9.6.2014

Tiedonjano ohjasi puheterapeutin tutkijaksi

Lasten varhainen kuulovian diagnosointi on parantunut huomattavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vastasyntyneiden kuulo seulotaan synnytyssairaaloissa jo muutaman päivän iässä. Näin lapset saavat tarvittaessa kuulokojeet käyttöönsä usein jo alle puolivuotiaina. Varhainen diagnosointi antaa paremmat edellytykset puhutun kielen kehitykselle. Mutta kuinka hyvin puhutun kielen taidot kehittyvät, kun taustalla on vaikea kuulovika? Tämä kiinnostaa Taina Välimaata, jonka tutkimus tuottaa uutta tietoa näin varhain kuulon apuvälineet käyttöönsä saaneiden lasten puheen havaitsemisen ja puhutun kielen kehityksestä.

Akatemiatutkija Taina Välimaa valmistui Oulun yliopistosta aikanaan puheterapeutiksi. Hänen kiinnostuksensa jatko-opintoihin heräsi kuitenkin saman tien.

”Jo kesällä 1993 maisteriksi valmistuttuani ja saatuani ensimmäisen työpaikan puheterapeuttina muistan syksyllä miettineeni, ettenkö todellakaan saa mennä enää opiskelemaan, tässäkö tämä ura nyt sitten on,” naurahtaa Välimaa.

Kliininen puheterapeutin työ kiehtoi Välimaata, mutta häntä kiinnosti myös tietää tarkemmin, miten tietyt puheen havaitsemisen ilmiöt ja puheen ja kielen kehitys ja taidot ovat yleistettävissä. Tällöin jatko-opinnot aloittanut ystävä alkoi houkutella Välimaata jatkotutkimuksen tekoon.

”Olin ollut jo pidempään innostunut ajatuksesta, että saisin yhä oppia lisää ja tehdä tutkimusta. Niinpä ystäväni ei tarvinnut suostutella minua kauaa ja meistä tuli myös kollegoja!”

Yliopistolliset sairaalat mukana tutkimusyhteistyössä

Välimaa tutkii suomenkielisten eriasteisesti kuulovikaisten lasten puheen havaitsemisen ja puhutun kielen kehitystä.

”Tutkimukseni on osa laajempaa valtakunnallista hanketta, jossa ovat mukana kaikki Suomen viisi yliopistollista sairaalaa eli Helsinki, Turku, Tampere, Kuopio, Oulu, ja Itä-Suomen, Helsingin sekä Oulun yliopistot. Teen tiivistä yhteistyötä professori Sari Kunnarin ja eri sairaaloiden työryhmien kanssa.”

Välimaan tutkimia ryhmiä ovat vaikeasti tai erittäin vaikeasti kuulovikaiset alle 2-vuotiaana yksi tai kaksi sisäkorvaistutetta saaneet lapset ja keskivaikeasti tai vaikeasti kuulovikaiset kahta kuulokojetta käyttävät lapset.


”Tutkimme lasten puheen havaitsemista hiljaisessa tilassa ja taustahälyssä, ja puheen ja kielen kehitystä usean kielen eri osajärjestelmän osalta. Meitä kiinnostavat kielen äännejärjestelmä, sanasto, sanojen muotorakenne, lauseiden rakenne, sanojen muotorakenteen ja lauseiden rakenteen yhteistyö sekä kielen käyttötaidot.”

Lasten puheen havaitsemista ja puheen ja kielen kehitystä selvitetään pitkittäistutkimuksen avulla. Sisäkorvaistutteita käyttävien lasten taitoja tutkitaan tilanteesta ennen sisäkorvaistuteleikkausta siihen asti, kunnes lapset ovat käyttäneet ensimmäistä sisäkorvaistutettaan viisi vuotta. Kuulokojeita käyttävien lasten taitoja tutkitaan yksivuotiaasta kuusivuotiaaksi asti.


Varhainen diagnosointi antaa paremmat edellytykset puhutun kielen kehitykselle

Lasten varhainen kuulovian diagnosointi on parantunut viimeisen kymmenen vuoden aikana selkeästi, koska vastasyntyneiden kuulo seulotaan synnytyssairaaloissa jo muutaman päivän iässä.

”Varhaisen kuulovian diagnosoinnin ansiosta lapset saavat käyttöönsä kuulokojeet usein jo alle puolivuotiaina. Jos kuulovika on vaikea tai erittäin vaikea, sisäkorvaistuteleikkauksen edellytykset täyttyvät ja vanhemmat ovat halukkaita lapsen sisäkorvaistuteleikkaukseen, voivat lapset saada yhden sisäkorvaistutteen tai molemminpuoliset sisäkorvaistutteet usein jo noin yksivuotiaina.”

Varhainen diagnosointi antaa paremmat lähtökohdat puhutun kielen kehitykselle. Mutta kuinka hyvin puhutun kielen taidot kehittyvät, kun taustalla on vaikea kuulovika? Entä miten se vaikuttaa puheen havaitsemiseen ja kielen omaksumiseen? Tai miten taustahäly häiritsee?

Välimaan mukaan lapsilla voi olla myös muita vaikeuksia, jotka vaikuttavat puheen havaitsemiseen ja puhutun kielen kehitykseen: ”Haluan tietää, miten kuulovikaisten lasten puhutun kielen kehitys etenee ja tuottavatko suomen kielen osa-alueista jotkut osa-alueet erityisesti lapsille vaikeuksia. On myös tärkeää selvittää, onko kuulokojeita ja sisäkorvaistutteita käyttävien lasten taidoissa eroja, ja miten eriasteisesti kuulovikaisten lasten taidot eroavat normaalikuuloisten verrokkilasten taidoista.”

Kansainvälisesti tutkimus tuottaa uutta tietoa näin varhain kuulon apuvälineet käyttöönsä saaneiden lasten puheen havaitsemisen ja puhutun kielen kehityksestä. Suomen kieli eroaa myös typologisesti paljon tutkituista germaanisista ja romaanisista kielistä, minkä vuoksi on erittäin tärkeää saada tietoa nimenomaan suomen kielen osalta. Meillä Suomessa ei ole aiempaa raportoitua tietoa näin eriasteisesti kuulovikaisten lasten taitojen kehityksestä.

Tutkimustulokset kuntoutuksen suunnittelun tukena

Perustietoa tutkimustuloksista voidaan hyödyntää tiedon jakamisessa vanhemmille ja usean eri tieteenalan ja ammattikunnan edustajille, esimerkkeinä lääketiede, psykologia, logopedia, kielitiede ja fonetiikka.

"Koska tutkimus antaa uutta tietoa puheen havaitsemisen ja puhutun kielen kehityksestä usean kielen eri osajärjestelmän osalta ja eriasteisesti kuulovikaisten lasten osalta, voidaan tarkastella analyyttisesti myös kuntoutuksen suunnittelua.”

Suomessa Välimaan tutkimus tulee vähitellen tunnetuksi esimerkiksi kansallisten seminaarien avulla. Koska työ on valtakunnallista ja tehdään yhteistyössä yliopistosairaaloiden kanssa, tutkimuksen tunnettuus kasvaa myös puheterapeuttien ja lasten vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön kautta. Seminaareihin liittyvät lehtihaastattelut tuovat aihetta laajemman yleisön tietoisuuteen.

”Vuoden 2013 tutkijavaihtoni Yhdysvalloissa, Purduen yliopistossa ja siihen liittyneet vierailut ja vierailuesitelmät ovat myös tehneet tutkimustani tunnetuksi kansainvälisesti.”Kansainvälistä tunnettuutta kasvattavat tieteelliset seminaarit ja kongressit sekä julkaisut.

Akatemiatutkijan pesti mahdollistaa pitkäjänteisen työskentelyn

Välimaa kiittelee mahdollisuutta työskennellä akatemiatutkijana: vain harva rahoitus mahdollistaa näin pitkän tutkijakauden. Työskentely kokopäiväisenä tutkijana viiden vuoden ajan mahdollistaa tutkimushankkeiden etenemisen, sillä tutkimustyö edellyttää pitkäjänteisyyttä. Samalla avautuu mahdollisuus uusien tutkimusprojektien suunnitteluun ja yhteistyöhön muiden tutkijoiden kanssa.

”Ammatillisesti innostun uusien ilmiöiden ja havaintojen löytämisestä, uuden tiedon tuottamisesta ja uuden oppimisesta. Minusta on myös hienoa osallistua kehittämistyöhön, hankkeessamme on parhaillaan kehitteillä uusia menetelmiä lasten puheen havaitsemisen ja puhutun kielen kehityksen tutkimiseksi. Lisäksi innostun lasten kehityksen näkemisestä ja perheiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä.”

Kesällä luvassa työtä ja lomailua

Tulevan kesän Välimaa viettää työskennellen ja lomaillen.

”Osallistun heinäkuussa Amsterdamissa pidettävään IASCL2014 konferenssiin, jossa minulla on suullinen esitys yhdessä kollegani kanssa. Mutta aion ehdottomasti myös lomailla.”

Syksyllä Välimaa keskittyy uuden aineiston keräämiseen ja analysointiin sekä julkaisujen kirjoittamiseen. Suunnitelmissa on myös uusi tutkijavierailu Yhdysvaltoihin. Vierailun aikana Välimaa aikoo paitsi syventää yhteistyötä kollegoiden kanssa, myös vertailla eri kieli- ja kulttuuritaustasta tulevien eriasteisesti kuulovikaisten lasten kehitystä toisiinsa.

Teksti: Terhi Loukiainen
Kuvat: Taina Välimaa

Viimeksi muokattu 7.5.2015

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi