11.12.2014

Tavoitteena tehokas hoito harvinaiseen keuhkosairauteen

Idiopaattinen keuhkofibroosi on harvinainen keuhkosairaus, jota sairastaa Suomessa noin 1000 potilasta. Sairaudessa keuhkokudos muuttuu sidekudosmaiseksi, joten keuhkojen kyky siirtää happea ja hiilidioksidia heikkenee. Sairauden alkusyytä ei vielä tiedetä, eikä siihen ole löytynyt vielä parantavaa hoitoa. Potilaan eloonjäämisen ennuste on kansainvälisten tutkimusten mukaan 3–5 vuotta. Vain keuhkonsiirto on parantava hoito, mutta sitä ei voi tehdä kaikille sairastuneille. Professori Marjukka Myllärniemen Lung factor -tutkimusryhmän kiinnostus kohdistuu gremliini-proteiinin toimintaan ja uusiin mahdollisiin lääkehoitoihin.Myllärniemi kertoo, että keuhkofibroosin etenemiseen vaikuttaa 1970–luvulla löydetty kasvutekijä TGF-β. Se edistää keuhkokudoksen muuttumista sidekudosmaiseksi. Toisella sairauteen vaikuttavalla BMP-kasvutekijällä on puolestaan suojaava vaikutus, sillä se säätelee epiteelisolujen jakaantumista ja vaurioiden korjaantumista keuhkoissa.

”Löytämämme gremliini-proteiini taas laskee suojaavan BMP-kasvutekijän määrää ja estää sen toimintaa keuhkoissa. Keuhkofibroosia sairastavien potilaiden keuhkoissa on runsaasti gremliiniä. Estämällä gremliinin toiminta on mahdollista ehkäistä keuhkojen arpeutumista”, Myllärniemi toteaa.

Taudin etenemistä hidastavia lääkkeitä on jo löydetty

Gremliinin vaikutusta estävää lääkettä kehitetään, mutta vielä sopivaa ei ole löytynyt.

”Olen ollut mukana Helsinki Academic Medical Centerin tutkimuksessa, jossa etsittiin vanhojen lääkkeiden joukosta apua idiopaattiseen keuhkofibroosiin. Tiloroni-niminen viruslääke osoittautui sairauden mekanismia kuvaavissa laboratoriokokeissa lupaavaksi fibroosin estäjäksi, mutta ainakaan vielä lääkefirmat eivät ole tulokseen tarttuneet.”



Kuvassa fibroosimuutoksia keuhkojen kudosnäytteessä.

Potilaiden elämää helpottavien lääkkeiden kehittäminen on hidasta työtä. Aivan viime vuosina idiopaattiseen keuhkofibroosiin on kuitenkin löytynyt taudin etenemistä hillitseviä täsmälääkkeitä. Aiemmin sairautta on hoidettu lääkkeillä, jotka ovat osoittautuneet odotettua myrkyllisemmiksi.

”Muun muassa kortisonihoidon on havaittu olevan haitallista potilaille, joten sitä ei pitäisi enää käyttää idiopaattisen keuhkofibroosin hoitoon”, Myllärniemi korostaa.

Ensimmäinen uusista täsmälääkkeistä on pirfenidoni, joka estää sidekudoksen muodostumista ja tulehdusta keuhkoissa. Vaikka lääkkeen tarkkaa vaikutusmekanismia ei tiedetä, eikä se sairautta poista, se on merkinnyt isoa muutosta potilaiden hoidossa. Pirfenidoni sopii erityisesti keskivaikeaa ja vaikeaa keuhkofibroosia sairastaville potilaille, ja se on nykyisin myös KELA-korvauksen piirissä. Suomessa noin 100 potilasta saa tällä hetkellä pirfenidoni-lääkitystä. Kallista hoito toki on, sillä vuoden lääkitys maksaa yli 20 000 euroa.

”Hiljattain julkaistussa Ascend-tutkimuksessa osoitettiin, että pirfenidoni vähentää keuhkojen tilavuuden pienenemistä ja antaa potilaille lisää elinaikaa”.

Toinen lupaava testeissä oleva täsmälääke on niin sanottu kolmoiskinaasiestäjä nintedanibi, jonka on todettu hidastavan sidekudoksen muodostumista keuhkoissa.  Lääke on alun perin kehitetty aggressiivisesti etenevien syöpien hoitoon. Tämäkään uusi lääke ei kuitenkaan tuo lopullista parannuskeinoa keuhkofibroosiin.

”Tarkat vaikutusmekanismit pitäisi saada selville yhä parempien lääkeaineiden kehittämiseksi, sillä kaikilla lääkkeillä on myös ei-toivottuja sivuvaikutuksia”.

Myllärniemi iloitsee uusien lääkkeiden löytymisestä myös sen vuoksi, että tautia koskeva tutkimus saa uutta vauhtia.

”Kansainvälisiin keuhkofibroositutkijoiden kokouksiin on nykyisin jopa tunkua. Tässä on havaittavissa hieman samanlaista nostetta kuin aiemmin keuhkoahtaumataudin tutkimuksessa”.



Kuvassa fibroosimuutoksia keuhkojen tietokonetomografiakuvassa.

Suomessa kattava potilasrekisteri

Marjukka Myllärniemi johtaa suomalaista FinnishIPF-keuhkofibroosirekisteriä, johon on tarkoitus koota tiedot kaikista idiopaattista keuhkofibroosia sairastavista potilaista. Kansallinen potilasrekisteri on toteutettu yhdessä keuhkolääkäreiden kanssa ja siinä on jo yli 300 potilaan tiedot. Tulevaisuudessa siintää rekisteriaineiston laajentaminen biopankiksi.

”Ilman Suomen Akatemian rahoitusta, ja mahdollisuutta keskittyä pelkästään keuhkofibroosin tutkimukseen, ei kansallisen potilastietorekisterin perustaminen olisi ollut mahdollista. On se sen verran hidasta työtä pitkäkestoisine lupamenettelyineen”, Myllärniemi toteaa.

Kattava rekisteriaineisto auttaa lääkäreitä heidän käytännön työssään. Tosielämän esimerkkien pohjalta pystytään tutkimaan lääkkeiden vaikutuksia ja pohtimaan valittavia hoitoja. Myllärniemi kertoo yllättyneensä siitä, että suomalaispotilaiden taudinkuvat eroavat niin paljon ulkomaisista vertailukohteista.

”Suomalaiset potilaat ovat paremmassa kunnossa kuin vertailumaissa. Meillä taudin ennuste on ehkä parempi kuin muualla, sillä diagnoosi saadaan Suomessa jo sairauden alkuvaiheessa. Suomalaispotilaat ovat myös valveutuneita. Yllättävää on myös se, että yli puolet potilaista on KELAn kriteerien mukaan liian hyvässä kunnossa saadakseen pirfenidonihoitoa”. 

Löytyykö sairauden alkusyy vielä joskus?

Keuhkofibroosin syntymekanismi on vielä hämärän peitossa, mutta tutkimustyö alkusyyn löytämiseksi jatkuu eri puolilla maailmaa.

”Me tutkimme keuhkojen sisäisten mekanismien lisäksi myös ulkoisia syitä, kuten pienhiukkasten vaikutuksia keuhkoissa. Voi olla, että idiopaattisen keuhkofibroosin alkusyy löydetään lopulta, kuten kävi helikobakteerin ja mahahaavan tapauksessa aikoinaan. Kartoitamme ensin sairauteen altistavia perinnöllisiä ja ulkoisia riskitekijöitä, mutta lopulta vastaus putkahtaakin jotain muuta kautta esiin”. 


Teksti: Risto Alatarvas
Kuvat: Risto Alatarvas ja Wikimedia Commons

Viimeksi muokattu 6.5.2015

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi