29.1.2013

Terveysvaikutteinen ruoka – onko sitä?

Mitä on terveysvaikutteinen ruoka? Mistä kuluttaja sitä löytää? Voiko terveysruuan mainontaan luottaa? Tänä päivänä ruuan hankkiminen voi olla haasteellista. Ruokakaupoissa kyllä valinnanvaraa riittää, ihan liikaakin. Valinnan vaikeutta lisää vielä se, että kuluttajan pitäisi osata ostaa niitä oikeita tuotteita, siis terveellistä ruokaa.Kauppojen hyllyillä on paljon terveysvaikutteista ruokaa, ihan superfoodia. Kun syöt ruokaa, johon on lisätty vitamiinejä, antioksidantteja tai probiootteja, pystyt paremmin vastustamaan flunssaa, etkä vanhene ennenaikaisesti. Luontaistuotekaupan tuotteilla nyt ainakin paranet kaikista vaivoistasi, jos olet vahingossa johonkin tautiin jo sairastunut.

Kuluttaja terveysväitteiden ristitulessa

Kuluttajaa siis pommitetaan terveysväitteillä, mutta mistä tiedämme voiko väitteisiin luottaa, ovatko ne tosia? No, kuluttajan ei sitä tarvitsekaan onneksi itse tietää. Ostopäätöksiä helpottamaan on laadittu tuliterä EU-rekisteri, joka sisältää kaikki ne terveysväitteet, joita tiettyä ravintoainetta sisältävien tuotteiden markkinoinnissa saa tulevaisuudessa käyttää. Kuten vaikka "Tämä mehu auttaa lisäämään vastutuskykyä, koska se sisältää C-vitamiinia". Terveysväitteiden todenmukaisuuden on arvioinut Euroopan elitarviketurvallisuusviranomainen EFSA.

Uusi rekisteri tulee tarpeeseen, sillä tällä hetkellä markkinoinnissa esitetyistä terveysväitteistä valtaosalla ei ole tieteellistä pohjaa, eli ne suomeksi sanottuna eivät ole totta.

Syödään terveellisesti, siis miten?

Helsingin yliopiston ravinnon turvallisuuden professori Marina Heinosen mukaan terveysvaikutteisen ruoan tavoite voi olla vaikka se, että se auttaisi siirtämään jonkin sairauden puhkeamisen kauemmas tulevaisuuteen. Heinonen kuitenkin korostaa, että ruoka on aina eri asia kuin lääke, ja nämä käsitteet on hyvä pitää erillään.

Heinosen mukaan turvallinen tie on syödä valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositteleman lautasmallin mukaan. Samaa suosittelee myös lihavuustutkija ja apulaisprofessori Kirsi Pietiläinen HUS:sta. Pietiläinen on yhtä mieltä karppaus-dieettiä noudattavien kanssa siitä, että hiilihydraatteja ihmisten on kyllä ruokavaliostaan hyvä vähentää. Siis niitä huonoja hiilihydraatteja kuten sokeria, valkoista vehnää, riisiä ja pastaa. Terveellisiä hiilihydraatteja sisältäviä täysjyväleipää, hedelmiä, marjoja ja kasviksia ei terveydestään huolehtivien kuitenkaan missään nimessä kannata jättää ruokavaliostaan pois.

Asiantuntijoita joka lähtöön

Heinonen painottaa sitä, että luotettavuutta arvioitaessa on tärkeä katsoa, kuka suosituksia antaa. Mediassa esiintyy vakuuttavin äänenpainoin paljon itseoppineita asiantuntijoita, joiden suositukset perustuvat heidän omiin kokemuksiinsa. Professoria huolettaa se, kuinka tänä päivänä ikäänkuin rinnastetaan kuluttajan ja tieteen asiantuntijan mielipiteet. Heinonen myöntää, ettei henkilökohtaisia kokemuksia voida tietenkään kiistää. Jos tietoa halutaan kuitenkin soveltaa suuremmalle joukolle, sen täytyy perustua ihmisillä tehtyihin tieteellisiin tutkimuksiin.

EFSA:n tutkimukset kuluttajan apuna

Professori Heinonen on toiminut EFSA:n asiantuntijajäsenenä miltei koko sen kymmenvuotisen olemassaolon ajan. Uutta EU-rekisteriä valmisteltaessa, työsarkaan kuului terveysväitteiden takana olevien tieteellisten tutkimusten arvioiminen. Suurin osa niistä osoittautui laadultaan kehnoiksi, mikä johti suurimman osan terveysväitteistä hylkäämiseen.

Lisäksi monet väitteet olivat liian ylimalkaisia. "Ei riitä, että sanotaan tuotteen edistävän hyvinvointia. Tai jos tuotteessa on hippu porkkanaa, ei voida sanoa sen "soveltuvan näkökyvyn ylläpitoon". Siihen kun tarvitaan A-vitamiinia, jota tässä tapauksessa kyseisestä tuotteesta ei löytynyt, selvittää Heinonen. Ravintoainetta tarvitaan myös riittävä määrä, jotta terveysväite voidaan esittää. "Vähintään 15 % ihmisen päivittäisestä saantisuosituksesta", hän lisää.

Esimerkkejä hyväksytyistä ja hylätyistä väitteistä

Antioksidantit ovat kemiallisia yhdisteitä, jotka suojaavat soluja hapettumisen aiheuttamilta vaurioilta, ja siksi niillä on oletetettu olevan positiivisia terveysvaikutuksia. Hyväksyttyjen terveysväittämien listalle päätyi antioksidanteista kuitenkin vain muutama: kolme vitamiinia: C, E ja B2, ja kolme kivennäisainetta: seleeni, mangaani ja sinkki. Vitamiineista on hyväksyttyjen listalla myös muita terveysväitteitä, jotka koskevat näiden ravintoaineiden tehoa uupumuksen vähentämisessä ja vastustuskyvyn lisäämisessä.

Maitohappobakteereja eli niin kutsuttuja probiootteja koskevia terveysväittämiä rekisteriin ei hyväksytty. Tämä oli varmasti pettymys meijeriteollisuudelle, joka on panostanut probioottituotteiden kehitykseen voimakkaasti. 

"Maitohappobakteerien terveysvaikutuksista on olemassa positiivista tutkimusnäyttöä, mutta mainonnassa käytetyt terveysväitteet kuten vastustuskykyä lisäävät vaikutukset eivät ole sallittuja", kertoo professori Heinonen. "Jo sana probiootti viittaa terveysvaikutukseen, jolla tulee olla tieteellistä näyttöä."

Lue lisää:


Teksti: Katri Pajusola
Kuvat: Suomen Akatemia ja Pixmac.fi

Viimeksi muokattu 7.5.2015

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi