16.8.2016

Varhaisen ravitsemuksen merkitys diabeteksen synnyssä

Miten varhainen ravitsemus vaikuttaa lasten pitkäaikaissairauksien kehittymiseen? Tämä kiinnostaa professori Suvi Virtasen ryhmää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa ja Tampereen yliopistossa. Tutkijat selvittävät äidin raskauden ja imetyksen aikaista ravitsemusta ja lapsen ravitsemusta syntymästä aikuisuuteen.

 Virtanen kollegoineen tutkii, mitä äidit ja lapset syövät ja millainen heidän ruokavalionsa on erilaisten ravinto- ja ruoka-aineiden sekä muiden ravintotekijöiden suhteen. Tutkittavien elimistön ravintoainetilaa tarkkaillaan esimerkiksi veren rasvahappoja mittaamalla.

”Tyypin 1 diabetekseen sairastuvien lasten suhteellinen määrä on Suomessa suurempi kuin missään muualla maailmassa. Uusien tapausten määrä alle 15-vuotiailla on viisinkertaistunut 1950-luvulta, emmekä tiedä miksi näin on. Myös lasten astma ja allergiat ovat lisääntyneet.”

Ympäristötekijöiden merkitys näiden molempien immuunivälitteisten tautiryhmien synnyssä on kiistaton. Tautien yleistymisen on arveltu johtuvan varhaisten mikrobikontaktien niukkuudesta ja siitä johtuvista puolustusjärjestelmän kypsymisen muutoksista.

”Varhainen ravitsemus vaikuttaa monella tavalla lapsen suoliston mikrobistoon. Jo äidin raskausajan ravitsemuksella on merkitystä.  Tiedetään, että raskaus- ja imetysajan sekä varhaislapsuuden ravitsemuksella on monenlaisia vaikutuksia lapsen myöhempään terveyteen. Ravintotekijät voivat vaikuttaa elintoimintojen ohjelmoitumiseen, esimerkiksi geenien säätelyn kautta.”

Äidin nauttima maito saattaa suojata lasta maitoallergialta

Virtasen ryhmän havainnot äidin raskauden ja imetyksen aikaisen ruokavalion yhteyksistä tyypin 1 diabeteksen kehittymiseen lapsella ovat uusia ja erittäin kiinnostavia.

”Äidin maidon kulutus saattaa lisätä lapsen immunologista sietokykyä.  Äidinmaidossa voi olla myös muita diabetekselta suojaavia tekijöitä. Toisaalta on viitteitä siitä, että eräät tekijät äidinmaidossa voisivat olla haitallisia, kuten lihavalmisteista tulevat glykaatiotuotteet (advanced glycosylation end products). Lapsen oma maidon kulutus imeväisiässä tai lapsuudessa taas saattaa lisätä diabeteksen riskiä.”

Maitoallergian ravitsemuksellisia riskitekijöitä on tutkittu hyvin vähän. Virtasen ryhmän tulokset viittaavat siihen, että äidin juoma maito suojaa lasta maitoallergialta.

”Tutkimustulostemme mukaan eräiden allergisoivien ruokien varhainen ja monipuolinen aloitus on yhteydessä pienempään astman ja allergioiden riskiin. Nykyisin suositellaankin lisäruokien aloittamista 4-6 kuukauden iässä maisteluannoksina äidinmaidon ollessa edelleen pääasiallinen ravinnon lähde. Aiemmin lisäruoat suositeltiin aloitettavaksi vasta 6 kuukauden iässä.”

Ravinnosta saatavilla rasvahapoilla on tärkeä rooli

Varhaisella rasvahappojen saannilla ravinnosta näyttää olevan tärkeä merkitys niin tyypin 1 diabeteksen kuin astman ja allergioidenkin kehittymisessä.

”Tutkimme äitien raskauden ja imetyksen aikaista rasvahappojen saantia. Haluamme myös tietää, minkä verran lapset saavat ravinnosta erityyppisiä rasvahappoja eri-ikäisinä ja millainen lasten veren ja verisolujen rasvahappokoostumus on.”

Ravinnosta saatavat nitriitit ovat tutkimusten mukaan tyypin 1 diabeteksen riskitekijä.

”Selvitämme nyt ensimmäistä kertaa äidin ja lapsen ravinnon nitraattien ja nitriittien saannin yhteyksiä diabeteksen kehittymiseen etenevässä seurantatutkimusasetelmassa uudella Eviran analysoimalla koostumustiedolla.”

 

Monipuolinen koulutus edistää tutkimuksen tekemistä

Virtanen on ensimmäiseltä koulutukseltaan lääkäri. Sen jälkeen hän valmistui elintarviketieteiden maisteriksi pääaineenaan ravitsemustiede. Hän on opiskellut myös epidemiologiaa ja tilastotiedettä muun muassa Alankomaissa ja Lontoossa.

”Kiinnostukseni ravitsemukseen ja lastentauteihin johti minut tutkimaan tyypin 1 diabetesta. Myöhemmin laajensin tutkimustani tarkastelemaan ravitsemuksen merkitystä astman ja allergian kehittymisessä. Lisäksi ryhmäni tutkii eri ikävaiheiden ravitsemuksen yhteyksiä ylipainon ja lihavuuden ilmaantuvuuteen.”

Virtasen mukaan ravitsemustieteellinen koulutus yhdistettynä lääketieteen, epidemiologian ja tilastotieteen osaamiseen on edesauttanut häntä tutkimuksen tekemisessä.

”Ravitsemustieteellisten menetelmien ymmärtäminen ja kehittäminen sekä elintarvikkeiden koostumustietokannan kehittäminen on ollut keskeistä työssäni. Enkä voi korostaa liikaa monitieteisen yhteistyön merkitystä. Teemme hyvää yhteistyötä muiden ryhmien, kuten esimerkiksi immunologien, geneetikkojen, virologien, lastenlääkärien ja tilastotieteilijöiden kanssa.”

Tutkimustieto auttaa ehkäisemään sairauksia

Ravitsemussuositusten tekemisessä ja muussa ravitsemuspolitiikassa tarvitaan tietoa väestöryhmien ruokavaliosta. Virtasen ryhmän tuottamaa tietoa äitien ja eri-ikäisten lasten ravitsemuksesta on käytetty laajasti suomalaisten ja pohjoismaisten ravitsemussuositusten tekemisessä.

”Meidän avullamme on saatu tietoa äitien ja lasten ravitsemusongelmista, esimerkiksi veren D-vitamiinipitoisuuksista ja D-vitamiinin saannista ravinnosta. Lisäksi huomasimme äitien ruokavalion olevan heikompi imetys- kuin raskausaikana. Tämä on auttanut kohdistamaan enemmän huomiota imetysajan ruokavalion parantamiseen. Parhaillaan mittaamme yhden tutkimuksemme äideiltä ja lapsilta joditilannetta ja erään toisen tutkimuksen lapsilta rautatilannetta. Meillä ei ole ajantasaista tietoa suomalaisten äitien ja lasten jodi- ja rautatilanteesta, joten tämä tieto tulee olemaan käyttökelpoista.”

Kun opitaan tuntemaan lasten pitkäaikaissairauksien ravitsemuksellisia riskitekijöitä, pystytään kyseisiä sairauksia myös ehkäisemään turvallisesti.

”Tuloksiamme on jo hyödynnetty esimerkiksi astman ja allergioiden ehkäisyssä. Diabeteksen osalta tarvitaan vielä lisätutkimuksia. Vaikka tyypin 1 diabetes on Suomessa yleisempi kuin muualla, se on sen verran harvinainen sairaus, että taudin syiden selvittämisessä tarvitaan suurten ihmisjoukkojen pitkäaikaisia seurantatutkimuksia.”

Teksti: Terhi Loukiainen
Kuvat: Suvi Virtanen, Heli Kuusipalo ja Jari Raikko
Piirros: Harri Oksanen

 

 

Viimeksi muokattu 16.8.2016

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi