6.5.2015

Tunnettujen reseptilääkkeiden sekakäyttö voi viedä hengen

Suomalainen huumekuolema ei yleensä johdu kokemattoman käyttäjän huono-onnisesta heroiinikokeilusta. Nykypäivän narkomaani kuolee reseptillä määrättävien, puhtaiden ja tunnettujen lääkkeiden holtittomaan sekakäyttöön. Tärkein myrkytyskuolemia aiheuttava lääkeryhmä Suomessa on opioidit.

Opioideja ovat esimerkiksi buprenorfiini, fentanyyli, kodeiini, metadoni, oksikodoni ja tramadoli. Opioideja käytetään esimerkiksi kipulääkkeinä. Opioidimyrkytykset liittyvät yleensä aineiden väärinkäyttöön huumeina. Huumeidenkäyttäjien tapaturmaiset kuolemat, kuten epäillyt yliannokset, tutkitaan Suomessa oikeuslääketieteellisesti. Oikeuslääketieteelliseen ruumiinavaukseen kuuluu lääkkeiden ja huumeiden määritys kattavilla laboratoriomenetelmillä.

Tutkin oikeuslääketieteellisen aineiston avulla opioidien päihdekäytön yleisyyttä. Lisäksi selvitin verestä ja virtsasta mitattavien opioidipitoisuuksien merkitystä kuolemantapausten tulkinnassa. Apuna käytin laboratoriotulosten lisäksi oikeuslääkäreiden kirjaamia tietoja ruumiinavauksista, vainajien sairauskertomuksista ja poliisin kuolinpaikalla tekemistä havainnoista.

Erilaisia tappavan lääkecocktailin ainesosia

Yleisin huumeena käytetty opioidi Suomessa on buprenorfiini, joka on myös yleisin myrkytyskuolemia aiheuttava lääkeaine. Buprenorfiinia ja metadonia käytetään kivunhoidossa ja opioidiriippuvaisten korvaushoitolääkkeenä. Buprenorfiini- ja metadonikuolemat liittyivät tutkimuksessani kuitenkin näiden aineiden päihdekäyttöön. Näiden aineiden kuolemanjälkeiset opioidipitoisuudet olivat myrkytyksissäkin matalia. Tämä viittaa siihen, että aineita käytettiin suonensisäisesti, sekä siihen, että aineet voivat olla sekakäytössä vaarallisia pieninäkin määrinä.

Heikot opioidit tramadoli ja kodeiini olivat yleisiä löydöksiä vainajissa. Merkittävää on se, että tramadolin aiheuttamista kuolemista huomattava osa liittyi aineen päihdekäyttöön. Oksikodonin ja fentanyylin väärinkäyttö huumaustarkoituksessa oli vähäistä verrattuna niiden asianmukaiseen käyttöön vahvoina kipulääkkeinä.

Lähes kaikissa opioidimyrkytyksissä oli mukana opioidien lisäksi bentsodiatsepiineja, alkoholia tai muita keskushermostoon rauhoittavasti vaikuttavia aineita. Useissa päihdekäyttöön liittyvissä opioidikuolemissa oli käytetty useita eri opioideja samanaikaisesti. Muita yleisiä löydöksiä opioidien aiheuttamissa päihdekuolemissa olivat pregabaliini ja gabapentiini, joita käytetään lääkkeinä pääasiassa hermokivun ja epilepsian hoidossa. Pregabaliinin päihdekäyttö oli yleisempää kuin gabapentiinin. Näiden molempien päihdekäyttö aiheutti myös myrkytyskuolemia.

Kilpajuoksua hoidon ja päihdekäytön välillä

Huumeriippuvaisten korvaushoidossa on yritetty vähentää buprenorfiinin päihdekäyttöä buprenorfiinin ja naloksonin yhdistelmävalmisteella. Naloksoni on buprenorfiinin vastavaikuttaja, joka ei imeydy oikeaoppisessa käytössä, mutta suonensisäisessä väärinkäytössä se kumoaa opioidien vaikutuksia. Tätä yhdistelmävalmistettakin käytetään kuitenkin myös päihtymistarkoituksessa, jopa suonensisäisesti. Yhdistelmävalmisteen väärinkäyttöä on vaikea erottaa laboratoriomittauksin sen asianmukaisesta lääkekäytöstä.

Buprenorfiinin ja naloksonin yhdistelmävalmisteen päihdekäytön erottelemiseksi tutkin vainajanäytteiden lisäksi buprenorfiinikorvaushoidossa olevien potilaiden virtsanäytteitä. Mittausten perusteella määritettiin virtsan naloksoni- ja buprenorfiinipitoisuuksien raja-arvot, jotka viittaavat yhdistelmävalmisteen todennäköiseen väärinkäyttöön huumeina. Tätä päihdekäyttöä todettiin useissa kuolemantapauksissa. Se osoittautui jopa vaarallisemmaksi kuin pelkän buprenorfiinin päihdekäyttö.

Esitän laajaan aineistoon perustuvia kuolemanjälkeisiä opioidipitoisuuksia ja menetelmiä, joita voidaan hyödyntää kuolinsyyn määrityksessä. Kliinisessä potilastyössä tuloksista on hyötyä turvallisessa lääkehoidossa, kun tiedetään, minkälaisia erityispiirteitä reseptilääkkeiden päihdekäyttöön liittyy ja kuinka sitä voidaan tutkia. Lääkkeiden väärinkäytön trendien tunteminen on tärkeää sekä lääketurvallisuuden että väestön terveyden edistämisessä.

Teksti: Margareeta Häkkinen
Kuvat: Margareeta Häkkinen, Wikimedia Commons ja Pixmac.fi

Kirjoitus on osa Terveyden tutkimuksen tutkijakoulun ja Suomen Akatemian ”Tieteen popularisointi – näin kerron tutkimuksestani” -kurssin juttusarjaa. Lisätietoja: http://www.helisci.fi/tt/tietystifi/

Viimeksi muokattu 6.5.2015

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi