaukseen tavoiteajassa, ja keskimääräinen aika oireesta leikkaukseen lyheni 47 päivästä 19 päivään.

Vatsa-aortan aneurysman esiintyvyys lisääntyy iän myötä; esiintyvyys on yli 65-vuotiailla miehillä arviolta noin viisi prosenttia. Suuri osa potilaista on monisairaita, jolloin erityisesti täytyy arvioida leikkauksen riskit ja hyödyt. Vuosina 2000–2010 HYKS:ssä leikkaushoidon ulkopuolelle rajattiin 154 potilasta. Toisin kuin aikaisemmin on ajateltu, aneurysman repeämä oli tässä ryhmässä yleisin kuolinsyy. Leikkaushoidon ulkopuolelle rajaaminen vaatii tämän vuoksi erityisen tarkkaa harkintaa.

Vuosina 2005–2010 leikkaushoitoon ohjatuille potilaille tapahtui odotusaikana 11 aneurysman repeämää, mikä tarkoittaa käytännössä kolmea prosenttia potilaista. Tietyt leikkauskelpoisuusselvitykset ovat useimmiten välttämättömiä ennen leikkausta, joten jonkinasteinen riski repeämälle ennen leikkausta on hyväksyttävä. Riskin minimoiminen edellyttää tavoiteaikataulujen käyttöä sekä niiden toteutumisen seurantaa.

Aikainen verenkierron parannus tärkeää diabeetikoille

Diabeettisen jalkahaavan hoidon viiveestä on tutkimustietoa varsin vähän. Kuvaan väitöskirjassani koko hoitoketjun lähetteen teosta aina verenkiertoa parantavaan toimenpiteeseen, kuten pallolaajennukseen tai valtimoleikkaukseen.

Tutkimuksessani ilmeni, että jos verenkiertoa saatiin parannettua alle kahdessa viikossa, välttyivät diabetesta sairastavat jalan amputoinnilta yhtä todennäköisesti kuin potilaat ilman diabetesta. Toimenpiteen viivästyessä yli kaksi viikkoa, oli amputaation vaara selvästi suurempi diabeetikoilla. Diabetesta sairastamattomilla amputaation riski ei sen sijaan suurentunut, kunhan toimenpide tehtiin 4-6 viikon sisällä.  

Teksti: Verisuonikirurgian erikoislääkäri Katariina Noronen, Meilahden Sairaala

Kuvat: Timo Löfgren, HUS ja Pond5.com

Kirjoitus on osa Terveyden tutkimuksen tutkijakoulun ja Suomen Akatemian ”Tieteen popularisointi – näin kerron tutkimuksestani” -kurssin juttusarjaa. Lisätietoja: http://www.helisci.fi/tt/tietystifi/

 

Viimeksi muokattu 16.6.2016

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi