6.5.2015

Verkkoimplantit tehokkaita ja turvallisia naisen lantionpohjan toimintahäiriöiden hoidossa

Lantionpohjan toimintahäiriöitä esiintyy lähes puolella naisista. Ponnistusvirtsankarkailu ja gynekologiset laskeumat laskevat merkittävästi naisen elämänlaatua. Lantionpohjakirurgiassa käytettävät verkkoimplantit ovat seurantatutkimukseni mukaan tehokkaita ja turvallisia hoitomuotoja. Lantionpohjan leikkausten lopputuloksen arvioinnissa potilaiden tyytyväisyys ja oireiden tehokas lievittyminen ovat tärkeämpiä kuin anatominen paraneminen.

Lantionpohjan leikkausten lopputuloksen arvioinnissa potilaiden tyytyväisyys ja oireiden tehokas lievittyminen ovat tärkeämpiä tuloksia kuin laskeuman paraneminen lääkärin arvioimana.  

Lantionpohjan toimintahäiriöt, kuten virtsankarkailu ja gynekologiset laskeumat, ovat hyvin tavallisia.  Kuitenkin vain osalla naisista laskeuma aiheuttaa oireita ja vain osa heistä hakeutuu hoitoon. Väestön ikääntymisen myötä lantionpohjan toimintahäiriöiden esiintymisen odotetaan edelleen lisääntyvän. Nämä vaivat aiheuttavat merkittävää elämänlaadun laskua ja kustannuksia yhteiskunnalle.

Tutkin kahdella eri tekniikalla tehtyjen virtsankarkailuleikkauksien tehoa, turvallisuutta ja potilaiden tyytyväisyyttä Tyksin naistentautien klinikalla. Leikkaustulokset arvioitiin noin kymmenen (Tension-free Vaginal Tape TVT) ja kuuden vuoden (Trans-Obturator Tape TOT) seurannan jälkeen. Näissä leikkaustekniikoissa virtsaputken keskiosan alle asetetaan polypropyleeninauha tukemaan virtsaputkea ponnistustilanteessa. TVT-leikkauksessa nauha viedään virtsaputken alle häpyluun taakse emättimeen tehdystä pienestä viillosta. TOT-leikkauksessa nauha pujotetaan virtsaputken alle lantion obturator-kuoppien kautta.

Erinomaisia tuloksia

Virtsankarkailuleikkausten tulokset olivat erinomaisia. Yhdeksällä kymmenestä TOT- ja TVT-tekniikalla leikatusta potilaasta virtsankarkailua ei esiintynyt pitkän seuranta-ajan jälkeen. Kahdeksan potilasta kymmenestä oli tyytyväisiä TOT-leikkauksen tulokseen ja lähes yhtä moni TVT-leikkauksen tulokseen. Verkkonauhaan liittyviä komplikaatioita todettiin vain viidellä tutkimukseen osallistuneesta 230 potilaasta. Ylipainoisilla sekä sekamuotoisen virtsankarkailun vuoksi leikatuilla potilailla elämänlaatu oli merkittävästi huonompi ja virtsankarkailuoireet hankalammat kuin normaalipainoisilla tai pelkän ponnistuskarkailun vuoksi leikatuilla potilailla. Leikkaustulos ja potilaiden tyytyväisyys olivat kuitenkin samalla tasolla kaikissa ryhmissä.

Tutkin myös potilaita, joille oli tehty verkkoimplanttia hyödyntävä gynekologinen laskeumaleikkaus keskimäärin seitsemän vuotta aiemmin (Trans-Vaginal Mesh TVM). Puolet tutkimukseen osallistuneista potilaista oli jo aiemmin leikattu laskeuman vuoksi ja moni heistä useammin kuin kerran. Kahdeksan kymmenestä potilaasta oli tyytyväisiä verkkoimplantti-leikkaukseen. Potilaat, joilla ilmeni leikkauksen jälkeinen komplikaatio, olivat yhtä tyytyväisiä leikkaukseen. Yhtä tyytyväisiä olivat myös potilaat, jotka olivat jo aiemmin läpikäyneet laskeumaleikkauksen. Laskeuman aiheuttamat oireet lievenivät potilailla merkittävästi. Verkon syöpymistä emättimen pintakerroksen läpi todettiin 32 potilaalla, mutta suurimmalla osalla tämä eroosioalue oli pieni ja täysin oireeton.

Verkkoimplantit osoittautuivat tehokkaiksi ja turvallisiksi leikkaustekniikoiksi pitkän seuranta-ajan jälkeen. Kun suunnitellaan virtsankarkailuleikkausta potilaalle, jolla on ylipainoa tai hänellä on sekamuotoista virtsankarkailua, pitää leikkausta suunniteltaessa ottaa huomioon heikompi elämänlaadun ja oireiden paraneminen. Sen vuoksi ennen leikkausta potilaalle annettavan tiedon tulee olla riittävän perinpohjaista. Laskeuman vuoksi verkkoimplanttia käyttäen leikattujen potilaiden, kuten myös uusiutuneen laskeuman vuoksi leikattujen potilaiden leikkaustulokset ja potilastyytyväisyys olivat hyvät pitkän seurannan jälkeen.

Lisätietoja:


Teksti: Pia Heinonen
Kuva: Pia Heinonen

Kirjoitus on osa Turun yliopiston tutkijakoulun (UTUGS) ja Suomen Akatemian ”Tieteen popularisointi – näin kerron tutkimuksestani” -kurssin juttusarjaa.
Lisätietoja: http://www.utu.fi/fi/Tutkimus/tutkijakoulu/courses/
continuous/Sivut/home.aspx

Viimeksi muokattu 6.5.2015

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi