15.8.2016

Synnytyksen käynnistäminen balonki-menetelmällä

Synnytyksen käynnistys on yleisin raskauteen liittyvä toimenpide. Käynnistysten määrä on kasvanut jatkuvasti, tällä hetkellä joka viides synnytys käynnistetään. Vuonna 1992 Suomessa synnytyksistä käynnistettiin 13 prosenttia, mutta vuonna 2014 määrä kasvoi jo 22 prosenttiin. Synnytys käynnistetään äidistä tai lapsesta johtuvista lääketieteellisistä syistä. Noin puolet synnytysten käynnistyksistä tehdään yliaikaisuuden (≥ 42 raskausviikkoa) ja lapsivedenmenon vuoksi. Synnytyksen käynnistyksellä pyritään alatiesynnytykseen kypsyttämällä kohdunkaulaa ja stimuloimalla supistustoimintaa.

Lähde: THL, Perinataalitilasto – synnyttäjät,  synnytykset ja vastasyntyneet 2014 (Luvut peräisin tilastoraportista, kaavion Heidi on piirtänyt itse)

Synnytyksen käynnistys aloitetaan kypsyttämällä kohdunkaulaa lääkkeellisesti prostaglandiinilla tai mekaanisesti ns. balonki-menetelmällä. Kansainvälisten julkaisujen mukaan menetelmien tehossa, keisarileikkausten määrissä tai infektioiden esiintymisessä ei ole todettu eroja. Balonki-menetelmässä esiintyy kuitenkin vähemmän haittoja, kuten äidin synnytyksenjälkeistä verenvuotoa tai syntyvän lapsen osastohoidon tarvetta. Balonki-menetelmän lääkkeettömyys ja haittojen vähyys on mahdollistanut myös polikliinisen käynnistyksen, eli synnyttäjän oleskelun kotona käynnistyksen alussa. Raskaudenaikaiset osastohoitojaksot ovatkin balonki-menetelmän myötä vähentyneet.

Mikä on balonki-menetelmä?

Piirros: Cook Reproductive Health (lupa kuvan käyttämiseen on pyydetty ja saatu)

Balonki-menetelmässä viedään sisätutkimuksessa katetri kohdunkaulakanavan sisäsuun ja lapsivesikalvojen väliin, ja katetrin päässä oleva balonki täytetään fysiologisella suolaliuoksella (NaCl 40–50 ml). Balonki laajentaa mekaanisesti ja kypsyttää kohdunsuuta, ja sen ajatellaan aiheuttavan endogeenisten prostaglandiinien vapautumista kohdunkaulasta. Balongin vaikutusta tehostetaan asettamalla katetriin kiristystä tai vetoa. Balonki-menetelmän tarkkaa vaikutusmekanismia, kohdunkaulan biokemiallisia muutoksia tai niiden vaikutusta synnytyksen kulkuun ei kuitenkaan vielä tunneta. Balongin annetaan olla paikoillaan korkeintaan vuorokauden ajan. Suurimmalla osalla balonki irtoaa ja poistuu itsestään jo aiemmin. Tällöin kohdunsuu on avautunut niin, että synnytyksen käynnistystä voidaan jatkaa lapsivesikalvojen puhkaisulla ja tarvittaessa edelleen oksitosiinilla.

Selvitin väitöskirjatutkimuksessani synnytyksen mekaanisen käynnistysmenetelmän tehokkuutta ja turvallisuutta sekä biokemiallisia muutoksia kohdunkaulakanavassa. Tutkimus lisää synnytyksen käynnistysmekanismien tuntemusta. Synnytyksen käynnistäminen on merkittävä osa synnytyksen hoitoa ja kansanterveyttä. Menetelmiä kehittämällä voidaan vaikuttaa synnyttäjien ja vastasyntyneiden terveyteen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Onnistuneella synnytyksen hoidolla on myös huomattava merkitys kansantaloudellisesti.

Balonki-menetelmä on turvallinen vaihtoehto

Tutkimuksemme mukaan balonki-käynnistys on yliaikaisessa raskaudessa yhtä turvallinen kuin spontaanisti käynnistynyt synnytys. Käynnistys kuitenkin lisää keisarileikkausten määrää etenkin ensisynnyttäjillä. Jopa yli kolmasosa ensisynnyttäjistä, joiden synnytys on käynnistetty, joutuu kiireelliseen keisarileikkaukseen. Tavallisin keisarileikkauksen syy on pitkittynyt synnytys tai epäonnistunut synnytyksen käynnistys. Ensisynnyttäjien keisarileikkausriskiä lisäävät aikainen epiduraalipuudutus ja oksitosiinin tarve supistusten aloittamiseksi.

Kansallisessa monikeskustutkimuksessa vertasimme mekaanista ja lääkkeellistä käynnistysmenetelmää lapsivedenmenon jälkeen, ja totesimme molempien olevan turvallisia vaihtoehtoja: keisarileikkausten tai infektioiden määrissä ei ollut eroja.  Tulostemme mukaan myös polikliininen balonki-käynnistys on turvallinen vaihtoehto, johon synnyttäjät ovat tyytyväisiä. Viimeisessä osatyössä analysoimme balonki-käynnistyksen vaikutusta kohdunkaulan biomarkkereihin, kuten insuliinin kaltaista kasvutekijää sitova proteiini 1 ja sen fosforyloitunut muoto, matriksin metalloproteinaasit sekä niitä säätelevät estäjäproteiinit. Totesimme, että niiden avulla ei voida ennustaa synnytyksen käynnistämisen onnistumista tai lopputulosta.


Teksti: Väitöskirjatutkija Heidi Kruit, HY, HYKS, Naistenklinikka
Kuva: Leena Rahkonen

 

Alkuperäisartikkelit:

Kruit H, Heikinheimo O, Ulander V-M, Aitokallio-Tallberg A,Nupponen I, Paavonen, J.  Rahkonen L. Management of prolonged pregnancy – induction with Foley catheter. Acta obst Gynecol Scand 2015 Jun; 94(6): 608-14. doi 10.1111/aogs.12632. Epub 2015 Apr 3

Kruit H, Heikinheimo O, Ulander V-M, Aitokallio-Tallberg A,Nupponen I, Paavonen, J,  Rahkonen L. Management of Foley catheter induction among nulliparous women: a retrospective study. BMC Pregnancy and Childbirth 2015:15:276.

Kruit H, Tihtonen K, Raudaskoski T, Ulander VM, Aitokallio-Tallberg A, Heikinheimo O, et al. Foley Catheter or Oral Misoprostol for Induction of Labor in Women with Term Premature Rupture of Membranes: A Randomized Multicenter Trial. Am J Perinatol. 2016 Mar 31. (Epub ahead of print).

Kruit H, Heikinheimo O, Ulander V-M, Aitokallio-Tallberg A,Nupponen I, Paavonen, J,  Rahkonen L.Foley catheter induction of labor as an outpatient procedure. J Perinatol. 2016 Apr 14. doi: 10.1038/jp.2016.62. (Epub ahead of print)

Kruit H, Heikinheimo O,  Sorsa T, Juhila J, Paavonen, J,  Rahkonen L. Cervical biomarkers as predictors of successful labor induction by Foley catheter. American Journal of Obstetrics and Gynecology (submitted).

 

Kirjoitus on osa Terveyden tutkimuksen tutkijakoulun (Kliininen tohtoriohjelma) ja Suomen Akatemian ”Tieteen popularisointi – näin kerron tutkimuksestani” -kurssin juttusarjaa. Lisätietoja: http://www.helisci.fi/tt/tietystifi/

 

Viimeksi muokattu 18.8.2016

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi