4.7.2014

Suojaavatko hapettuneet HDL-rasvat sydän- ja verisuonitaudeilta?

Hyvä kolesteroli eli HDL suojaa sydän– ja verisuonitaudeilta, kuten sydäninfarktilta. Väitöskirjatutkimuksessani selvitän hapettuneiden HDL–rasvojen yhteyksiä tunnettuihin valtimotaudin riskitekijöihin. HDL:n suojaava vaikutus heikkenee jo nuorella iällä epäterveellisten elämäntapojen seurauksena.

Sydän- ja verisuonitautien ehkäisy lapsuudesta aikuisuuteen on kansanterveydellisesti merkittävä tekijä, sillä sepelvaltimotauti on suomalaisten yleisin kuolinsyy. Sepelvaltimotaudin taustalla olevan valtimotaudin syntymekanismeja ei kuitenkaan vielä tiedetä tarkkaan. Tunnettuja riskitekijöitä ovat korkea ikä, lihavuus, tupakointi, kohonnut verenpaine sekä kohonneet veren kolesteroliarvot. HDL:n eli hyvän kolesterolin kyky kuljettaa elimistölle haitallisia hapettuneita rasvoja maksan kautta poistettavaksi saattaa olla merkittävä sydän- ja verisuonitaudeilta suojaava tekijä. Tätä ajatusta tukee tuore tutkimus, jonka mukaan hapettuneiden HDL-rasvojen matalammat pitoisuudet ovat yhteydessä korkeampaan riskiin sairastua valtimotautiin.

Kohonneiden pahan kolesterolin eli LDL-kolesterolin ja matalien hyvän kolesterolin eli HDL-kolesterolin pitoisuuksien tiedetään olevan sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä. LDL–kolesterolipitoisuuksia alennetaan tavallisimmin kolesterolilääke statiinilla ja tämän tiedetään vähentävän sydänongelmia. Lääkityksestä huolimatta monet korkean sydäntautiriskin omaavat potilaat saavat edelleen sydäninfarkteja.

Huomio hyvän kolesterolin suojaavaan toimintaan

Myös lääkkeillä nostetut hyvän kolesterolin eli HDL:n pitoisuudet ovat aiheuttaneet ikäviä terveydellisiä haittavaikutuksia. Tämän vuoksi huomio on siirtynyt HDL-kolesterolipitoisuuksista HDL:n toimintaan. Tällä hetkellä on vielä epäselvää, mitkä ovat tärkeimpiä HDL:n sydän -ja verisuonitaudeilta suojaavia ominaisuuksia. Matalampien hapettuneiden HDL–rasvojen yhteys korkeampaan sydän -ja verisuonitautiriskiin tukee oletusta, että HDL:n kyky kuljettaa elimistölle haitallisia hapettuneita rasvoja maksan kautta poistettavaksi saattaa olla merkittävä sydän- ja verisuonitaudeilta suojaava tekijä.

Väitöskirjatutkimuksessani selvitän hapettuneiden HDL-rasvojen yhteyksiä tunnettujen valtimotaudin riskitekijöiden kanssa. Tutkimuksen tavoite on selvittää HDL:n sydäntä suojaavan toiminnan taustalla olevia tekijöitä ja tapoja mitata niitä. Tämä voi edistää lääketutkimusta sydän– ja verisuonitautien ehkäisyssä ja antaa tulevaisuuteen keinoja suojata sydäntämme.

Toteutan tutkimukseni liittyen LASERI-tutkimukseen eli Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät -tutkimukseen, joka aloitettiin vuonna 1980, jolloin mukana oli 3596 iältään 3-18 vuotiasta henkilöä. Viimeisin seurantatutkimus on vuodelta 2011. Hapettuneiden rasvojen määritys perustuu hapettumisen varhaisvaihetta kuvastavien tekijöiden määritykseen. Tutkimushenkilöiltä on mitattu tärkeimpien riskitekijöiden tasoja ja selvitetty elintapoihin liittyviä kysymyksiä.

Hyödyllisiä linkkejä:

Suomen Sydänliitto ry, tietoa sydäntaudeista, riskitekijöistä ja sydänlääkkeistä:

Tietoa LASERI –tutkimuksesta:


Teksti: Petri Kresanov
Kuvat: Petri Kresanov ja Pixmac.fi

Kirjoitus on osa Turun yliopiston tutkijakoulun (UTUGS) ja Suomen Akatemian ”Tieteen popularisointi – näin kerron tutkimuksestani” -kurssin juttusarjaa.
Lisätietoja: http://www.utu.fi/fi/Tutkimus/tutkijakoulu/Sivut/
home.aspx

Viimeksi muokattu 7.5.2015

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi