28.9.2016

Synnynnäiset virtsaputken läpät ja munuaisvaurio

Poikien yleisin virtsausesteen syy on virtsaputken takaosan synnynnäinen ahtauttava kalvomuodostuma. Tämä takauretran läpiksi kutsuttu rakennepoikkeama johtaa usein munuaissiirtoon lapsuusiässä. Toistaiseksi ei kuitenkaan tiedetä, miten läppien diagnostiset löydökset ja hoito vaikuttavat myöhempään kokonaisennusteeseen.

Tutkin väitöskirjassani takauretraläppiin liittyviä kliinisiä löydöksiä ja varhaisvaiheen munuaistoimintaa. Lisäksi selvitin uremian, eli kroonisen munuaisten loppuvaiheen vajaatoiminnan, ilmaantumisen syitä ja riskitekijöitä.

Tutkimusta varten etsittiin potilasarkistoista kaikkien takauretran läppien vuoksi Helsingin yliopistollisen keskussairaalan Lastenklinikalla vuosina 1953–2003 hoidettujen lasten tiedot. Munuaissiirtorekisteristä selvitettiin dialyysihoitoihin ja munuaissiirtoihin joutuneiden tiedot ja Väestörekisterikeskuksesta saatiin menehtyneiden tiedot.

Potilailla on useita poikkeavuuksia virtsateiden rakenteessa ja toiminnassa

Takauretran läpät todettiin 200 potilaalla. Piilokiveksisyyttä todettiin läppäpotilailla kuusitoistakertaisesti ja nivustyrää seitsenkertaisesti normaaliväestöön verrattuna.  Piilokiveksisyyttä ja nivustyrää esiintyi etenkin keskimääräistä vaikeammin sairailla potilailla.

Urinoomia, eli virtsakertymää virtsateiden ulkopuolisiin rakenteisiin havaittiin 15 prosentilla potilaista ultraäänitutkimuksen tultua rutiinikäyttöön.  Urinoomapotilaiden ja muiden saman ikäisten läppäpotilaiden munuaisten toiminnassa ei havaittu eroja.

Alle vuoden ikäisten läppäpotilaiden virtsauksen aikaiset rakon huippupaineet todettiin korkeiksi, mutta olennaista eroa kontrolliaineistoon ei todettu. Rakon paineiden ja huonon munuaistoiminnan välillä ei havaittu yhteyttä. Paineiden todettiin madaltuvan hitaasti läppien poiston jälkeisen seurannan aikana.

Tutkimuksemme mukaan potilailla esiintyi usein vesikoureteraalista refluksia, eli virtsan takaisinvirtausta rakosta ylempiin virtsateihin. Peräti 64 prosentilla todettiin molemmin- tai toispuoleinen refluksi uretraläppien diagnosoinnin yhteydessä. Takaisinvirtauksen kohteena oleva munuainen toimi yleensä huonommin kuin munuainen, jonka puolelle ei ollut refluksia. Läppien poiston jälkeen noin puolella potilaista virtsan takaisinvirtaus päättyi kahdessa vuodessa.

Tutkimus osoitti, ettei tässä potilasryhmässä takaisinvirtausta ole perusteltua syytä hoitaa kirurgisesti.

Uremian kehittyminen ja ennusmerkit

Kaikista potilaista 23 prosentille kehittyi vaikea munuaisten loppuvaiheen vajaatoiminta. Kaksi kolmesta uremiasta kehittyi lapsuuden aikana ja yksi kolmannes vasta aikuisena. On huomattava, että 21 viimeisimmän vuoden potilaiden riski päätyä uremiaan ennen 27 vuoden ikää oli 37 prosenttia. Korkea riski näillä potilailla on tulkittavissa siten, että kehittyneemmän varhaisen diagnostiikan ja hoidon seurauksena entistä vaikeammin sairaat potilaat selviävät hengissä kirurgiseen arvioon. Uremian kehittymisnopeus näytti liittyvän läppien poiston jälkeisen vuoden aikana mitattuihin munuaisten toimintaa kuvaaviin kreatiniiniarvoihin.

Havaitsimme, että uremian riskitekijöitä ovat diagnoosi nuorella iällä, alentunut munuaistoiminta diagnosoitaessa, ilmarinta, molemminpuolinen vesikouretaalinen refluksi sekä uusiutuneet virtsatietulehdukset.

Väitöskirjatutkimukseni tarjoaa merkittävää lisätietoa lapsen synnynnäisen virtsausesteen vaikutuksesta ylempiin virtsateihin, takauretran läppien esiintymisestä, munuaisten loppuvaiheen vajaatoiminnan yleisyydestä ja ennusmerkeistä. Nämä tiedot auttavat löytämään suotuisimmat hoitoratkaisut.

Teksti ja kuvat: oyl, lastenkirurgi, LT Jukka Heikkilä HY, HUS/Hyvinkään sairaala

Lisätietoja:

Väitöskirja: Posterior urethral valves. Early features and renal outcome. University of Helsinki, Unigrafia, Helsinki, 2015; http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-1634-5

 

Viimeksi muokattu 2.1.2017

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi